Joo, nyt huomasin. Feinman ei näköjään edelleenkään tajua mikä on intention-to-treatin funktio. Olisi enemmän kuin suotavaa, että ravitsemusta tutkivalla henkilöllä olisi edes perustat hallussa koskien kliinistä puolta ja ruokavaliointerventioiden hyötyä väestötasolla.

Ihan samaa mieltä, että kummallista on se, että ensiksi esittäytyy objektiivisen tieteen keulukuvana ja sitten tyrmää kaikki muut tutkimustulokset kuin oman tiimin VHH-tulokset (Volek, Westman, Forsythe,..).

Välillä Feinmanin juttuissa on oikein hyvääkin asiaa. Mutta aika paljon syttyjä ottaa ihan hyvän tahtoisistakin kommenteista jos ne eivät ole myötäkarvaan.

Off topicia täältäkin takaisin. Viittaatko Feinmanin blogitekstin ”Saturated fat …” kommenttiosioon laittamiisi kommentteihin? Lukaisin nuo jo aiemmin. Tutulla meiningillä F vetää. Jos kyse oli jostin uudemmasta, niin en ainakaan äkkiseltään löytänyt mitään kommenttejasi uudemmista bloggauksista.

Mun kommenttejahan ei Feinman julkaissut enää sen jälkeen kun kommentoin noita ”metabolinen etu” -juttuja mainitsemalla, että kunnollisen kontrollin (so. metabolic ward) kliinisissä tutkimuksissa ei – surprise surprise – mitään etua löydykään. Sanoi ensin bloggaavansa asiasta, sitten kommentoi yleisellä tasolla kommenttiosiossa ja kun vastasin tähän niin vastausta ei julkaistu ja useampi muuhun ketjuun laittamani kommentti hävisi. Eikä mitään metabolista etua käsittelevää bloggausta ole (vieläkään) näkynyt. Tulkitsin sen ”hienovaraiseksi” vinkiksi jättää kommentointi, joten en ole sen jälkeen Feinmanin juttuja kommentoinutkaan. Noh, tosin ”the devil in me” pakotti laittamaan Feinmanille linkin täälläkin esittelemääni Carb Sanen artikkeliin jossa Feinmanin Bray et alin kommentaari ”I told George Bray how to do it right” rytätään nautinnollisen analyyttisesti maanrakoon. 🙂

Ja loppuun on pakko todeta, että olet mielestäni ollut liian killtti Feinmanille kommenttiosioissa. Tosin vähänkin kriittisemmät jutut olisivat varmasti jääneet julkaisematta, joten sikäli …

P.S. Ylläolevasta saattaa huomata että minua hiukan harmittaa jos ja kun kriittistä ajattelua julistava tiedemies käyttäytyy itse opetustensa vastaisesti …

Mie, off topic. Feinman ei oikein tykkää minun kommenteista…Käypä kurkkaamassa.

ja

”Ja eivätköhän potilaskokemukset kerro enemmän kuin tuhat akateemista sanaa. ”

Näihin seikkoihin on hyvä puuttua, sillä kyseessä on kovin yleinen mutta valitettavan ongelmallinen käsitys.

Ensinnäkin, Heikkilän työura ei mitenkään validifioi hänen väitteitään: väitteen totuusarvo kun ei ole riippuvainen sen esittäjästä. Toisekseen, ilman kunnollista tieteellistä tarkastelua Heikkilän hoitamien potilaiden lähtötilanteesta, muutoksesta ja tämän hetkisestä tilanteesta emme voi sanoa mitään luotettavaa tästä asiasta – joka on siis täysin irrallaan & irrelevantti itse primääriongelman (kriittistä tarkastelua kestämättömät väitteet) kannalta.

Tässä tuskin oli mitään sellaista mitä ravitsemustiedettä yliopistotasolla opiskelevan (jollainen blogisi mukaan olet) ei pitäisi tietää. Sinun lienee syytä pysähtyä pohtimaan miksi kuitenkin menit ja esitit tällaista. Miksi keskityt epäolennaisuuksiin? Miksi kriittinen ajattelusi tekee stopin Heikkilän kohdalla?

Yritän jatkossa tiivistää linkit, jos vaan kykenen. Tietoteknisissä taidoissani on huomattavan suuria puutteita 😛

En toki halua perustaa näkemyksiäni yhden henkilön varaan tai vedota vain ja ainoastaan tietyn ”gurun” sanomisiin. Heikkilästä jos nyt puhutaan, niin mielestäni miehen vuosikymmenten pituinen ura ja käytännön työ ihmisten parissa puhuvat jo omaa kieltään hänen ammatti- ja tietotaidostaan. Kuten joku tuossa edellä kirjoittikin; A. Heikkilä ei suinkaan ole ainoa tai ensimmäinen VHH-dieetin puolestapuhuja, vaan heitä on ollut jo ammoisina aikoina kauan ennen Atkinsin ilmaantumista kuvioihin.

Suomessa Heikkilä on kuitenkin yksi heistä, jotka uskaltavat puhua avoimesti ja varsin kärkkäästi ko.ruokavalion puolesta ja perustaa näkemyksensä tieteelliseen näyttöön, laajamittaisiin tutkimuksiin ja monien eri tutkijoiden tekemiin raportteihin. Hän ei suinkaan ole yksin asiansa kanssa. Se ihminen, joka nousee avoimesti vastustamaan yleisiä käsityksiä ja tabuja, ei todellakaan perusta näkemyksiään mututietoon tai vetele vastauksia hatusta. Kyllä siellä on takana lujaa ammattitaitoa, konkreettisia tuloksia ja vahva, maailmanlaajuisiin tutkimuksiin perustuva usko oman asian puolesta. Ja eivätköhän potilaskokemukset kerro enemmän kuin tuhat akateemista sanaa 😉 Kukaan ei voi kieltää, etteikö moni Heikkilän avulla VHH-dieettiin siirtynyt ole löytänyt avun vaivoihinsa, pystynyt luopumaan turhista lääkityksistään ja löytänyt tasapainon niin mielen kuin kehonkin tasolla.

”Kannattaa tehdä hurjia väitteitä, jotta pääsee mediaan.” Ammattitaitoinen, asialleen uskollinen ja kansan terveyden asiaa ajava ihminen tuskin heittelee villejä väittämiä aivan hetkellisen päähänpiston ajamana. Toki jokainen toimija, jolla on omia tuotteita, haluaa tavaroitaan (kirjoja, ravinnelisiä.. ja whatsoever) kaupaksi. Sehän on selvä. Mutta uskonpa, että tyyppi, joka on toiminut parikymmentä vuotta vakituisessa työssä lääkärinä ja ansainnut elantonsa hyväpalkkaisessa ammatissa, ei ehkä kuitenkaan tarvitse niin kipeästi isäliksaa, että alkaisi heitellä hurjia väitteitä päästäkseen mediaan ja edistääkseen kirjamyyntiä. 😉 Kyllä niillä väittämillä on totuusarvoa, sen uskon minä. (ja moni joka on todella saanut avun Heikkilän kirjoista ja mieheltä itseltään)

”Minusta myös te ravitsemusammattilaiset voisitte antaa arvoa Antin nykyiseen keskusteluun tuomalle osuudelle mm. ihmisten lisääntyneelle kiinnostukselle ravitsemusasioissa.”

Huolimatta siitä, että se on ollut likipitäen puhtaasti detrimentaalista, lisäten juoksuhautoihin jumittumista puolin ja toisin ja painottaen ad hominem-tyyliä asia-argumentaation kustannuksella? Nope. Asian X nostaminen keskusteluun ei sinällään ole mikään saavutus, saahan sitä äänensä kuuluviin loukkauksia huutelemalla.

Jos haluat mallia siitä miten asian olisi voinut hoitaa ilman tarpeetonta vastakkainasettelua ja kärjistämistä, lue tätä blogia.

Aller EE, Abete I, Astrup A, Martinez JA, van Baak MA. Starches, sugars and obesity. Nutrients. 2011 Mar;3(3):341-69.

Hyvin samanlaiset päätelmät tässäkin -itse en onnistu kovin suuria ristiriitoja näissä tutkimuksissa näkemään. Tämä tutkijajoukko nostaa esille myös hitaasti ja huonosti imeytyvien hiilihydraattien myönteisen merkityksen terveydelle (FODMAP:it/prebiootit) seuraavasti:

”From the literature reviewed in this paper, potential beneficial effects of intake of starchy foods, especially those containing slowly-digestible and resistant starches, and potential detrimental effects of high intakes of fructose become apparent. This supports the intake of whole grains, legumes and vegetables, which contain more appropriate sources of carbohydrates”

Ehkä huomionarvoista on, ettei tutkijat liputa hedelmiä. Tätä hieman ihmettelen (jee fruktoosi).

Arvelenkin, että ravitsemusasioiden pitkäikäisimmät gurut ovat myöskin yksinkertaistaneet saadakseen viestin perille mediassa. Pekka Puska on mm. taitava käyttämään mediaa viestiensä perille menoon. Samalla on tullut yksinkertaistettua ehkä liikaakin. Voisi hyvin väittää, että tämä yksinkertaistaminen on pikkaisen eri näkökulmasta katsottuna kärjistämistä. Samantyyppistä kärjistämistä on mielestäni nähtävissä, kun ruisleipää siivitetään hitaasti imeytyvänä hiilihydraatin lähteenä.

Jes, ja täydellinen ei ole kukaan se on selvä. Virheitä syntyy jatkuvasti. Pääasia, että tekee parhaansa ja pitäytyy niissä faktoissa joista itse on ottanut selvää.

Ja kyllä kaikki yrittäjänä toimivat tarvitsevat näkyvyyttä. Niin minäkin. Miten asiakkaat meidät muuten löytäisi?