Artikkelin Energia-aineenvaihdunta aterian jälkeen ja paastossa 2 kuvalla kommentit

Kirjoittaja: viljaton

viljaton — Sat, 12 May 2012 10:37:39 +0000

Niinpä, onhan ravitsemuspolitiikka nimensäkin mukaisesti politiikkaa ja politiikka tietysti on myös erilaisten bisnes asioiden hoitoa, kansantalouden sekä monen muiden ryhmien kannalta katsottuna. Politiikka kun ei ole pelkästään ideologiaa joka toteuttaisi vain humaania ajattelua vaan myös ihan käytännön toimia, ja myöskin bisnesnäkökulmasta. Ja kuten Mirka kertoili, suomessa ainakin paljon tuo laitosruokailu (koulut, päiväkodit, sairaalat, vanhustenhoito, työmaa- ja lounasruokalat) on aikas korostettua ravitsemuksessa, lisäksi vielä einestuotanto, jota monet hyödyntävät kiireisen päivän päätteeksi. Kiinassa ja osassa eteläeuroopan maita on kulttuureissa ollut tapana käydä lounaallakin kotona syömässä, mutta tuo taitaa olla ja jo onkin paljon muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Mutta maissa missä äidit perinteisesti paljon tekevät työtä kodin ulkopuolella, oletettavasti on laitosruokailu paljon suurempaa, kuten meillä.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Sat, 12 May 2012 04:50:52 +0000

Mien kommenttia en ymmärtänyt. Ravitsemuspolitiikka ja sen toteuttaminen on kivenkova sosiologinen fakta.

Kirjoittaja: Johannes

Johannes — Fri, 11 May 2012 13:21:16 +0000

Niin, lähinnä nyt ihmettelin sitä, mihin se nautittu tärkkelys hupenee, kun sitä pitäisi ohjeiden mukaan 50-60% energiasta syödä. Ja siis tavallisen ihmisen kannalta, joka esim. istuu toimistossa 8 tuntia, tuijottaa töllötintä ja harrastaa liikuntaa 1-3 kertaa viikossa ja käyttää noiden lähinnää paastonaikaisten toimintojen suorittamiseen kivikaudella kehitettyä koneistoa. Näillehän nuo auktoriteetiset suositukset ovat lähinnä suunnatut, ei erikoisryhmille.

No näinhän sitä enrgiaa sitten näyttäs pikaisen haeskelun jälkeen kuluvan (asiasta paremmin tietäväy voivat tarkentaa):

Aivot: n. 20% kokonaisenergiankulutuksesta. Normaalisti glukoosi, sen puutteessa ketoaineet

Punasolut: ei mitokondrioita -> pilkkovat glukoosia anaerobisesti, eivät syö happea kuormasta

Lihakset: levossa suosivat rasvaa, kovemmassa aktiviteetissa glukoosia, puutteessa pilkkovat proteiinia

Sydänlihas: suosivat rasvahappoja, ketoaineita ja maitohappoa rasituksessa ja glukoosia jos ei muuta saa

Munuaiset: Glukoosi ja rasvahapot. Kykenee glukoneogeneesiin ja tuottaa kovassa puutteessa osan elimistön tarvittavasta glukoosista

Maksa: Glukoneogeneesin oheistuotteena syntyneet ketoaineet pääasiallinen energialähde

Eli näyttää siltä, että aivoihin ja punasoluihin ja jossain määrin munuaisiin sitä glukoosia tarvitaan. Mutta ei suinkaan 50-60% kokonaisenergiasta. Eihän siinä mitään, mutta ehkä osalla ihmisistä on vaikeaa säännöstellä runsaasti hiilaripitoisen ravinnon sisäänottoa sen ehkä aiheuttaman vajavaisen kylläisyydentunteen tai huomattavan verensokerin vaihtelun vuoksi.

Ymmärrän hyvin, että suositusten perusteena on pitkälti kultturiset syyt, ja näissä oloissa kenties osaltaan myös taloudelliset seikat.

Toivottavasti nimin. jesus ei luule toistamiseen omaa nimimerkkiäini vääräksi profeetaksi.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Fri, 11 May 2012 04:02:33 +0000

Vastauksena kommenttiin Mie. "Täysjyväviljan käyttö on perusteltua kyllä ihan muilla kriteereillä kuin aivojen glukoosin tarpeella." Näin nimenomaan. Täysviljan edut väestötutkimuksissa on aika lailla kiistattomat sydän- ja verisuonitautien kannalta. Hyvää dataa löytyy esim. tästä Hauner et al. systemoidusta katsauksesta taulukkomuotoisesti (suora linkki taulukkoon)

Kirjoittaja: Mie

Mie — Thu, 10 May 2012 18:44:35 +0000

Vastauksena kommenttiin Hugostazz.

”Suosituksissa painotetaan sokereita Uusituvan tyylillä “aivot käyttävät glukoosia” syökää siis viljaa, vaikka mr. atrioinen ei voi mitenkään tietää mitä pitää suositella ja mikä on terveellistä vuositasolla.”

Täysjyväviljan käyttö on perusteltua kyllä ihan muilla kriteereillä kuin aivojen glukoosin tarpeella. Sokereista höpöttäminen on (taas kerran) sitä vhh-piirien reduktionismia joka on so last decade.

”Mielestäni laskennallinen tieto suhteessa kansanterveyteen on ihan peruskysymyksiä.”

Kyse onkin siitä että mistä tiedosta. Se mikä on tietyn väestöryhmän laskennallinen pääasiallinen energianlähde ei kerro vielä mitään siitä miten ravitsemusta pitäisi kehittää.

Kirjoittaja: Hugostazz

Hugostazz — Thu, 10 May 2012 17:48:41 +0000

Vastauksena kommenttiin Mie. Suosituksissa painotetaan sokereita Uusituvan tyylillä "aivot käyttävät glukoosia" syökää siis viljaa, vaikka mr. atrioinen ei voi mitenkään tietää mitä pitää suositella ja mikä on terveellistä vuositasolla. Mielestäni laskennallinen tieto suhteessa kansanterveyteen on ihan peruskysymyksiä.

Kirjoittaja: Mie

Mie — Thu, 10 May 2012 17:09:19 +0000

”Onhan sillä merkitys ravitsemussuosituksiin, laitosruoan laatukriteereihin jne.”

Höpsistä. No ”ought” from ”is”.

Kirjoittaja: Mirka

Mirka — Thu, 10 May 2012 16:08:14 +0000

Onhan sillä merkitys ravitsemussuosituksiin, laitosruoan laatukriteereihin jne. Ne ovat voimakkaasti suosineet tärkkelyshiilaria.

Kirjoittaja: Mie

Mie — Thu, 10 May 2012 16:04:01 +0000

”Vuositasolla populaatiolle saadaan väkisin sen pääasiallinen energianlähde. Tätä vain on mahdotonta tutkia ja riippuu kuitenkin mitä energialähdettä on saatavilla. Ei Mie eikä Riekki pysty sanomaan, ettei olisi pääasiallista energianlähdettä, koska sellainenhan tietysti on.”

Lopetan omalta puoleltani nokittelun. Jatketaan tästä. Mitä merkitystä katsot tällaisella laskennallisella tiedolla olevan ja minkä asian suhteen?

Ihmiskehon tasolla tilanne toki on se minkä Riekki yllä toikin ilmi. Keho käyttää tilanteesta ja ruokavalion koostumuksesta riippuen eri energianlähteitä, joten tässä mielessä mitään yhtä pääasiallista energianlähdettä ei ole.

Kirjoittaja: hugostazz

hugostazz — Thu, 10 May 2012 15:33:56 +0000

Mirka itsekin ymmärsin samoin. Vuositasolla populaatiolle saadaan väkisin sen pääasiallinen energianlähde. Tätä vain on mahdotonta tutkia ja riippuu kuitenkin mitä energialähdettä on saatavilla. Ei Mie eikä Riekki pysty sanomaan, ettei olisi pääasiallista energianlähdettä, koska sellainenhan tietysti on. Mutta sekin voi muuttua tuon saatavilla olevan energialähteen ja liikunnan vaikutuksesta. Eli asia on täysin avonainen tieteenkin näkökulmasta.