Tällainen kalaöljy vähentää seerumin kohonneita triglyseridejä ja ehkäisee ja vaimentaa inflammatiota. Itä-Suomen yliopiston dosentti Ursula Schwab on varoitellut usein julkisuudessa kalaöljyn suurentavan ”pahaa” LDL-kolesterolia. Hän on jättänyt kuitenkin kertomatta, että DHA:ta sisältävä kalaöljy lisää vain suurimolekyylistä, vaaratonta LDL:ää, ei tiheää pienimolekyylistä sd-LDL:ää (joka hapettuu herkästi). Sitä vastoin E-EPA-niminen kalaöljy ei suurenna edes suurimolekyylistä LDL:ää. Lisäksi E-EPA vähentää veressä kiertävää ja valtimoplakkiin kertyvää entsyymiä Lp-PLA2:a, joka voi pahentaa valtimoiden jäykistymistä ja kovettumista, ilmeni MARINE-tutkimuksessa (American Journal of Cardiology 2011).
http://www.ajconline.org/article/S0002-9149%2811%2901599-2/abstract

Dr Marc Penn, Cleveland HeartLabin johtaja-omistaja sanoo HeartOrgille mm. : ”MI is caused by both injury and inflammatory response. We have spent 30 years focusing on the injury part. We need to be targeting the inflammation as well. There is no magic bullet to define inflammatory risk. But we have put together a panel of five inflammatory markers to estimate such risk on a spectrum from long-term risk of a cardiovascular event to short-term risk.”
http://www.theheart.org/article/1415889.do

Karppaus ja monet ravintolisät vaikuttavat suotuisasti näihin markkereihin. Uusi tutkimus vahvistaa, että B6-vitamiinin piilevä puutos liittyy inflammaatioon ja että riittävä saanti vaimentaa sitä. Tutkimuksen tekivät amerikkalaiset Tufts- ja Bostonin yliopistot sekä israelilainen Tel Avivin yliopisto, ja sen julkaisi The Journal of Nutrition. Tutkimus puoltaa jo 30 vuotta sitten aloittamaani ravintolisähoitoa. Selostan tutkimusta sivullani
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2354
Mahtavatkohan ravintolisät mahtua mukaan Reijon artikkelin seuraaviin osiin?

Joo, rasva lisännee LPS:n imeytymistä. Tosin edellytyksenä lienee kylomikronien osallistuminen rasvan imeytymiseen. Lyhytketjuiset (ja keskipitkät myös?) rasvahapot eivät kaipaa kylomikroneja, joten ne tuskin lisäävät LPS:n määrää.

Tekstiä aiheesta löytynee mm. täältä http://www.jlr.org/content/50/1/90.abstract

Mielenkiintoista juttua tuo LDL-P ja LDL-C ero. Täytyypi terästyäytyä ja pysyä kuulolla, milloin alkaa tulla tuloksia satunnaistetuista kliinisistä tutkimuksista. Oliskohan jopa tulossa olevassa Predimed-tutkimuksessa seurattu LDP-P:tä? Ehkä ei, ainakaan kaikilta.

Attian kirjoitusten kommenttiosissa on paljon viittauksia vhh-hemmoihin joilla on korkea LDL-C (ja osalla myos LDL-P) muttei muita riskimarkkereita.

Halusin ainoastaan tuoda esille sen etta LDL-P:n ja LDL-C merkityksesta em. vhh-tapauksissa on huomattavaa epavarmuutta (tama ei siis liity omiin mielipiteisiini) ja asiasta kaydaan keskustelua.

Attian koulukunnan mukaan LDL-P ja LDL-C kulkevat usein omia teitaan ja LDL-C ennustaisi riskia vain silloin kun se korreloi LDL-P:n kanssa. Nain siis normaaliruokavaliota nauttivilla tehtyjen tutkimusten valossa. Koska LDL-C:sta on mahdotonta ennustaa LDL-P:ta, olisi parempi mitata ApoB:ta tai tyytya vain esim. TG-HDL:aan ellei sitten halua NMR-analyysia.

Tästä ei suinkaan seuraa sitä, että nimenomaan vhh-ruokavaliota noudattavilla ei LDL-C/P -suhteella olisi väliä. Olettaen että pidämme mielessä ylläkirjoittamani.

”Mista tiedetaan, onko sairauden syy LDL-P joka sattuu korreloimaan TG:n ja HDL:n kanssa, vai painvastoin, vai vaikuttavatko kaikki itsenaisesti omalta osaltaan? TG/HDL-suhde on kylla mielestani hyva markkeri.”

Ensinnäkin, kolesterolin rooli asiassa on riskitekijän rooli. Toisekseen, TG/HDL-suhde on toki hyvä markkeri. Mutta niin on moni muukin, esim. LDL/HDL-suhde.

”Monilla VHH-ruokavaliota noudattavilla on korkea LDL-C ja korkea, normaali tai alhainen LDL-P seka yleensa alhainen TG ja korkea HDL ilman metabolista syndroomaa. Olisi mielenkiintoista seurata sydantautien ilmenemista tallaisessa ryhmassa vs normaalivaestossa.”

No, sikäli kun pelkkä LDL-arvo ei anna aihetta huoleen näin niinkuin yleisesti ottaen (vrt. Käypä hoito -suosituksen viesti siitä, että pelkkää kolesterolia ei tule tuijottaa riskiä arvioitaessa), niin en näe asiassa mitään ihmeellistä.

Mutta appropoo, millaisiin LDL-arvoihin sitten viittaat? En ole tietoinen siitä, että vhh-ruokavaliota noudattavilla olisi yl. ottaen riskitason arvoja. Trial-näytön puolelta ainakaan isot vhh-tutkimukset eivät viittaa moiseen ja kohorttidataa ei taida kovin kattavasti löytyä.

Evidenssia ei ole, tutkimusta vaativia epailyja kyllakin.

”At any given LDL-C level, if you have two people and one has increased LDL-P while the other has normal LDL-P, the one with the increased LDL-P is at greater risk of CAD, and this tends to coincide with people who have metabolic dyslipidemia [which usually includes low HDL-C levels and high triglycerides],” he said.

Mista tiedetaan, onko sairauden syy LDL-P joka sattuu korreloimaan TG:n ja HDL:n kanssa, vai painvastoin, vai vaikuttavatko kaikki itsenaisesti omalta osaltaan? TG/HDL-suhde on kylla mielestani hyva markkeri.

Monilla VHH-ruokavaliota noudattavilla on korkea LDL-C ja korkea, normaali tai alhainen LDL-P seka yleensa alhainen TG ja korkea HDL ilman metabolista syndroomaa. Olisi mielenkiintoista seurata sydantautien ilmenemista tallaisessa ryhmassa vs normaalivaestossa.

Korkea LDL-taso on yksi riskitekijä. Se ei toki vielä tarkoita sitä että henkilö saisi automaattisesti ateroskleroosin. Mutta mitään perustetta väittää että LDL-C/P ei liittyisi vhh-ruokavaliota noudattavilla sv-tautiriskiin ei nähdäkseni ole.

Tai mikäli on, niin näkisin mielelläni asiasta jotain näyttöä- siis siitä, että korkea LDL-taso olisi tällä porukalla markkeri hyvästä terveydestä. Ja nyt siis puhutaan dyslipidemiatasoisesta LDL-tasosta ilman HDL:n tms. tarkastelua: koska nämä riskiä pienentävät tekijät voivat osaltaan lieventää/kumota korkean LDL-tason kielteistä vaikutusta, ei niitä voida ottaa mukaan tarkasteluun mikäli argumentoidaan nimenomaan korkean LDL-tason hyvä terveys-markkeristatuksen puolesta.

Mitä Attian näkemykseen nimenomaan LDL-P:n merkityksestä sv-tautiriskin tarkastelussa tulee, niin vastakkaistakin evidenssiä löytyy:

http://www.theheart.org/article/767865.do

Sama kaveri. Mielenkiintoista on myos se etta monilla VHH:ta noudattaneilla voi olla korkea LDL-P ja LDL-C mutta talla ravinnolla yleensa muut keskeiset markkerit kuten TG, CRP ja HDL ovat OK. On vahvoja epailyja siita etta tallaisilla henkiloilla korkea LDL-C olisi vain hyvan terveyden merkki eika LDL-P:lla olisi valia. Normiruokaa syovilla sitavastoin korkea LDL-P liittyy vahvasti ateroskleroosiin. LDL-P -tutkimuksethan perustuvat SAD:ia noudattavaan vaestoon, eivat VHH-porukkaan.