Minulla ja lukuisilla muilla se näkyy vaikka siten, että ne iskee käteen sydänliiton esitteen jossa lukee, että syö leipää ja vähennä rasvaa.

Kun sitten kerron, että noilla ohjeilla minulle jäi nälkä ja lihoin 30 kg, niin ne kaivaa tutkimuksen jossa todetaan, että ei minulla voi olla nälkä kun siinä tutkimuksessa lukee, että hiilari ptää nälän paremmin poissa kuin rasva.

Eli mihinkään ei olla poteroista liikuttu.

Sen mitä olen Patrikkia lukenut, kuullut ja tuntenut, tuon voin allekirjoittaa. Ja mitä Patrik sanoo yleensäkin ravitsemusasiantuntijoiden suhtautumisesta yksilötasolla VHH:hon on mielestäni paikkansa pitävää. Minusta linja useimmilla juuri tällainen ja sitä kuvasti varsin hyvin myös Leena Putkosen vieraskirjoitus blogissani viime syksynä. ”Miten karppaus näkyy vastaanotolla”.

”Eikö ajankohta ole vielä valmis rehelliseen tiedottamiseen tästä aiheesta?”

Eiköhän tässä mennä taas jo ihan muulle kuin asialinjalle?

”Milloin muuten Patrik tulet ulos kaapista ja myönnät hoikistavasi lihavia asiakkaitasi runsaalla protskulla, vapaammalla rasvalla ja niukalla hiilarilla, eli jonkin sortin vhh:lla.

Eikö ajankohta ole vielä valmis rehelliseen tiedottamiseen tästä aiheesta?”

STT:en tiedotus vai mitä olisi pitänyt tehdä? 🙂

Meinaan, että jo ekassa kirjassa (2006?) oli ihan suoraan sanottu että VHH on yksi mahdollisuus syödä hyvin. Ei paras, ei ainoa, yksi hyvä monien muiden joukossa. Ja siellä oli esimerkki VHH syömisestäkin. Sittemmin sama mielipide on näkynyt kaikissa toimissani seinien sisällä tai julkisisuudessa. Kiloklubikin (jossa siis olen ollut) on ollut Suomen suurin laihdutuspalvelu eikä kukaan ole tullut ihmettelemään että VHH on siellä OK.

Sinällään en kyllä ohjaa asiakastyössä vahvasti mihinkään ruokavalion tyyppiin: rasvat ei saa olla liian vähässä (alle 30 e% vaikken kyllä niitä laske), proteiinia olisi hyvä olla joka aterialla ja hiilihydraatteja syö sen verra kuin haluaa kunhan valitsee fiksuja. Siinä sitten ihmiset päätyy mihin mieltymykset vie ja asiat menee ihan hyvin kaikenlaisilla jakaumilla.

Eikä VHH:ssa ole edes mitään ihmeellistä jota olisin kokenut tarpeelliseksi nostaa esiin. Yksilötyössä voi tehdä kaikenlaisia asioita eikä kukaan ole tullut minulle ihmettelemään sitä että VHHkin voi olla ok. Ruokatason ratkaisuistahan kaikki on kiinni – kun korostaa fiksuja ruoka-aineita niin kyllä kaikki tajuavat että se on hyvä ruokavalio oli se VHH tai ei. Eikä juuri kukaan hiilareiden vähyydestä VHHlla ole muutenkaan huolissaan – vaan niistä kasviksista sekä rasvan ja proteiinien lähteiden laadusta.

Moni ilmeisesti odottaa VHHlle jotain synninpäästöä tai julkista tunnustusta. Yksilötyössä sen on jo moni kollega antanut aikoja sitten ja nyt sen sanomisessa että VHHlla voi syödä hyvin ei ole mitään uutta. Mutta kun julkinen keskustelu asiantuntijoiden toimesta menee väestön tasolla niin tilanne muuttuukin – en näe itsekään VHHta hyvänä väestötason linjauksena. Tämä onkin iloinen osa soppaa kun toiset puhuu omista kokemuksista yksilötasolla ja toiset vastaa väestötasolla – ne on kaksi niin eri asiaa että aika hankalaksihan se menee.

”Näiden pakollisten viljavalitusten lisäksi pitää mainita, että itse käytän melko paljon viljatuotteita, eivätkä ne minulla aiheuta vatsaoireita. En ole myöskään osannut yhdistää niitä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin, niin kuin jotkut tuntuvat tekevän”

Esimerkiksi minulle liiallinen ”vähä rasva” ”runsas hiilari” tekee kovan nälän ja aiheuttaa esim. voimakasta närästystä. Se on sillä tavalla, että minä olen tällaisen yhdistämisen osannut tehdä kun se tuntuu omassa – ei sinun kehossasi.

Energiankulutus lienee vähentyneen oleellisesti ko. ajanjaksona. Rasvan absoluuttinen määrä on voinut pysyä samalla tasolla tai pienentyä.

Toisaalta niukka rasva + verrattain runsas protsku + iso hiilari kombinaatiolla voi päätyä niukkaan energiaan ja pysyä täten hoikkana.

Laitapa lähteitä tähän seikkaan liittyen.

Milloin muuten Patrik tulet ulos kaapista ja myönnät hoikistavasi lihavia asiakkaitasi runsaalla protskulla, vapaammalla rasvalla ja niukalla hiilarilla, eli jonkin sortin vhh:lla.

Lueskelin erästä kirjaasi ja yhteenkin päivän esimerkkikokonaisuuteen tuli kokonaista kaksi leipää, molemmat pääateriat olivat ilman tärkkelyskomponenttia. Jäi varmaan hiilarit alle 100g/päivä. Aletaan olla ketoosissa noilla luvuilla ainakin isomman kaverin kohdalla.

Eikö ajankohta ole vielä valmis rehelliseen tiedottamiseen tästä aiheesta?

Siisti blogi sulla Hannu!

Näiden pakollisten viljavalitusten lisäksi pitää mainita, että itse käytän melko paljon viljatuotteita, eivätkä ne minulla aiheuta vatsaoireita. En ole myöskään osannut yhdistää niitä kaikkiin mahdollisiin vaivoihin, niin kuin jotkut tuntuvat tekevän. Harrastan urheilua ja liikuntaa kohtuullisen säännöllisesti ja kohtuullisen kovilla tehoilla, joten hiilarien merkittävä vähentäminen näkyisi ja tuntuisi suorituskyvyssä.

Noin muuten pidän näitä uusia suosituksia hyvinä, vielä kun saataisiin ihmiset noudattamaan niitä.

”Olenko kovin hakoteillä, jos väitän, että siellä on käynyt samoin kuin Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Sitä mukaa kun rasvaa on ruokavaliossa vähennetty ja kevytuotteet vallanneet alaa, on kansa paisunut.”

Hakoteille meni tämä veikkaus. Viimeisen 50 vuoden aikana mm. Kreikassa, Espanjassa, Italiassa ja Kreetalla rasvan osuus on noussut tasosta 20-25 E% tasolle 30-35 E% eli nykyiselle suomalaiselle tasolle – tuo noin 10 E% rasvan nousu on 2/3 tyydyttynyttä rasvaa. Samalla hiilareiden osuus on laskenut päälle 60 E%:sta alle 50 % eli myös nykyiselle suomalaiselle tasolle – samalla glykeeminen kuorma on kuitenkin noussut Euroopan aiemmasta alhaisimmasta päästä (huom. huolimatta 60+E% HH) EU:n keskitasolle tai sen yli.

Se, että samaan aikaan terveyskin siellä on mennyt huonompaan suuntaan ei tietty selity vain noilla, mutta ovat ne osa kokonaisuutta.

Ja nämä tiedot ovat ravintotasetutkimuksista, jotka väestön sopii paremmin kuin ravitsemustutkimusmenetelmissä käytetyt tiedot.

”Koska on jopa “tieteellisiä tutkimuksia” siitä, että viljat eivät kaikille sovi ja voivat olla ennenpitkää jopa hengenvaarallisia, niin kokojyväviljojen ylenpalttista terveellisyys hokemaa tulisi kohtuullistaa. Sen haitoista tulisi kertoa avoimesti. Haitat ovat paljon, paljon muutakin kuin ärtyvä suoli ja ilmavaivat.”

Valtaosa väestöstä ei saa ongelmia täysjyväviljasta, aivan kuten valtaosa ei saa myöskään ongelmaa kalasta tai kananmunista (ole niille allergisia). Pitäisikö myös niiden terveellisyydestä tiedottamista kohtuullistaa?

Vai riittäisikö tiedotus siitä, että ketkä voivat saada ongelmia viljatuotteista (tai kalasta ja kananmunista)?

”Itse tajusin viljojen haitallisuuden ollessani Kiinassa. Siellä, kun ei tätä huipputerveellistä suomalaista ruisleipää ole tarjolla.”

Siis … Mitenkähän nämä mahtoivat liittyä toisiinsa? Eihän kyse ole siitä että täysjyvävilja olisi erottamaton osa terveellistä ruokavaliota – terveellisen ruokavalion kun voi koostaa aivan hyvin ilman sitä! Nähdäkseni olisit yhtä hyvin voinut tajuta vaikkapa mustikoiden ”haitallisuuden”, ei niitäkään syödä Kiinassa.

”Pahoittelen, jos suhtaudun lievällä kyynisyydellä koko ravintovalistukseen ja siihen liittyvään tieteeseen ja tutkimukseen.”

Tällä puolen ruutua löytyy myös henkilö jossa kyynikon vikaa. Tosin kyynisyys ei kohdistu valistuksen merkitykseen, viestiin tai tapaan, vaan siihen että kohderyhmä on aika pirun epäkiitollista ja hankalaa vakuuttaa välillä. Vrt. vaikka

Dansinger et al (2007), ”Meta-analysis: the effect of dietary counseling for weight loss.”

Ihmisten ruokailutottumusten ja käyttäytymisen muuttaminen on haastavaa, mutta niin monen taudin ja ongelman kannalta elintärkeää. ”Hats off” kaikille jotka sitä yrittävät ja siinä onnistuvat.