<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin FODMAP-rajoitus vähentää vatsaoireita ja vaikuttaa mikrobeihin kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.pronutritionist.net/2012/08/fodmap-rajoitus-vahentaa-vatsaoireita-ja-vaikuttaa-mikrobeihin/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.pronutritionist.net/2012/08/fodmap-rajoitus-vahentaa-vatsaoireita-ja-vaikuttaa-mikrobeihin/</link>
	<description>Tutkittua tietoa ravinnosta</description>
	<lastBuildDate>Thu, 10 Mar 2016 12:01:33 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2012/08/fodmap-rajoitus-vahentaa-vatsaoireita-ja-vaikuttaa-mikrobeihin/comment-page-1/#comment-7715</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 24 Aug 2012 10:48:07 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=7690#comment-7715</guid>

					<description><![CDATA[Molemmissa ruokavalioissa taitaa olla sama perimmäinen idea eli välttää sellaisia hiilihydraatteja jotka eivät imeydy kunnolla ja jotka puutteellisen imeytymisen vuoksi aiheuttavat oireita. Lähtökohdat ovat vain ihan toisenlaiset. 

SCD:n mukaan kaikki pitkäketjuiset hiilarit on ongelma, kuten esim tärkkelys, koska sairaus (esim. Crohnin tauti tai CU) &quot;on tuhonnut ruuansulatuksen entsyymit suolistosta&quot;, ja siten kyky pilkkoa pitkiä ketjuja on heikentynyt. Vaikka pitkäketjuisten sanotaan olevan ongelma, niin jostakin syystä (jota en ole ymmärtänyt) sokerikin kielletään vaikka se on lyhytketjuinen disakkaridi. 

FODMAP-konseptin mukaan ongelma on keskipitkäketjuiset hiilarit (oligosakkaridit, esim. fruktaanit), sekä jotkin liiallisesti saatavat disakkaridit, ja jopa monosakkaridit (fruktoosi) joiden pilkkomiseen ihmiselle ei ole *edes terveenä* sopivia entsyymejä tai joiden imeytyminen on luonnostaan hidasta ja vajavaista. 

FODMAP-konseptissa ei siis vältetä kaikkein pitkäketjuisimpia hiilareita kuten tärkkelystä (riisi, peruna). SCD-konseptissa ei puolestaan vältetä fruktoosia (esim. hunajaa, omena) eikä välttämättä galaktaaneja tai fruktaanejakaan. Jollakin tavoin SCD-konseptissa on horjuntaa/epävakautta, kun esim. sorbitoli makeuttajana kielletään mutta luumua ei vaikka siinä on luonnostaan runsaasti sorbitolia.  

Olen kiinnostunut SCD:tä koskevista kliinisistä tutkimuksista, mutta sellaisia ei vielä käsittääkseni ole julkaistu (ainakaan PubMed ei löydä). Siksi se ei ole vielä terveydenhuollossa suositettavaa hoitoa. Sen sijaan FODMAP-konseptista on enenevää näyttöä erityisesti ärtyvässä suolessa.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Molemmissa ruokavalioissa taitaa olla sama perimmäinen idea eli välttää sellaisia hiilihydraatteja jotka eivät imeydy kunnolla ja jotka puutteellisen imeytymisen vuoksi aiheuttavat oireita. Lähtökohdat ovat vain ihan toisenlaiset. </p>
<p>SCD:n mukaan kaikki pitkäketjuiset hiilarit on ongelma, kuten esim tärkkelys, koska sairaus (esim. Crohnin tauti tai CU) &#8221;on tuhonnut ruuansulatuksen entsyymit suolistosta&#8221;, ja siten kyky pilkkoa pitkiä ketjuja on heikentynyt. Vaikka pitkäketjuisten sanotaan olevan ongelma, niin jostakin syystä (jota en ole ymmärtänyt) sokerikin kielletään vaikka se on lyhytketjuinen disakkaridi. </p>
<p>FODMAP-konseptin mukaan ongelma on keskipitkäketjuiset hiilarit (oligosakkaridit, esim. fruktaanit), sekä jotkin liiallisesti saatavat disakkaridit, ja jopa monosakkaridit (fruktoosi) joiden pilkkomiseen ihmiselle ei ole *edes terveenä* sopivia entsyymejä tai joiden imeytyminen on luonnostaan hidasta ja vajavaista. </p>
<p>FODMAP-konseptissa ei siis vältetä kaikkein pitkäketjuisimpia hiilareita kuten tärkkelystä (riisi, peruna). SCD-konseptissa ei puolestaan vältetä fruktoosia (esim. hunajaa, omena) eikä välttämättä galaktaaneja tai fruktaanejakaan. Jollakin tavoin SCD-konseptissa on horjuntaa/epävakautta, kun esim. sorbitoli makeuttajana kielletään mutta luumua ei vaikka siinä on luonnostaan runsaasti sorbitolia.  </p>
<p>Olen kiinnostunut SCD:tä koskevista kliinisistä tutkimuksista, mutta sellaisia ei vielä käsittääkseni ole julkaistu (ainakaan PubMed ei löydä). Siksi se ei ole vielä terveydenhuollossa suositettavaa hoitoa. Sen sijaan FODMAP-konseptista on enenevää näyttöä erityisesti ärtyvässä suolessa.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Leena		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2012/08/fodmap-rajoitus-vahentaa-vatsaoireita-ja-vaikuttaa-mikrobeihin/comment-page-1/#comment-7714</link>

		<dc:creator><![CDATA[Leena]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 24 Aug 2012 09:37:22 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=7690#comment-7714</guid>

					<description><![CDATA[Kerropa, Reijo, onko scd-dieetin lyhyt- ja pitkäketjuisten hiilihydraattien erottamisella mitään tekemistä FODMAP- hiilihydraattien kanssa? Osuvatko ne edes sattumalta samoihin ruoka-aineisiin? Kyselen alkeellisia, mutta helpompi kysyä kuin yrittää selvittää itse... ;)]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Kerropa, Reijo, onko scd-dieetin lyhyt- ja pitkäketjuisten hiilihydraattien erottamisella mitään tekemistä FODMAP- hiilihydraattien kanssa? Osuvatko ne edes sattumalta samoihin ruoka-aineisiin? Kyselen alkeellisia, mutta helpompi kysyä kuin yrittää selvittää itse&#8230; 😉</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
