Käsittääkseni normitilanteessa LPS:n vuotaminen tai imeytyminen elimistön sisäpuolelle rasvojen mukana liittyy ruuansulatuksen prosessiin, jossa ravinnonrasvat ensin pilkotaan rasvahapoiksi ja sen jälkeen kootaan suolen pinnassa uudelleen kylomikroneihin. Tuossa yhteydessä endotoksiinia pääsee suolen pinnan läpi sisäpuolelle imunesteeseen.

” Mielestäni Tonilla on pointti, sillä kyllä glukokortikoidit ovat varmasti huomattavasti merkittävämpiä tekijöitä kuin kokonais LDL (alatyypit oxLDL, agaLDL ja sdLDL unohtaen) sv-taudeissakin. ”

Hmm? Jos kyse on siitä mistä esim. tässä artikkelissa

http://bit.ly/Qs9Je3

puhutaan, niin sitten tuo ”merkittävämpiä tekijöitä” olisi syytä täsmentää lisäämällä että kenelle. Tai epigeneettisistä tekijöistä puhuttaessa tuoda esiin se paljonpuhuttu konteksti/kokonaiskuva. Youtube-videoiden ja PubMed -hakulistan pohjalta tämä ei onnistu.

Ymmärrän pointtisi ja lähtökohdat. Tomin kommentti on silti erittäin hyvä ja huomionarvoinen.

Sitten kun epigenetiikan osuus alkaa kiinnostaa, kannattaa tarkastella meneillään olevia kliinisiä trialeita http://clinicaltrials.gov/ct2/results?term=epigenetics+cardio+vascular …

ja epigenomiikkaa http://www.ncbi.nlm.nih.gov/epigenomics?term=cardio%20vascular

ja hyvä että otat varovasti. THL-ajatuksissa olen samaa mieltä kanssasi. Siellä kaivattaisiin johtamisoppia: jos haluaa voittaa vastarinnan, kannattaa aluksi antaa hieman periksi ja ohjailla myöhemmin oikeaan suuntaan. Täystyrmäys nostaa vain myrskyä.

Joskus pohdin, onko THL käänteispsykologisesti niin fiksu laitos, että he tahallaan ärsyttävät karppaajia? Eli lopputuloksena on karppauksen lisääntyminen. Tosin tämä viimeinen uutisointihan peitti täydellisesti alleen THL:n perusoikeuteen liittyvän kysymyksen http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professorit-terveyden-ja-hyvinvoinnin-laitos-thl-rikkoo-perustuslakia ja jäin miettimään, onko Puska poliitikkona (ex. kansanedustajana) niin ovela, että ajoitti Finriski-tutkimuksen ulostulon samoihin aikoihin?

Jari, viittaan prospektiivisiin väestötutkimuksiin ja erityisesti satunnaistettuihin kliinisiin tutkimuksiin. Pohjaan tähän kuvaan.

Esim. sydäntautien ja ravinnon väliset yhteydet tulkitaan lähinnä tässä kuvassa esitettyjen 1-3 aineistojen pohjalta. Siri-Tarinon meta-analyysi oli yhteenveto tason 2 tutkimuksista, Mozaffarianin ja Hooperin meta-analyysit tason 1 tutkimuksista ja sitä rataa. Sievenpiperin fruktoosimeta-analyysi tason 3 tutkimuksista. Tason 4-5 tutkimuksista ei edes juuri tehdä meta-analyysejä jos 1-3 tason tietoa on, koska ne ovat niin altiita virheille tai niiden sovellettavuus on ihmiseen heikkoa.

Epigenetiikalla on varmasti vielä annettavaa. Otan kuitenkin varovasti asian suhteen.

Tutkimuksissa ei minun mielestäni ole oikeastaan yhdessäkään otettu huomioon epigeneettisiä tekijöitä ja stressiä. Silti ne ovat erittäin tärkeitä. Jos haluaa tajuta kommenttiani syvällisemmin, suosittelen tätä luentoa http://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA&feature=list_other&playnext=1&list=SP848F2368C90DDC3D

P.S. mielenkiintoinen epigeneettinen löydös on Dutch Hunger Winter. Löytyy vaikkapa tästä http://www.news.leiden.edu/news/dutch-hunger-winter.html

Tällaisia tutkimuksia ovat poikkileikkaus- ja tapausverrokkitutkimukset. Niiden syy-seuraus-selitysarvo on kehno, joten siksi niitä ei juuri käytetä sydäntaudeissa, josta löytyy kovemman luokan tutkimusaineistoa.

Juuri näin. Konservatiivisuus ja jääräpäisyys ovat – valitettavaa kyllä – osa isojen instanssien olemusta. Aivan samoin kuin kärjistäminen ja suhteeton ekstrapolointi ovat osa netin keskustelupalstojen olemusta.