Otan nyt kantaa tuohon lohikeskusteluun. Jokainen voi käydä itse kalastelemassa lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Aquaculture_of_salmon#Salmon_Aquaculture_Dialogue

”A 2004 study, reported in Science, analysed farmed and wild salmon for organochlorine contaminants. They found the contaminants were higher in farmed salmon. Within the farmed salmon, European (particularly Scottish) salmon had the highest levels, and Chilean salmon the lowest”

ja suositukset:
””…consumers should not eat farmed fish from Scotland, Norway and eastern Canada more than three times a year; farmed fish from Maine, western Canada and Washington state no more than three to six times a year; and farmed fish from Chile no more than about six times a year.”

Eli sitä suomessakin myytävää, kasvatettua Norjan lohta, kannattaisi syödä MAKSIMISSAAN 4 KUUKAUDEN VÄLEIN.

Lucky you! Rasvaisessa kalassa on lisäksi DPA:ta. Kts. tuo Mozaffarian viite mun kommentissa ja taulukko 1 artikkelissa (open access).

Tata (King Salmon) meilla syodaan kahdesti viikossa:

http://aquaculture.org.nz/health/nutritional-table/

PUFA-pitoisuus 6,1 g/100g. Mita muuta tahan sisaltyy kuin EPA ja DHA?

http://www.bigglorybay.com/omega3

”New Zealanders can benefit in the knowledge that their locally produced King salmon contains more healthy omega 3 fatty acids than any other salmon[2], in fact, much higher levels than the Atlantic salmon species farmed in Australia and the northern hemisphere.”

The Omega-3 Centre[5] suggests a king salmon steak about the size and thickness of a deck of cards (100gms) contains about 2,000mgs long chain omega-3s. To prevent a deficiency of omega-3s, health authorities recommend about 650mgs of omega-3s a week for women and 1,100mgs for men (approximately 50g of King salmon).

Taalla ei kayteta antibiootteja lohenkasvatuksessa. Miten lienee Norjassa?

Lautasmalli tuskin sekään pitää nälkää, jos se koostuu pelkästään kasviksista ja rasvattomista proteiinituotteista. Ja silloin välipalat tietysti maistuvat. Seurauksena on, että suomalaiset ovat koko valveillaolevan aikansa postprandiaalisessa tilassa. Ja sehän se vasta lihottaakin..

Aika iso vaihtelu noissa mainituissa lohissa. Omega-3 rasvojen osuus vaihteli 0,7-2,0 g/100g. Tuon Leroy’n ja Salman jättäisin toki mielellään väliin, Leroy’ssa ainakin näyttää tosiaan olevan surkean vähän omega-3 rasvoja. Asiasta olisi hyvä tehdä kattava tutkimus myös Suomessa. Hyvä, että asia on tapetilla. Ja kiitos tuosta linkistä, Walma. Tässä niille joita asia satuttuisi kiinnostamaan ihan mielenkiintoinen tutkimus; mitä enemmän lohifileessä omega-3 rasvahappoja sen paremmat muutokset veriarvoissa: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2362.2005.01443.x/abstract

Proffa taisi innostua dosentti Bäckamanin malliin värittämään tarinaansa ”uiva kasvis”. Harvassa kasviksessa on yli 10 % rasvaa ja proteiinia yli 15 % 🙂

Tämä olikin siis kyselytutkimus. Ei ravtintotaseen kulutustietoa. hmiset vastaa ruuanvalmistuskysymykseen lähinnä sen pohjalta mikä kotona käytössä. Työpaikka- ja kouluruokailusta tuskin siinä kerrotaan. Jos asian haluaa varmistaa niin senvoi lukea liitteestä A.

Mielelläni minäkin villiä söisin ja muille suosittelen. Saatavuus on huonompaa ja hinta tietenkin korkealla. Suuri uhka todella on, että kalakannat hupenevat lopullisesti. Liekkö viimeiset merikalan nautiskelun vuosikymmenet käynnissä?

Muistin varalta: Ennuste 2030 puolet Amerikan väestöstä on ylipainoisia. Halpaa sokeri / rasva pikaruokaa, sillä hoituu ennusteen toteuttaminen. Todennäköisesti tämä ”ruokakulttuuri” heijastuu Suomeenkin.

Reijolla riittää duunia tulevaisuudessakin 😉

http://www.patrikborg.blogspot.fi/2011/11/kuinka-moni-suomalainen-syo-hyvin.html

Ja onhan olemassa kattava väestöstä Suomesta, jossa melkein puolet kokee syövänsä niin hyvin ettei syömistä tarvitse parantaa. Siinä on pikku gäppi kun todellisuus jää alle 10 %.

””””Tukholman kouluissa saa leivän päälle levittää edelleen voita, vaikka sen vaihtamisesta kevytmargariiniin oli jo tehty päätös. Tukholman kouluhallinnon alasta vastaava johtaja Lotta Edholm kertoi päätöksen pyörtämisestä tänään ruotsalaismediassa.

Uuteen ohjeistukseen johti tulikivenkatkuinen palaute voin poistamisesta. Oppilaat, vanhemmat, opettajat ja rehtorit ehtivät moittia päätöstä rankasti.

”He ovat aivan oikeassa”, Edholm sanoo. Hän pitää parhaana, että kouluissa on tarjolla sekä voita että kevytmargariinia. ”Tietenkin rehtoreiden ja oppilaiden on itse saatava valita, mitä rasvaa käyttävät”, Edholm totesi Dagens Nyheter -lehdelle.

Alun perin päätös voin pois jättämisestä syntyi Ruotsin elintarvikeviraston suosituksesta. Edholmin mukaan hallinnossa on tulkittu väärin suosituksia.

”Minun tulkintani mukaan on kouluilla ollut koko ajan lupa tarjoilla sekä voita että kevytmargariinia”, Edholm huomauttaa. ”Minusta on kummalista, että hallinnossa on seurattu näin sokeasti elintarvikevirastoa. Enkä tiedä, millaisia ohjeita kouluille on lopulta annettu.” ””””

http://www.hs.fi/ruoka/Voi+palasi+pikaisesti+Tukholman+kouluihin/a1305607569020

Joten luulisi, että Ruotsin voin kulutus olisi huomattavsti suurempi kuin esim. täällä, jossa sen väitetään aiheuttavan sairauksia.