”Sumopainijat on elintavoiltaan varmaankin poikkeuksellisen homogeeninen ja tilastolliseen analyysiin riittävän iso ryhmä. Sumopainijoiden elämä on luullakseni erittäin kurinalaista. Heidän elintapansa kuitenkin johtaa ilmeisesti, ainakin suurimmalla osalla heistä, merkittään lihoamiseen. Siksi minusta he vaikuttaisivat erittäin otolliselta ryhmältä tutkittavaksi ravinnon ja elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja lihavuuteen.”

Sumopainijat ovat homogeeninen ryhmä, totta. Mutta eipä heistä taida löytyä halukkaita satunnaistamiseen mitä erilaisimpiin koe- ja verrokkiryhmiin, sillä urheiluun keskittyminen on heille se ”numero uno”. Väestötason tutkimukseen he ovat taas aivan liian pieni ryhmä. Molempiin puolestaan aivan liiana spesifi (japanilaisia tietynikäisiä miehiä) ryhmä, jonka pohjalta on kovin, kovin vaikeaa ekstrapoloida.

Toisekseen, heidän elämäntapansa on osaltaan nimenomaan SUUNNITELTU painonnousuun/siinä pysymiseen. Mikä olisi tämän relevanssi verrattuna siihen, että väestötasolla ongelma on nimenomaan se, että ihmiset eivät tietoisesti yritä lihoa mutta epäonnistuvat laihduttamisessa ja/tai painonhallinnassa?

Ja kolmanneksi: jos olettaisimme, että jos tästä kaavasta poiketaan niin … eiväthän sumopainijat säilyisi mitenkään edullisen homogeenisenä ryhmänä! (jos oletetaan sen homogeenisyyden olevan etu, mikä on kyseenalaista syistä jotka aiemmin mainitsin)

Enkä ole oikein vakuuttunut toisenkaan viestisi jälkeen.

En ole missään mielessä ravintotieteen, enkä sumopainin asiantuntija. Epäilemättä lihoamiseen tarvitaan positiivinen energiatase. Luulen kuitenkin, että ylipainon syissä ja seurauksissa olisi vielä paljonkin tutkittavaa. Minusta tuo tutkimus sumopainijoista oli aika mielenkiintoinen ja paljasti, että ainakin minulla on ollut hyvin virheellinen käsitys sumopainijoista.

Väestötukimuksissa yksi iso ongelma minun ymmärtääkseni on eri ihmisten erilaisuus elintavoissa. Ravinnon, elintapojen ja tervyden yhtälöä tutkittaessa on varmaan aika vaikea arvioida, että kuinka suuri osuus eri tekijöillä on ollut lopputulokseen. Toinen ongelma on ymmärtääkseni tutkimusten eettisyys. Ei ole eettistä esimerkiksi tietoisesti lihottaa ihmisiä tutkimuksia varten, vaikka tutkimuksilla olisikin tärkeä päämäärä.

Sumopainijat on elintavoiltaan varmaankin poikkeuksellisen homogeeninen ja tilastolliseen analyysiin riittävän iso ryhmä. Sumopainijoiden elämä on luullakseni erittäin kurinalaista. Heidän elintapansa kuitenkin johtaa ilmeisesti, ainakin suurimmalla osalla heistä, merkittään lihoamiseen. Siksi minusta he vaikuttaisivat erittäin otolliselta ryhmältä tutkittavaksi ravinnon ja elintapojen vaikutuksesta terveyteen ja lihavuuteen.

Näemmä tämä e kuitenkaan asiantuntijoita kiinnosta.

Sumopainijoiden lihomiseen on syynä selvästi positiivinen energiatase eikä heidän ruokavalionsa (tarkoitus nimenomaan nostaa painoa) ole kovin yhteismitallinen nykypäivän länsimaalaiseen ruokavalioon (riisin ylensyöminen). En tiedä mitä uutta tai antoisaa tässä on, mutta ehkä joku voisi valaista.

No otsikossa on alussa ”Mikä ruoka lihottaa?”. Minusta sumopainijoiden ruokavalion ja elintapojen tutkiminen voisi olla hyvinkin antoisaa lihoamiseen johtavia tekijöitä tutkittaessa.

Linkittämässäni tutkimuksessa oli muuten 8 sumopainijaa, jotka olivat ”läskejä”, mutta eivät edes lievästi ylipainoisia. Suurin osa oli läskejä ja merkittävän ylipainoisia, mutta aika suuri variaatio rasvaprosenteissa ja bmi-indekseissä mielestäni oli.

Miksi sumopainijat eivät kiinnosta lihavuustutkijoita?

Tärkeä lisäys Patrik, kiitos siitä.

Ja painonhallintaan liittyy vielä uni, stressi, liikunta, TV/muu ruutuaika jne. Nekin voi olla hyvä mainita, jotta ei unohdu miten monitekijäisestä asiasta on kyse.

Patrikin lisäykseen liittyen Kuopiosta tuli mielenkiintoinen Karhunen ym. 2012 tutkimus, jonka mukaan laihdutuksen jälkeen joustava kontrolli ennakoi hyvää painonhallintatulosta paremmin kuin proteiini, -kuitupitoisuus ruuassa.

”Tässä katsauksessa on joka tapauksessa yksissä kansissa suuri osa merkittävästä tiedosta koskien painonhallintaa”

Tarkoitat varmaan suuri osa ruokatasotiedosta koskien painonhallintaa 🙂 Mutta ei kaikki, sillä esim. kasvisten näyttö tulee toisenlaisista tutkimuksista ja kun miettii niiden annosvastetta ja käytännön toteutuksen vaikeuksia niin ei ole yllätys etteivät ne tähän tule mukaan.

Mutta ruokatason tiedotkin ovat vain osa syömistiedosta ja jos pitkäaikaistutkimuksia katsoo niin näyttää että on vähintään yhtä tärkeää se MITEN syö kuin MITÄ syö. Ja syömistieto on vain osa painonhallintaa. Sori pilkunviilaus mutta ettei jäisi fiilistä, että painonhallinta on vain ruokatason tekninen kysymys.

Sinällään mainio katsaus, mutta tietysti vain yksi tutkimuksellinen näkökulma.

Fogelmholmin mukaan katsauksen kaksi ehkä keskeisintä puutetta liittyy 1) ajalliseen perspektiiviin ja 2) vastemuuttujien heterogeenisyyteen.

Esim. maitotutkimuksista osa jäi pois sen takia, että vastemuuttujat saattoivat olla erilaisia ja sokerijuomatutkimuksista samoin. Jos tutkimukset ennen vuotta 2000 ja heterogeenisemmät vastemuuttujat olisi otettu huomioon sokerijuomat olisivat mahdollisesti näytttäytyneet huonona ja vähärasvaiset maitotuotteet hyvinä painonhallinan kannalta.

Minusta oli hienoa kuulla, että tutkija ottaa kriittisesti kantaa oman urakkansa loppupäätelmiiin. Kirjallisuuskatsaukset on pakko rajata ettei verrata omenoita ja appelsiineja. Toisaalta tämä johtaa siihen, että ihan kaikki tieto ei ikinä mahdu yksiin kansiin.

Tässä katsauksessa on joka tapauksessa yksissä kansissa suuri osa merkittävästä tiedosta koskien painonhallintaa. Kun tähän vielä liitetään laihdutustutkimuksien anti esim. karppaustutkimuksien meta-analyysit, hiilareita koskeva Hauner et al. 2011, sekä proteiinia koskevat Santeso et al. 2012 ja Wycherley et al. 2012 päästään jo todella pitkälle.

Jep, hyvä linkki Richard. Tuo on lyhyt painostabiilitutkimus. Tässä muuten mun VHH-sarjani yhteenveto endoteelifunktiosta.

”Endoteelifunktion osalta tulokset ovat osin ristiriitaisia, mutta suurempi osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että vähärasvainen ruokavalio kohentaisi endoteelin toimintaa”

Referoin 3 eri karppaustutkimusta, jotka olivat useimmat pidempiä kuin tämä. Joo, ja on nämäkin osin eri porukkaa. Ja kaikki tutkimukset nähdäkseni laihdutustutkimuksia.

Eniten kommentoineet puheenvuorojen perusteella edellisessä kirjoituksessa olivat sinä ja mie. Lupaan välttää jankuttamista jos sinäkin. 🙂