Kiitos, nämä oli mielenkiintoisia linkkejä. EN osaa kommentoida muuta kuin että on sen näköistä juttua että kannattaa porautua ilmoitettuihin alkupeärislähteisiin.

http://www.andrewkimblog.com/2013/01/carbon-dioxide-glycation-and-protective.html?m=1

Näkemyksiä sokerin ja fruktoosin hyödyistä. Reijolla mielipidettä näistä?

Tänään BMJ:ssä julkaistun meta-analyysin mukaan sokeri ei ole muita hiilihydraatteja pahempaa painon suhteen. Lisätty sokeri lihottaa n. 1 kilon ad libitum RCT-tutkimuksissa.

Niillä henkilöillä joilla sokerin käyttö oli suurinta oli 55 % suurempi riski olla lihavia kuin niillä joilla sokerin käyttö oli vähäistä. Tämä oli etenevien kohorttitutkimuksien tulos.

http://www.bmj.com/content/346/bmj.e7492

Patrik, Kyllä varmasti näkemystä /tietoa lääkäreillä on esim kihdin , II tyypin diabeteksen, verenpaineen sekä sydän ja verisuonitautien ”kombinaatioista”.

Ostin aikoinani pH mittarin ja ”tutkin” silkasta uteliaisuudesta miten eri ruoka ja ”nautintoaineet” vaikuttaa esim aamuvirtsan happamuuteen. Esim edellisen illan alkoholilla oli merkittävä virtsaa happamoittava vaikutus. (aamuvirtsa indikoi kohtuullisen hyvin kudosten 24 tunnin pH tasoja) Tippui jopa alle 5.5 pH lukemiin. esim natrium bikarbonaatilla sai samanmoinsen alhaisen virtsan pH.n nousemaan parissa tunnissa 6.5-7.5 pH tasolle..

Pyrin pitämään virtsan pH yli 6.5 pH tasoilla. Noin 7.2 olisi aikalailla optimi, mielestäni. Eihän tämä happamuuden ja rappeumasairauksien mahdollinen yhteys ole mitään uutta, kyllä siitä oli Suomessa jo ”teoretisoitua tietoa” esim 1930 luvullakin jo…

Yleistäen voidaan sanoa että kaikilla sekaravintoa syovillä on virtsan pH happamen puolella ainoastaan ”vegaaneilla” saattaa loytyä yli 7 pH olevia arvoja.

Local treatment of obstructive uric acid calculi
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3039388

Chemodissolution of urinary uric acid stones by alkali therapy.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/3039388

Yhtäloon lisättynä se että kehon liiallinen happamuus saattaa kuluttaa ajan saatossa emäskivennäisiä; Kalsium, magnesium, kalium…

Olen törmännyt useampaan otteeseen siihen, että lääkärit käyttävät uraattia yhtenä keskeisenä mittarina siinä onko asiat keskimäärin menossa parempaan vai huonompaan suuntaan.

Joten luulen, että vaikka siitä ei paljoa puhuta niin sen assosiaatiot kyllä tunnetaan.

”HBO: The weight of the nation.”

http://www.youtube.com/watch?v=-pEkCbqN4uo

Suhteellisen lyhyen tutustumisen jälkeen uraattiin ja sen ”prosesseihin ” näyttää olevan monta kulmaa asiassa, Lähtokohtana jos verrataan ihmistä muihin nisäkkäisiin on tapahtunut geenimuunnos josta mainitsin aiemmin, voi olla että tämä geenimuunnos ei valikoitunut ns sattumalta vaan siinä oli hyotyelementtejä suunnilleen samaan aikaan sattuneen sisäsyntyisen C vitamiinin tuotannon kyvyn häviämisen kanssa (sorry mutta oli pakko mainita tässä yhteydessä), Uraatilla on hyvin samankaltaisia antioksidanttisia ominaisuukisa kuin C vitamiinilla joten se on hyvin voinut ottaa osan C vitamiinin roolista kehossa mutta sillä on myos pro-oksidatiivisia ominaisuuksia ja se että uraatti nostaa verenpainetta, todennäkoisesti lisää insuliiniresistenssiä lihaksissa, (suhteessa parempi aivojen glukoosin saanti vähäisellä hiilihydrattien /energian saannilla) ohjaa ravinnosta/esim fuktoosista saatua energiaa varastorasvaksi kehoon myos maksaan jne, edistää esim suolan varastoimista kehoon ravinnosta on todennäkoisesti ollut edesauttamassa vaikeissa olesuhteissa selviämistä historian aikana miljoonia vuosia sitten kun indikoitua ilmaston kylmeneminen esim Euroopan alueella on tapahtunut.

Ruoan saanti on tullut haastellisemmaksi ja ne yksilot jotka on kyenneet pitämään verenpaineensa, suolan tallentamisensa korkeammalla ja tehostamaan varastorasvan synnyttämistä suvunjatkamisijässä ravinnosta rajusti ravinnon saannin vaihdellessa vaihtelevissa ravintolosuhteissa ovat olleet paremmassa asemassa.

Jos tätä asetelmaa vertaa nykyiseen energian,rasvojen ja hiilihydraattien saantiin niin meillä on genettisesti ”väärin rakennettu” koneisto nykyajan jatkuvaan korkeaan energian, rasvojen ja hiilihydraattien saantiin verrattuna, myos fruktoosin suhteen sen lipidejä aineenvaihdunnassa muodostavan ominaisuutensa johdosta? Tätä asia voi verrata esim karhun ravinnon hamstraamiseen ennen ”talviunille menoa”, se kerää varastorasvaa ennen sitä ja marjat/fruktoosi isoina määrinä on yksi osa ”lihottamisdiettiä” ennen pitkää ”paastoa”? Ihmisten välillä on todennäkoisesti suuria eroja genettisesti tässä suhteessa ja esim fruktoosin aineevaihdunnan osalta. Olen yhä enemmän tulossa siihen näkemykseen että yksilot voivat hyvin erilaisia ravinnon tarpeen/käyton suhteen joten tulevaisuudessa tulee yhä yksilollisempiä tapoja ruokavaliosuositusten suhteen geenitekniikan edistyessä.

Ne geenimuunnokset jotka ovat varmistanet ihmislajin säilymistä historian aikana on kääntyneet nyt meitä vastaan keskimääräisen elinijän pidennyttyä ja korkeamman ravinnon energiansaannin, vähemmän liikunnan(liahasten insuliiniresistenssi) puhdistettujen sokerin ravintoon mukaantulon kautta?