Artikkelin Lihavuus ja fruktoosi kommentit

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 16 Jan 2013 13:07:32 +0000

Vastauksena kommenttiin Syömään opetteleva. Sokerissa on fruktoosia puolet. Kyse ei siis ole vain fruktoosi-glukoosisiirapista ollenkaan. Sokeri on Suomessa todellinen ongelma, osittain juuri siksi että puolet on siitä fruktoosia. Yksittäistä ainetta tutkitaan niin, että annetaan sitä ainetta (aktiiviryhmä) tai lumetta (tai muuta kontrolliainetta) ja verrataan tuloksia konrolli- vs aktiiviryhmä. Ryhmät pyritään tekemään samanlaisiksi satunnaistamisella ja analysoimalla onko ryhmät riittävän samanlaisia. Usein ovat satunnaistamisen jälkeen ryhmät ovat riittävän samanlaisia, joskus ei. Epätäydellistä on tutkimuksen maailma, niinkuin kaikki muukin.

Kirjoittaja: Syömään opetteleva

Syömään opetteleva — Wed, 16 Jan 2013 08:49:07 +0000

Tämä oli taas yksi esimerkki otsikoinnista, jolla johdetaan asiantuntematonta lukijaa harhaan. Varsinkin jos lukee pelkän otsikon, voi jäädä siihen luuloon, että HEDELMÄT lihottavat.

Vasta pitemmälle lukeminen paljasti, että kyse oli virvoitusjuomateollisuuden käyttämästä fruktoosi-glukoosisiirapista. Jos paljon makeita juomia juovat ovat pulskia, niin onkohan se nyt varsinainen yllätys tai uutinen kenellekään?

Tutkimustiedon popularisoinnin ongelma on, että milloin mistäkin yksittäisestä ruoka-aineesta tai elintarvikkeesta tehdään mörkö. Jotkut lukevat näitä uutisia niin, että lakkaavat käyttämästä kaikkea, mikä joskus on jossakin havaittu ”vaaralliseksi”. Siinä vain tulee heittäneeksi lapsen pesuveden mukana, tulee mieleen se ruotsalaistutkimus, jossa näkkileivän todettiin sisältävän karsinogeeneja.

Kertokaapa tutkijat uteliaalle, miten ylipäätään pystytään tutkimaan yksittäisen aineen vaikutuksia? Silloinhan pitäisi pystyä poistamaan tutkittavien elämästä ja elimistöstä (joskus ympäristöstäkin) kaikki muut vaikuttavat tekijät. Perimästään ei kuitenkaan kukaan mihinkään pääse, eikä käsittääkseni ravintotutkimuksia tehdä laboratorio-oloissa. Miten voidaan erottaa tutkittavan aineen vaikutus kaikista muista aineista, joille henkilö on elämänsa aikana altistunut, tai muista elämäntavoista kuten liikunta, stressi tai vaikka tupakointi?

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Thu, 10 Jan 2013 07:14:47 +0000

Kyllä Pasi, selitys on mahdollinen. Tai koe oli liian lyhyt. Tai vaikutusta ei ole olemassa.

Mitä mieltä Pasi olet tuosta de novo lipogeneesistä yleensä? Osaatko sanoa (tiedätkö dataa), jossa voitaisiin esittää arvio miten paljon vaikka sadan gramman fruktoosiannoksesta muuntuu de novolipogeneesin kautta rasvaksi, miten paljon glukoosiksi?

Kirjoittaja: Pasi

Pasi — Thu, 10 Jan 2013 07:06:55 +0000

Entä jos Stanhopen (overweight and obese subjects) ja Silbernagelin (healthy humans) tulokset selittäisi se että ne on tehty erilaisilla ihmisryhmillä? Entä jos runsas fruktoosin saanti on ongelma erityisesti ylipainoisille vähän samaan tapaan kuin alkoholi maksasairaalle tai maitoproteiini maitoallergikolle?

Kirjoittaja: Mie

Mie — Wed, 09 Jan 2013 20:44:34 +0000

Hyvä kirjoitus. Tämä ns. fruktoosialarmismihan on jo wanhaa perua pseudotieteeseen panostavassa blogosfäärin osassa, mm. Lustigin juttuja kiertää siellä sun täällä.

Esim. Alan Aragon ja James Krieger ovat kirjoitelleet tästä jo aiemmin. Aragon nokitti Lustigia ihan kunnolla bloggauksissaan. 🙂