Hyvä kysymys. Huono vastaus: en tiedä onko tutkittu. PubMed:llä voisi kokeilla.

Kiitos, en muistanutkaan tuota vanhempaa tekstiäsi.

Tiedätkö muuten onko jossain tutkittu pastöroinnin vaikutusta polyfenolipitoisuuksiin? Höyrymehustusta on tutkittu nähtävästi enemmänkin ja se näyttää tuhoavan suurimman osan pitoisuuksista mutta pastörointihan on täysin erilainen valmistustapa ja pastörointia tuntuvat käyttävän myös ne valmistajat, jotka mehun tekevät kylmäpusristusmenetelmällä.

Tuossahan annettiin porkkanaa auringonkukkaoljylla terastetyn vaharasvaisen jogurtin kanssa joten rasvaa oli tarjolla. Myos raa’an porkkanan tapauksessa kaytettiin rasvaa osana ateriaa. Eihan koko vertailussa absorptio puree vs raaka muuten olisi ollut jarkea.

”Essentially no absorption of carotenoids was observed when salads with fat-free salad dressing were consumed.”

http://missclasses.com/mp3s/Prize%20CD%202010/Previous%20years/Avocado/dressings%20copy.pdf

”Niiden ahmiminen ilman rasvaa ei nosta veren karotenoiditasoa.” Ei tuo pidä paikkaansa noin jyrkkänä kannanottona. Kyllä porkkanan karotenoideista osa (jopa n. 40 %) imeytyy ihan raasta porkkanasta. Ja pelkkä blenderillä mehustaminen/soseuttaminen parantaa oleellisesti imeytymistä.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14673607

Myös keittäminen lisää karotenoidien saatavuutta. Mutta totta kuitenkin on, että rasva parantaa beta-karotenoidin kuten joidenkin muidenkin fytokemikaalien imeytymistä.

JP, noissa tutkimuksissa on usein käytetty kaupallisesti saatavia mehuja. En ole systemaattisesti seurannut tarkemmin mehujen laatua, mutta vaikutelmani on, että esim. appelsiinimehu kohdalla on otettu sellainen aito appelsiinin lihaa sisätävä tuorepuristettu mehu. Uskoisin, että konsentraatista tehdystä mehusta ei enää lähde samoja tehoja.

Totta on myös, että höyrymehustaessa polyfenoli- ja vitamiinipitoisuus vähenee radikaalisti.

Kylmäpuristetut itse tehdyt mehut lienevät aatelia, vaikka niissäkin häviää paljon kuoriin konsentroituneita aineita. Täällä vähän lisää aiheesta http://www.pronutritionist.net/on-marjojen-aika-keraa-polyfenolit-talteen/

Saako niistä enää sitä samaa hyötyä mitä vaikkapa kesäisin saatavat kylmäpuristetut mansikkamehut tai tuoreista suomalaisista omenoista itsevalmistetut mutta pastöroidut mehut tarjoavat?

Esim. kurkumiinin imeytymistä ja lääkkeen omaista käyttöä saadaan parannettua ”kiinnittämällä” se kurkumiini emulsioon. Nanoemulsio näyttäisi olevan jonkinlainen teollisuuden tarjoama ratkaisu biosaatavuusongelmaan.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17995616

Tulevaisuudessa ilmeisesti syödään (afrikkalaisten) kasvihuonekasvisten lisäksi nanoemulsioon pakattuja kasviyhdisteitä. Pelastuukohan länsimaistuvan maailman terveys sillä? Itseäni perinteisempi malli houkuttelisi enemmän.

Karotenoidit (esim. beta-karoteeni) ovat rasvaliukoisia ja tutkimuksissa on todettu, etta niiden biosaatavuus lisaantyy suhteessa aterian rasvapitoisuuteen (rasvaisen salaattikastikkeen maaraan, esim. oliivioljy). Niiden ahmiminen ilman rasvaa ei nosta veren karotenoiditasoa.