Nämä myrkky/hyodyllisyysjutut on niin specifisiä että ei ole muuta mhdollisuutta kuin yksitellen ymmärtää mekanistisesti yksittäisen molekyylin, mineraalin jne hyodyllisyys/myrkyllisyys ensin.

Otetaan esimerkiksi Seleeni; hyodyllinen ja tarpeellinen 10-100 mikrogrammoillla/päivä. Mennään yli gramman tulee myrkylliseksi/päivä. Hyvin pieni määrällisesti on alue jossa toimitaan.esim Sinkki samoin, Rauta, Kupari, jne, vain suhteellisesti isommilla määrillä Ei ole muuta mahdollisuutta kuin tutkia ja ymmärtää yksitellen eri molekyylit , mineraalit? Arvaamisella ei pääse kovi pitkälle.

”No jos pyrkii runsasproteiiniseen ja -rasvaiseen ruokavalioon niin kylla lihaa on melko vaikea valttaakaan ellei sitten kittaa proteiinijauhejuomia. Itse uskon etta sellainen ruokavalio voi toimia hyvinkin kunhan se ei sulje pois suojaravinteita.”

Minä katsastelen tätä aisiaa enemmänkin adaptaation ja ruoansultusjärjestelmien kautta. Meidän suoliston pituus verrttuna lihansyojiin on huomattavasti pidempi ja ei oikein ole ”optimoitu” lihan ”sulattamiseen”, jos on jatkuvasti lihaa suolessa ”sulamassaa”, pitää miettiä mitä se tarkoittaa suoliston bakteerikannalle, ruoan läpimenoajoille suolessa, suolen paineelle millä voimalla sitä pitää siirtää suolessa jne ja mikä on esim mädättäjäbakterrien osuus / rooli pitkässä juoksussa…? Tämä on enemmän ns pohtimisen tasolla olevaa, syon lihaa mutta pyrin syomään sitä ”erikseen” ja en joka päivä. määrät on suht pieniä. Jos ajatellaan että ”joku jenkki” vetää kitusiinsa melkein kilon pihvin säännollisin väliajoin, vaikkakin energian määrä olis vielä jotenkuten normaaliuden rahjoissa, se pistää miettimään evoluutollisesti katsottunakin homman järkevyyttä..Ei ihmisen elimistollä ole ollut aikaa/mahdollisuuttaa adptoitua moiseen lihan mättoon?

Mutta tuoreen lihan haitallisuuteen en vielä tällä näytöllä usko. Se on korkeintaan turhan helppoa ravintoa nuorille ja terveille. Kiinalaisessa perinteessä liha on annettu varsinkin vanhuksille tuohon helppouteen hyvin sopien.

No jos pyrkii runsasproteiiniseen ja -rasvaiseen ruokavalioon niin kylla lihaa on melko vaikea valttaakaan ellei sitten kittaa proteiinijauhejuomia. Itse uskon etta sellainen ruokavalio voi toimia hyvinkin kunhan se ei sulje pois suojaravinteita.

Mirka, miksi mielestasi elimistoa pitaisi ”haastaa” nauttimalla pienia maaria eri kasvimyrkkyja? Mita se edistaisi, immuniteettiako?

Sissonin mielipide palkokasveista on etta mikroravinteita saa muista vihanneksista ilman fytiinihappoa ja muita antiravinteita ja paljon pienemmalla hiilarikuormalla. Proteiini taas tulee helpommin elainlahteista joten senkaan suhteen niita ei tarvita. Jos pyrkii rajoittamaan hiilarit alle 100 g/pv niin kyllahan niiden suhteen pitaa olla tarkkana.

Pahkinat ja kvinoa, jotka ovat mukana Sissonin pyramidissa, kylla tunnetusti sisaltavat fytiinihappoa ja saponiineja. Liika hemirauta on toki pahasta mutta esim. Mg ja Zn ovat aineita joista monella on muutenkin puutetta ja joita antiravinteet myos sitovat. Toisaalta niilla on myos detox-efekteja (Cd, Pb…) joten nettohyodyt/-haitat riippunevat henkilosta.

Pehmytkudosten kalkkeutumisen estamiseksi fermentoidut soijapavut (natto) ja juustot eli K2-vitamiinin parhaat lahteet toiminevat parhaiten joten niita mukaan paleoon.

Kyllä esimerkiksi antioksidanttien kyky toimia toisensa ”virkistäjinä”/uudelleenaktivoijina kehon prosesseissa puhuu tämän puolesta.
Ja jokasella antioksidantilla on silti on oma ”fingerprint” jotta mahdollisuus/joustavuus erilaisiin ”suojauskombinaatioihin” antioksdanttien yhdistelmillä.

Vielä tähän jatkoksi että ”luonto” pyrkisi tällä tavoin ohjaamaan eläimiä syomään mahdollisimman laajasti eri ravinto-aineita eläinten saadessa siten laajemmin eri suoja-ravinteita laaajemmin/pienempiä määriä yksittäisiä/samoja kemikaaleja sekä mahdollistaisi suoja-ravinteiden synergian eli 1+1 olisi paremminkin 3 kuin 2?

”Yksi näkökulma on myös, että monet kasvikemiallisista yhdisteistä suurina pitoisuuksina tosiaankin ovat myrkkyjä, mutta monipuolisesti saatuina pieninä pitoisuuksina tarjoavat tervettä haastetta elimistölle. Kasviksia monipuolisesti sisältävän ruokavalion terveyttä edistävät vaikutukset ovat siis sama asia eri mittakaavassa.
Tämä ajatus vie aika tavalla pohjaa paleolta.”

Hypoteesit siitä että esim kasvien sisältämät kemikaalit olisi tietyllä tasolla myos suojaamassa kasvia sitä syoviltä eläinlajeilta kuulostaa myos hyvinkin mahdollisilta ja loogisilta.

Eli kasvi pystyisi ”kontrolloimaan” kemikaaliensa avulla myos sitä ravintonaan käyttävien eläinten populaatiota, rajoittamaan sivuvaikutusten kautta eläimen halua syodä ko kasvia tiettyä määrää enempää ja jottei ne soisi kasvia kokonaan pois?