Mielenkiintoinen review, ja yllättävän paljon ovat löytäneet väestötasontietoa jonka mukaan kasvisterolit eivät ole täysin vaarattomia. Taitaa kuitenkin olla pitkälti tapaus-verrokki ja poikkileikkaustutkimuksia. Joka tapauksessa hieman huolta aiheuttavaa minustakin.

Toisaalta, näitä kaikenlaisia pieniä varoittavia signaaleja löytyy kutakuinkin kaikista ruuista. Itse olet nostanut esiin kadmiumin kaakaon osalta, pähkinöistä voisi mainita aflatoksiisiinin, kalasta elohopean jne. Kuitenkin kaikkien edellä mainittujen osalta pätee sama asia, kun riittävän tarkkaan tutkitaan varmaan kaikesta ruuasta voi löytää jotakin teoreettisesti haitallista. Siksi on oltava laajaa näyttöä eduista ja toisaalta haitoista ennen kuin voi suosituksia tehdä. Tämä yleisperiaatteena.

Mutta kauraglukaani olisi hyvä olla mukana suosituksessa. Myös EFSA on hyväksynyt erittäin kriittiseksi arvioidun prosessin pohjalta kauran beeta-glukaanille terveysväittämän alentaa kolesterolia. Mielestäni samanlainen näyttöä on pellavansiemenistä, kuten RCT-tutkimuksien meta-analyysi osoittaa. Lisäksi myös psylliumista on näyttöä että se alentaa kokonais- ja LDL-kolesterolia (joskaan ei taida olla meta-analyysiä). Liukenevaa kuitua sisältävät kuitulisät olisi minunkin mielestä ollut hyvä olla tässä suosituksessa.

En ole vielä vakuuttunut, että kasvisterolista tai -stanolista olisi ihmiselle haittaa. Kasvisteroleita saamme luontaisesti myös kasvikunnan tuotteista, ja kasviksethan ovat osoittautuneet kaikkinensa terveellisiksi. Toki esim. kasvistanoli jota Benecolissa käytetään tulee puusta eikä syötävistä kasveista.

Eniten minua näissä kasvisteroli-/-stanolimargariineissa vaivaa se, ettei niillä ole tehty yhtään sairastuvuus- ja kuolleisuustutkimusta (toisin kuin statiineilla). Suuret firmat ovat asialla, luulisi olleen rahaa. Mutta riskit on tietysti suuret, ettei tulos olekaan riittävän hyvä ja kaupan teko vaarantuu. Tämä on ikuinen dilemma elintarvikkeiden kohdalla, kun vaatimustaso näytönasteesta on alhainen verrattuna lääkkeisiin.Ei riitä firmoilla intressit ja riskinottokyky.

Tosin erään saksalaisen luontaistuoteblogistin sivu varoittaa beetaglukaanista ja autoimmuunisairauksista: ”In den meisten klinischen Studien kommt es zu keinerlei unerwünschter Nebenwirkung durch die Einnahme von ß-Glucan, die nicht auch in der Placebo-Gruppe auftrat. Eine aktuelle Untersuchung der Universität Queensland an Mäusen mit Neigung zu Autoimmunkrankheiten zeigt, dass diese Tiere auf die Injektion von ß-Glucan mit entzündlichen Gelenkerkrankungen, Uveitis (Entzündung der mittleren Augenhaut) oder Morbus Crohn reagieren können. Menschen mit einer ähnlichen Disposition sollten daher bei der Einnahme von ß-Glucan Vorsicht walten lassen, bis weitere Daten vorliegen.”

Toisin sanoen Queenslandin yliopistossa suoritetussa hiirikokeessa osoittautui, että autoimmuunisairauksiin alttiit hiiret saivat beetaglukaanista nivelsairauksia, silmän uveiitin tai Crohnin taudin, ja vastaavan riskin omaavien tulisi ottaa beetaglukaania varovasti.

Blogilähde ei herätä luottamusta (blogisti lienee homeopaatti?). Lieneekö tästä tutkimuksesta kyse (näyttää olevan yksi suomalainenkin tutkija tekijöiden joukossa): Fungal beta-Glucan Triggers Spondyloarthropathy and Crohn’s Disease in SKG Mice.

Olisiko beetaglukaanirikastetun kauraleivän terveysväittämiin syytä lisätä varoitus tästä asiasta ja onko saksalaissivun tautilista vain otanta mahdollisista autoimmuunisairauksista, joita beetaglukaanin sivuvaikutuksena voi aiheutua, eli onko mahdollista että kehittyykin jokin muu autoimmuunisairaus, jos sellaiseen alttius on?

Olen kysynyt näitä samoja asioita ensin THL:ltä, josta sain nopean ja ystävällisen vastauksen, jossa kehotettiin osoittamaan kysymys Eviralle ja annettiin jopa henkilön nimi, jolta olisi paras kysyä. Olen lähettänyt kaksi sähköpostiviestiä, mutta en ole saanut vastauksia.

”Atherosclerosis across 4000 years of human history: the Horus study of four ancient populations.”

”INTERPRETATION:
Atherosclerosis was common in four preindustrial populations including preagricultural hunter-gatherers. Although commonly assumed to be a modern disease, the presence of atherosclerosis in premodern human beings raises the possibility of a more basic predisposition to the disease.”

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23489753

http://bit.ly/14SUBA9

http://jn.nutrition.org/content/143/4/437.abstract

Kiitos.

”Tutkimusnäyttö” on hyvin lavea käsite. Olisiko tilausta tiukemmille säännöksille siitä mitä/miten tutkimuksia ja niiden tuloksia saa / voi käyttää virallisesti ”todisteina”? Toki ongelmaksi muodostuisi myös se että jos ja kun tutkimukset tiukkenisi vaatimusten suhteen se tarkoittaisi isompia rahallisia panostuksia ja sitäkautta ”eri toimijat” olisi eriarvoisessa asemassa tutkimusten suorittamisen suhteen.

Tässä muutamia ajatuksiani, joita voi toki kyseenalaistaa 🙂

1) Tämä linkittämäsi meta-analyysi ei käsittääkseni sisällä yhtään tutkimusta jossa olisi suoraan verrattu omega-3 rasvahappoja vs statiinit. Jotta voisi varmasti sanoa onko omega-3 rasvahapot paremmat pitäisi tutkia rintarinnan (head to head) samassa satunnaistetussa tutkimuksessa. Tässä verrattiin poolattuja omega-3 vs lume -tuloksia tyyliin statiini vs lume -tuloksiin ryhmätasolla.

2) Tässä meta-analyysissä kutakin hoitoa (esim. omega-3 rasvahappoja) kohden kaikkien tutkimuksien tulokset ”poolattiin” eli nivottiin yhteen yksilötasolla. Tämän vuoksi mukaan otettuja tutkimuksia ei edes esitetä tyypillisessä metaregressiotaulussa, jossa kunkin tutkimuksen osatulos näkyy ”pallukkana”. Osatutkimuksia ei valitettavasti pääse tarkastelemaan edes liitemateriaalista, koska linkit materiaaleihin ovat rikki. En tiedä siten, että mitkä omega-3 rasvahappotutkimukset on valittu mukaan (onko siellä esim. pelkkiä ALA-tutkimuksia on kysymysmerkki).

3) On aika tavanomaista, että täpärässä tilanteessa meta-analyyseissä saadaan hieman erilaisia tuloksia sen mukaan miten tutkimukset ryhmitellään ja mitä valitaan meta-analyysiin mukaan. Tämähän on tuttua esim. Ramsdenin, Hooperin ja Mozaffarian rasvanvaihtokauppatutkimuksien meta-analyyseistä. Kyseessä olevan tutkimuksen jälkeen on ilmestynyt uusia omega-3 tutkimuksia, jotka eivät ole voineet osoittaa selvää hyötyä.

4) Tässä meta-analyysissä mitattiin kokonaiskuolleisuutta ja sydänkuolleisuutta mutta ei-kuolemaan johtavia sydäntapahtumia ei analysoitu. Kokonaiskuolleisuus on harvemmin omega-3 rasvahappotutkimuksia koskeva päätetapahtuma, yleensä seurataan ymmärtääkseni primaaripäätetapahtumana joko sydäntapahtumia ja sydänkuolleisuutta tai komposiittipäätetapahtumaa.

Mutta sinänsä tämä on kyllä mielenkiintoinen tapa esittää tietoa.

JELIS ja GISSI on käsittääkseni ainoat kalaöljyllä tehdyt satunnaistetut tutkimukset, joissa sepelvaltimotautia tai sydänkuolleisuutta on voitu vähentää vs lume. Yhtään satunnaistettua omega-3 vs statiinitutkimusta kuolleisuus- ja sairastuvuuspäätetapahtumin ei käsittääkseni ole tehty. Enkä usko että tuleekaan koska siihen ei ole sen paremmain statiinien kuin kalaöljyn markkinoijillakaan intressiä.

OK, kiitos yrityksestä.

Iso setti tutkimuksia: ”A total of 97 studies met eligibility criteria, with 137,140 individuals in intervention and 138,976 individuals in control groups. ”

Mikä on sinun ”educated quess” miksi tulokset heittelevät näin paljon eri koosteiden välillä?

Tuon meta-analyysin (2005) jälkeen on ilmestynyt useita omega-3 rasvahapoilla ilmestyneitä RCT-tutkimuksia, joissa tulos on ollut neutraali. Useimmat uudet meta-analyysit ovat päätyneet siihen tulokseen, ettei kalaöljystä ole juuri apua. Linkittämäsi meta-analyysin tulokset ovat käsittääkseni eniten riippuvaisia JELIS ja GISSI-tutkimuksien tuloksista. Muita selkeästi positiivisia tutkimuksia ei käsittääkseni ole, mutta en ole aivan varma, koska linkittämäsi meta-analyysin sisältämiin tutkimuksiin ei pääse käsiksi koska liitemateriaalin linkki ei toimi. Siten en pysty erittelemään mitä tutkimuksia tämä meta-analyysi ”on syönyt”.