Reijo: ”En tiedä lukijoista mutta minusta iänikuiset off topic jankkamiset on aika turhia eikä johda yhtään mihinkään.”

Tilanne on kieltämättä hieman kiusallinen. Vaikka keskustelun painopiste olisi hyvä olla pääosin niissä aiheissa, joista kirjoitat, niin joskus off topic -keskustelutkin ovat olleet antoisia; toisaalta ne tuppaavat kuitenkin liian usein menemään inttämiseksi ja jankkaamiseksi. Ehdotan, että teet jatkossa selvät pelisäännöt ja otat huomattavasti tiukemman moderointilinjan; muutoin voi käydä niin, että henkilöt, joilla voisi olla kirjoituksiisi asiallisia aiheeseen liittyviä kommentteja, turhautuvat ja jättävät kommentoinnin väliin.

Jos kommentit menevät esim. jankuttamiseksi, vinoiluksi, monologiksi tai liialliseksi spekuloinniksi vailla tutkimusnäyttöä, niin mielestäni tuollaiset postaukset voisi jatkossa deletoida suoraan. Jos senkään jälkeen homma ei lähde sujumaan tulevissa bloggauksissa ja sama tahti jatkuu toistuvasti, niin silloin kannattaa harkita kommentointimahdollisuuden poistamista (jatkuva blogin siivoaminen kun on varmasti melkoisen turhauttavaa puuhaa). Olet tehnyt upeaa työtä ja ihmiset varmasti lukisivat suurella mielenkiinnolla kirjoituksiasi jatkossakin, vaikkei kommentointimahdollisuutta olisikaan. Mutta kannattaa tosiaan ensin tarkkailla, miten keskustelu sujuu tulevien kirjoitustesi yhteydessä.

Reijo, toivottavasti ymmärrät että suurehko osa tämän blogin antia häviää kokonaan mikäli kommentointimahdollisuus poistuu tai muuttuu ”yksi per nenä” tyyppiseksi.

Varmasti off-topic ärsyttää, mutta pääsääntöisesti täällä se pysyy kuitenkin hanskassa ja on selvästi kiltimpää kuin monessa muussa paikassa.

Olisiko ennakkomoderointi siis kuitenkin parempi?

Pohdin jonkin aikaa lopetanko kokonaan kommentointimahdollisuuden, vai hyväksynkö vain yhden kommentin per kommentoija vai bännäänkö kaikki asiallisestikin kommentoivat jotka kuitenkin lähes jokaisessa ketjussa päätyvät hyvin alkaneen ensimmäisen kommentin jälkeen sivuraiteelle selvittelemään vain omia välejään. Pikaisen turhauttavaa.

En tiedä lukijoista mutta minusta iänikuiset off topic jankkamiset on aika turhia eikä johda yhtään mihinkään.

Aika turhaa juttua kyllä heität. Kehotyyppi ei ole sama asia kuin ylipaino. Se, että joku on vaikka lähempänä endomorfia kuin ektomorfia ei tee hänestä automaattisesti ylipainoista. Voi endomorfikin olla kovassa ja timmissä kunnossa, ei kehotyyppi siitä mihinkään muutu! Tosin timmi kuntoinen endomorfi näyttää kyllä eriltä kuin timmissä kunnossa oleva ektomorfi.

Itse olen lähempänä tuollaista ektomorfi tyyppiä. Jalat ovat laihat jne, kokemuksesta tiedän että vaikea on saada niihin lihaa kunnolla ympärille, toisille se kävisi huomattavasti helpommin. Mikäli kaverisi todella on ollut roteva aikaisemmin, epäilen muuten erittäin vahvasti, että hänellä on vieläkään mitään kenialaisen mailerin riukujalkoja vai kuinka ?

Sivuutit myös muut tärkeät pointit, joita tuossa edempänä heitin. Jos ruokavalio asia olisi niin yksinkertainen kuin annat ymmärtää ei maailmassa olisi nykyistä lihavuusepidemiaa siinä mittakaavassa kuin se nyt esiintyy.

On aika erikoista miten samanlaisina jokaista ihmistä keskenään pidät. Kyllä eläimissäkin yksillölisiä eroja varmasti löytyy, luonto korjaa toki siellä tylymmin heikommat pois.

Dna, geenit ja geenien toiminta ei anna viitteitä, että yksilöiden ruokavaliota täytyisi monimuotoistaa. Optimaalisen epigeneettisen ja geneettisen ruokavalion keskinäinen ero on olematon tai ne ovat jopa täysin identtiset. Pienehkön eron yksilöiden ruokavalioille tekee ulkoiset tekijät.

Perusteita jättää viljatuotteet täysin pois.
Prosessoidut ja kuumennetut korkean hiilihydraattitason ruoat jää pois. Aminohappoprofiili ja laatu parantuu varsinkin korvattaessa eläinkunnan tuotteilla. Täysjyväviljan merkittävin terveyttä edistävä tekijä, sapen sidonta, eli kuitu, alentaa veressä olevaa kolesterolia, mutta sen sisältämän sokerikuorman mukana kehon kolesterolitasot kuitenkin heikkenevät. Kuidun terveyshyödyt ilman haittoja saadaan parhaiten kasviksista, hedelmistä, marjoista ja pähkinöistä. Levitteen kulutus nollautuu. Ruokavalio monipuolistuu itsestään, kun tilalle tulee korvaava ruoka-aine.

Yksi kaverini oli 30 vuotta pesunkestävä endomorfi. Eikä siis mahtanut asialle mitään koska oli ”perinyt endomorfin geenit”. Kunnes innostui juoksusta ja laihtui 30 kiloa muutaman vuoden aikana. Nyt hän on ektomorfi. Mun mielestä nuo somatotyypit ovat taas yksi tekosyy hyväksyä oma ylipainonsa, ei mitään muuta.

Ihmisten geeniperimä (DNA) vaikuttanee ainakin hiukan siihen, mikä ruokavalio on erityisen terveellistä tai hyvinvointia edistävää kullekin.

Lisäksi pitkäaikaisella ruokavaliolla ja esim. sikiöaikaisilla olosuhteilla on merkitystä geenien ”päällekytkentään”, vaikka niillä ei enää ole vaikutusta geenien DNA:han sinänsä. Olosuhteet (esim. ravitsemus) voi kytkeä jonkin geenin ”päälle” tai ”vaimentaa” sitä, ja tietty ruokavalio voi olla tehokkaampi kuin toinen tällaisessa ns. epigeneettisessä säätelyssä.

Ruokavaliolla voi siis vaikuttaa geeniensä säätelemiin aineenvaihduntaprosesesseihin vaikka geenien DNA ei muutu. Esimerkkinä esim. uusi havainto Predimed-tutkimuksesta, jonka mukaan neitsyt oliiviöljy kytkee ja vaimentaa tiettyjä geenejä. Epäterveellinen ruokavalio esim. sikiökaudella voi vaikuttaa esiihen, mikä ruoka on erityisen huonoa ja mikä erityisen hyvää syntyvälle lapselle.

Urheilijoiden menestystarina varmaankin alkaa sitten paleosta. Siitä vaan kaikki paleolle, ei se huono dieetti ole.

Juuri, täysviljan terveellisyys perustuu pitkälti tutkimuksiin joissa on verrattu täysjyväviljaa valkoiseen viljaan. Esimerkiksi palkokasvien ja täysjyväviljan terveellisyyttä vertailevia kliinisiä tutkimuksia en muista oikein nähneeni.