Koska nettikeskusteluissa hyvin helposti lokeroidaan ihmiset, täsmennän, että olen itse hiilaritietoisesti syövä, en ”tiukkiskarppaaja”. Syön siis leipää.

En ole kuitenkaan koskaan ymmärtänyt leivänsyöntisuositusten logiikkaa, en terveille ja vielä vähemmän diabeetikoille. Leipää suositellaan kuitujen takia. Varpun ja Reijon kirjassakin kuitujen todetaan erittäin selkeästi se, miten hiilareiden korvaaminen rasvalla kasvattaa HDL-arvoja. Hiilareiden tuputtamista etenkin diabeetikolle kuitujen varjolla on insinööriaivoille liian vaikea asia ymmärrettäväksi. Kuusi palaa leipää päivässä on aivan liikaa monelle terveellekin, kuten esimerkiksi minulle.

Voileipäralli on muuten oiva sana. Eräs päiväkodissa työskentelevä totesi, että päiväkodissa on lapsia, joille ei tavallinen ruoka maistu, vaan söisivät vain leipää. Kotona on ilmeisesti jatkuva voileipäralli menossa.

Otetaan nyt vaikka esimerkkinä kaurasämpylät versus ”minuuttihiutaleita” pidempään haudutettu kaurapuuro.

Meillä on myös käytetty leipää lämpöisen aterian hiilarilähteenä. Lihaa, kalaa tai kanaa ja erilaisia kasviksia eri muodossa + leipää polttoaineeksi oman tarpeen mukaan. Vaimo usein jättää leivän väliin, kun itse taas otan ”polttoaineet” leivästä. Toimiva systeemi jos perheessä toinen haluaa rajoittaa viljan syöntiä/hiilareita.

Jussipussi: Olit huolissasi fenolisista yhdisteistä ja antioksidanteista. Vastasin tähän jo aikaisemmin, mutta lisätään listaan vielä vihersmoothie ja vihreä tee. Leivän voi huuhtoa alas myös niillä.

Tuppaa unohtuman että onhan sitä täysjyväpastaakin. Taitaa olla jopa ”parhaassa muodossa” siinä vilja jos ajatellaan mahdollisiimman hidasta tärkkelyksen sokeriksi muuntamista ruansulatuksessa? Yksi ongelma on kokemukseni mukaan siinä ettei vaalealle pastalle ”viritetyt” kastikkeet välttämättä istu tummaan pastaan.

”Tymäkkää ainetta”, pienemmällä annoksella saa saman ”täyttävyyden” valkoiseen pastaan verrattuna, mielestäni.

Kävisi se noinkin. Hyvä näkökulma.

Tunnustan että on oma ”lehmä ojassa”: syön perinteisesti kesällä/syksyllä niin pitkään kun tuoretta omalta kasvimaalta riittää nimenomaan tuohon tyyliin. Lounaalla ja päivällisellä on salaattia, höyrytettyjä/wokattuja/uunikasviksia eikä sitten lautasella niiden ja kalan/kanan/lihan ohella ole noita muita tärkkelyksen lähteitä. Energiantarpeen mukaan sitten täysjyväruisleipää lisukkeeksi.

No kyseessä oli vain yhden päivän kokeilu. Mutta eipä tuohon olisi vaikea lisätä marjoja jälkiruuaksi ja jotain tumman vihreää lehteä leivän päälle. Yhden aterian jos vaihtaisi kaurapuuroksi ja lisäisi puuroon reilusti marjoja ja päälle mantelirouhetta, niin avot. Leivän päällä voisi tosiaan käyttää avocadoa ja vaihdella kasviksia päivittäin. Puoli kiloa kasviksia tuli kyllä helposti täyteen leivän päällisinä, joten en näkisi ongelmana lisätä kasvisten määrää kyseisessä mallissa. Tarkoitukseni ei ole rakentaa ruokavaliotani leivän varaan, enkä sitä kenellekään suosittele. Tämä oli vain esimerkki siitä, miten se paha paha leipäkin voi olla ihan ok. Leivän eduiksi lisäisin myös sen helppouden. Tosi kätevä eväs ja nopea tehdä väsyneenä töiden jälkeenkin. Jos on taipumusta ”voileipäralliin”, tai muuten vaan syö leipää liikaa, niin tuskin kyse on pohjimmiltaan leivästä? Tällainen henkilö ylensyö varmasti muitakin ruoka-aineita (monet paleo-ihmiset ylensyövät tummaa suklaata, mantelijauhosta tehtyjä leivonnaisia yms. paleoherkkuja).

Jostakinhan se energiakin on otettava 🙂 Kun nyt keskustelu on taas karppaukseen päin kallellaan niin todetaan, että on varsin paljon ihmisiä jotka pärjäävät erittäin hyvin ja ovat terveitä vaikka syövät suuria määriä hiilihydraatteja. Mutta kaikille ei käy sama resepti.

Kuidulla ja muilla paksusuolessa fermentoituvilla hiilihydraateilla on runsaasti muitakin tehtäviä kuin vaikuttaa kolesteroliin. Ne lisää kylläisyyttä, ehkä vastuskykyä jne. Viljan kuidulla on erityisesti paksusuolen syövältä suojaavaa vaikutusta, ja kutenkirjoituksessani linkkinä on täysjyväviljat on useaan kertaan havaittu terveyttä edistäviksi (meta-analyyseissä) vs muut hh-pitoiset hiilihydraatit. Painostabiilissa tilanteessa hiilihydraattikuorman leikkaamisesta tiedetään vielä aika vähän. Laihdutustutkimuksia on kyllä paljon.

Miksi kuidun lähteenä kannattaisi ikinä käyttää suuren glukoosi kuorman sisältämää leipää?

Kuitu lisää merkittävästi sapen eritystä ulosteen mukana (kuitu sitoo sappihappoja)
Pienentynyt sapen takaisinkierto vähentää maksan kolestorimäärää. Sen kompensoimiseksi maksasolujen LDL-reseptorien määrä kasvaa, ja maksa alkaa ottaa verestä enemmän LDL-kolesterolia, jonka määrä veressä näin ollen pienenee.
Eli veressä olevat kuljetinproteiinit, jotka
kuljettavat rasvahappomolekyylejä triglyserideinä ja kolesterolia, vähenevät.

Onko kuitu on sitä varten, että sillä lähtökohtaisesti hallitaan veren rasva-arvoja? Mediassa ja hoitosuosituksissa tämä kuidulla hoitaminen tulee usein esiin.

Mikä on kuljettaproteiinien lukumäärän määräävin tekijä pitkällä aikavälillä?

Mistä Eetu aikoo esimerkiksi fenoliset yhdisteet ja antioksidantit saada? Niiden keskimääräisellä saannillahan Suomessa ei oikein voi rehvastella.