Ihan lupaavia tuloksia kieltämättä. Nyt vielä sitten sairastuvuus/kuolleisuus interventio päälle.

Yli 65-vuotiaille naisille ja miehille annettiin tyypillisen Välimeren ruokavalion lisänä päivittäin 200 mg ubikinonia Heitä verrattiin kahteen muuhun ryhmään, joista yksi noudatti runsaasti tyydytettyjä rasvoja sisältävää tyypillistä länsimaalaista ruokavaliota. Toinen ryhmä söi Välimeren dieettiä, mutta ilman ubikinonia. Vaikutusjaksot kestivät neljä viikkoa. Sinä aikana otettiin monia verikokeita, joiden ajatelaan ennustavan terveydentilan kehitystä. Kuukauden kuluttua ryhmät vaihtoivat paikkaa toiseksi kuukaudeksi ja sen jälkeen seurasi vielä kolmas ryhmien vaihto kuukaudeksi.

Välimeren dieetti vähensi monien tulehdusta aiheuttavien geenien ilmentymistä, mutta vielä parempi vaikutus saatiin aikaan Välimeren dieetin ja ubikinonin yhdistelmällä. Se voi ehkäistä hapetustressiä ja matala-asteista kroonista tulehdusta (infammaatiota).

Kuten tunnettua hapetusstressi ja matala-asteinen krooninen inflammaatio myllertävät kaikissa pitkäaikaisissa sairauksissa, kuten sydän- ja verisuonitaudeissa, syöpätaudeissa, neurologisissa häiriöissä ja itse vanhenemisessa. Tutkimus puoltaa ikääntyvien miesten ruokavalion täydentämistä ubikinonilla.
http://biomedgerontology.oxfordjournals.org/content/67A/1/3.abstract

Mitä enemmän tuota sivustoa penkoo sitä mielenkiintoisemmaksi käy. Minkähän takia tyypin 2 diabeteksen estoja elämäntavoilla ei ole mukana? D-vitamiini näyttää auttavan sairaala-asukeilla mutta ei vapaana kulkevilla murtumien estossa. Vitamiineista ja antioksidanteista ollaan tultu tulokseen: ei hyötyä sydäninfarktin primaaripreventiossa.

En tiedä myöskään yhtään statiinien primaaripreventiotutkimusta jossa osallistujien ei olisi sallittu käyttää ACE-estäjiä tai muita potentiaalisesti suojaavia lääkkeitä.

Siten ei tietääkseni ole yhtään statiinitutkimusta, jossa täysin lääkehoidosta puhtailla olisi osoitettu yksinomainen statiinien teho infarktien tai kuoleminen ehkäisyssä.

Uskon että NNT-sivustoa kohtaan on ihan aiheellista esittää mainitsemaasi kritiikkiä.

”Siten voi sanoa, että statiinin hyöty on tullut niissäkin muiden hoitojen päälle. Tältä osin viittauksesi Predimedin ei mitenkään lievennä sen tuloksia.”

Juu, hyvä tarkennus vaikka tarkoitin kyllä tosin sitä, että PREDIMEDistä ei tämän takia voida päätellä suoranaisesti mitään tilanteesta jossa mitään pohjalla olevaa lääkitystä EI löydy. Tämän(kin) takia olisin hiukan konservatiivisempi eduista puhuttaessa.

”Jep, muistan toki puutteetkin.”

Hyvä. Sittenhän muistat näkemyksesi siitä, että tuo AHA-tulkinta on nyt vähän niin ja näin ja että erot PREDIMEDin interventio- ja verrokkiryhmien saamassa ryhmäneuvonnan tasossa osaltaan hankaloittavat vielä osaltaan vertailukelpoisuutta.

Jos sallit, niin jatkan vielä noista NNT-sivuston luvuista statiinien osalta. Sivustolla on viitattu Baigent et al (2005) meta-analyysiin joka tarkastelee myös primääripreventioita sekä spesifejä potilasryhmiä (esim. ALERT ja munuaissiirtopotilaat) eikä tätä olla näköjään huomioitu sivuston nnt-luvuissa? Tämä siksi, että jos esim. tarkastellaan statiinien nnt-lukuja sekundääripreventiossa ns. peruspotilasryhmillä, niin parhaimmat nnt-luvut yhdistelmälle sv-tautikuolema & -kohtaus ovat luokkaa 12 ja pelkälle sv-tautikuolemalle 30 (4S) ja mm. isoissa pravastatiinitutkimuksissa ollaan niinikään selvästi pienemmissä arvoissa kuin tuo 83.

Miksei nnt-lukuja sekundääripreventiossa ole siis laskettu erikseen relevanttien tutkimusten osalta?

Statiinitutkimuksissakin potilailla on useimmiten sallittu esim. ACE-estäjä ja betasalpaaja jne., myös primaaripreventiotutkimuksissa. Sekundaaripreventiossa taustalla on lähes aina ollut vielä aspiriinikin. Siten voi sanoa, että statiinin hyöty on tullut niissäkin muiden hoitojen päälle. Tältä osin viittauksesi Predimedin ei mitenkään lievennä sen tuloksia. Kannattaa ehkä muistaa myös, että Predimedissä kontrolliryhmälle annettiin suurinpiirtein AHA-ruokavalion ohjeet vuosituhannen vaihteen tienoilta. Eli kontolliryhmä ei ollut mikään ihan tavanomainen lume, vaan hoito jota on aiemmin ajateltu tehokkaaksi. Jep, muistan toki puutteetkin.

Oslo Diet Heart -tutkimuksessa fataalin sydäninfarktin NNT on laskujeni mukaan 31 ja ei-fataalin 19.

Kiitos asiantntevasta kommentista Mie, ja virheen pointtaamisesta. Pitkälti samaa mieltä monesta pointistasi.

Ravitsemuksesta ei tule koskaan tosin olemaan niin paljon satunnaistettuja kuolleisuus/sairastuvuustutkimuksia että epäsuhta ratkeaisi. Rahaa ei ole, eikä suuria massoja saada noudattamaan ruokavaliota riittävän tarkasti.

Minun ensisijainen tarkoitus oli lähinnä osoittaa, että ravitsemuksellakin voidaan päästä hyvään tulokseen. Tarkoitukseni ei ole ollut ruokkia epäuskoa lääkityksiin.

Virallisesti Välimeren ruokavaliolla on tehty kaksi satunnaistettua kuolleisuus/sairastuvuus-tutkimusta (Predimed primaaripreventiossa ja Lyon sek.preventiossa). Itse näen että Oslo Diet Heart oli myös käytänössä Välimeren ruokavaliotutkimus, eikä suinkaan rasvanvaihtokauppatutkimus niin kuin tässä diasarjassani olevasta kuvaleikkeestä ilmenee (s.5-6)

Juhana, tarkastelun rajoittaminen näihin on harhaanjohtavaa useasta syystä. Muistanet, että Jussin blogissa tarkasteltiin sitä miksi.

Reijo, ruokavalion suhteen kannattanee varmaan muistaa, että

a) Predimedissä hyödyt tulivat laajan verenpaine- ja statiinilääkityksen päälle

ja

b) VM:n anti perustuu tasan tarkkaan vain Lyon Heart Studyyn, jonka erinomaisia tuloksia ei sen jälkeen ole toistettu. Statiinien suhteen puhutaan useista trialeista ja kymmenistä tuhansista osanottajista. Vertailu ei tältä pohjalta ole siis järin mielekäs.

Lisäksi, kokonaisuutena tarkastellen ruokavaliointerventioiden anti on aika tavalla ristiriitaisempaa. Vrt. esim. Studer et al, ”Effect of Different Antilipidemic Agents and Diets on Mortality” (2005) jonka taulukosta 1 löytyy varsin tylyä jälkeä kokonaiskuolleisuuden suhteen: ei käytännössä sen kummempaa vaikutusta.

Olisi tietenkin ideaalitilanne, että ihmiset noudattaisivat terveellistä ruokavaliota (esim. Välimeren ruokavalioita) jolloin lääkkeiden tarve olisi dramaattisesti pienempi. Näin ei vain ole, surullista kyllä. Motivaatiolle on siis tilausta, mutta ehkäpä kuitenkin kannattaisi lähteä matkaan inhorealistiselta pohjalta? Tämä kirjoitus, vaikka aihe tärkeä onkin, ei mielestäni anna tasapuolista kuvaa siitä mikä se lähtötilanne on.

P.S. Sulla on lipsahtanut mukaan virhe: sekundääripreventiossa NNH diabeteksen suhteen on tuon NNT-sivuston mukaan 167, ei 67. Tämänkin kohdalla kyse on ns. valistuneesta arvauksesta, perustuen uuteen tutkimusnäyttöön eikä lähteeksi listattuihin artikkeleihin.

P.P.S. Kyseisen sivuston anti on ristiriidassa tuoreemman katsaustason näytön kanssa, esim. tuore Cochrane -katsaus

Taylor et al, ”Statins for the primary prevention of cardiovascular disease ” (2013)

näyttää selvästi vihreää valoa statiineille primääripreventiossa.