Kiitos näistä Micce, hyviä lähteitä.

Seuraavassa Kehittyvä Elintarvike -lehden tekstissä mainitaan muutamia tekijöitä, jotka voivat mahdollisesti selittää biisoninlihan paremmuuden verrattuna naudanlihaan: http://bit.ly/1ap6Zug.

Tässä tutkimuksessa on käsitelty lihakarjan ravinnon vaikutusta lihan laatuun: http://bit.ly/dqYyMK.

Maallikko kyseli ylempänä stressin vaikutuksesta eläimen lihaan. Löysin yhden aiheeseen liittyvän suomalaistutkimuksen: http://1.usa.gov/1666K33.

Hyviä kysymyksiä ja mulla on huonoja vastauksia. Intuitiivisesti ajattelisi, että kasvutusaikaisilla tekijöillä on merkitystä. Näyttöä taitaa vielä olla aika vähän (kuten Mie alla toteaa), ja hemirauta, AGE-yhdisteet ja mikrobiotan muutokset liittynevät miten tahansa kasvatettuun nautaan/possuun.

Mielenkiintoista kyllä on, että biisonin lisä näyttäisi selvästi naudan lihaa paremmalta sydän- ja verisuonitautitekijöiden suhteen. En tiedä millä nämä erot voivat selittyä.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23602247

Lisäksi on munuaistaudeissa tehdyt surrogaattimarkeritutkimukset (3 kpl), tyyliin Vanessa de Mello. Ja lisäksi sitten vielä Kraussin punainen liha ja karppaus -tutkimukset (2 kpl), jotka jossain määrin puoltavat tätä. Lisäksi on tämä lohen vaihto tuoreeseen punaiseen lihan tutkimus, jossa HOMA-IR:llä arvioitu insuliinisensitiivisyys parani lohijaksolla (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19210857).

Näitä kaikkia olen aiemmin käsitellyt blogissani. Satunnaistettujen tutkimuksien näyttöä saisi olla enemmän.

Tässä tutkittiin *ruokia* joista tyydyttynyt rasva on pääsääntöisesti lähtöisin. Tässä ei eroteltu onko tyydyttynyt rasva sinänsä haitallisempaa lihasta kun maidosta, vaikka tutkimuksen otsake siihen viittaa. Käytännössä tässä tutkitaan sitä, miten tyydyttyneen rasvan kantajaruoka (vehikkeli) ja sen ominaisuudet vaikuttaa kuolleisuuteen.

Kananmunat näyttäisivät sydän-ja verisuonikuolleisuuden suhteen neutraaleilta. Syöpäkuolleisuuden suhteen en osaa sanoa mitään koostetietoa. Tyypin 2 diabetesriski saattaa hiukan lisääntyä. Ongelma on, että suureksi kananmunan kulutukseksi leimaantuu jo reilu kananmuna per päivä. Väestöissä ei ole riittävästi esim. 3 munaa päivässä tyyppejä jotta saataisiin kiinni todella suuren kananmunan käytön vaikutuksia.

Meta-analyysi

Lihakarjan ravinnon vaikutuksesta lihan vaikutukseen ihmisissä ei taida olla kovinkaan kummoisesta muuta kuin korkeintaan pohdintoja ja enintään lyhytkestoista riskimarkkerinäyttöä. Esim. lihan rasvahappokoostumukseen sillä varmaan on vaikutusta, mutta tämä ei näyttäisi olevan ainut potentiaalisesti ongelmallinen mekanismi runsaan lihansaannin suhteen. Stressin suhteen moni innokkaampi kokki puhuu sen vaikutuksesta makuun, mutta terveysvaikutuksille on vaikea keksiä mekanismia.

Ja evolutiivinen perspektiivi (johon ilmeisesti viittaat lopussa) johtaa helposti harhaan. Valintaetu yhdessä kontekstissa ei kerro mitään toisen kontekstin haitoista.

Teme, tässä tutkittiin nimenomaan safan roolia. Ei mufan ja pufan.

Sinällään taas mielenkiintoista, että liha erottuu muista tyydyttyneen rasvan lähteistä tässäkin meta-analyysissa.