SBU:
”…större ökning av HDL-kolesterol (”det goda kolesterolet”) utan att ha några negativa effekter på LDL-kolesterol (”det onda kolesterolet”). Detta gäller både den måttliga lågkolhydratkosten, med ett kolhydratintag som underskrider 40 procent av det totala energiintaget, och den strikta lågkolhydratkosten,
där kolhydratintaget uppgår till högst 20 procent av det totala. Den strikta lågkolhydratkosten leder på kort sikt dessutom till förbättrade glukosvärden för personer med fetma och diabetes, och till marginellt minskade triglycerider”

Pahoittelen harmia, mutta tätä on kokeiltava parempien vaihtoehtojen/ehdotusten puutteessa, jotta keskustelu pysyy mielekkäänä.

Reijo, olisko sinulla mahdollisuutta saada itse tutkijoilta kommentit esim tuohon Matin kysymykseen?

Olisi mukava nähdä että myös tutkijat kommentoisvat tutkimusta/kysymyksiä täällä kun on kyseessä kotimainen tutkimus.

Mielestäni näissä somen keskusteluissa kolesteroli saa jostain syystä ”99% fokuksen” kaikista klassista sydän ja verisuonitautien riskitekijöistä . Esimerkiksi verenpaine on täysin ”huutolaispoika” näissä keskusteluissa, jostain syytä se ei herätä käytännössä minkäälaisia tunteita/reaktioita?

Komppaan Rikua. Ehkä eniten näissä tutkimuksissa närästää taustalta paistava esiasetelma: tyydyttyneet rasvat ovat syyllisiä ja se pitää todistaa. Ehkä siksi on jätetty tutkimatta esim. veren sokeri, joka on itsenäinen markkeri huonosta veren sokerin hallinnasta ja erittäin huonot arvot viittaavat esidiabetekseen/2-tyypin jo alkaneeseen diabetekseen. Kaikki varmaan tälläkin foorumilla myöntävät, että 2-tyypin diabetes on vakava riskitekijä sydänterveydelle. Kenties 4-ryhmä sisälsi eniten sokeriaineenvaihdunnan ongelmista kärsiviä? Sitä tutkimus ei kerro.

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/experter-lchf-den-mest-effektiva-dieten_8541310.svd

Voin kulutus on laskenut Suomessa tuon tutkimuksen aikana kyllä merkittävästi. Tutkimuksessa mainittiin, että voin kulutus oli laskenut 80-luvun alun 15kg:n vuotuisesta kulutuksesta 2,5kg:hen vuoteen 2007 meneessä. Tästä voinee päätellä, että merkittäviä muutoksia on tapahtunut myös tutkitun ryhmän ruokavalioissa. Toki ruokapäivä kirja kertoo siitä, että tuona aikana voita on käytetty selvästi enemmän.

Toinen asia mikä tuli mieleen, on se että eikös tutkimuksen aikavälillä suosittu myös transrasva pitoisia margariineja ja levitteitä(tutkmuksen loppu vaiheessa transrasvaa ei tietenkään enää merkittävästi ollut margariineissa) ? Joka tapauksessa vaikea uskoa, että transrasvaa sisältävä margariini olisi ollut parempi vaihtoehto.

Noh ehkä rasvoja käytettiin yleensä vain vähemmän(näin ainakin ruokapäiväkirjojen mukaan), mutta ehkä juuri näistä syistä, tämä tutkimus on kuitenkin näyttö vahvuudeltaan heikompaa tasoa kuin RCT tutkimukset.

Se on kieltämättä kimurantti. Yleiseksi linjaksi käytännössä on muodostunut se, että kolesterolin alentamista suositetaan työikäisille lähes aina jos kokonaiskolesteroli on yli 5.

Käypä hoito -suosituksen pitäisi kuitenkin ohjata tilannetta (kts.Dyslipidemioiden hoidon tärkeimmät kohderyhmät -kohta). Hoito (elintapamuutosten tehostaminen ja lääkehoito) pitäisi kohdentaa suuren riskin potilaisiin.

Suuren riskin potilas = a) yhdenaikainen sydän-/aivoinfarktin riskiä lisäävää muu sairaus (diabetes, munuaistauti, jo sairastettu infarkti, perinnöllinen kolesteroliaineenvaihduntahäiriö, perifeerinen tai aorttavaltimon sairaus) tai b) yli 8 mmol/l kokonaiskolesteroli tai LDL yli 6 mmol/l tai c) huomattavasti kohonnut verenpaine (sRR >160 tai dRR >100 mmHg) tai d) kokonaisriskiarvio, ”jonka perusteella FINRISKI-laskurin mukaan laskettuna on vähintään 10 %:n riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ” D-kohdasta tyypillinen tilanne on MBO. Tuossa pitäisi siis tietää koko taustahistoria perussairauksineen jne.

Lisäksi *voidaan* vielä huomioida korkea CRP-pitoisuus, reuma, vähäinen liikunta, triglyseridit, liikapaino ja psykososiaaliset tekijät.

Jos kuuluu korkean riskin ryhmään sitten kolesterolia alentava ruokavalio ja muut elämämntapamuutokset riskin laskemiseksi. Jos se ei onnistu tai auta niin sitten lääke.

Mahtoiko tämä nyt mitään selventää 🙂 ? Ei ole ihan yksioikaista ja nopeaa selvittää onko itse kukin korkean riskin potilas vai ei.

Kakkoskysymyksesi on hyvä, en osaa itse vastata siihen.

SVVT-tutkimuksesta (eng. KIHD) on omat kotisivut, mutta sieltä ei selviä jatkuuko seuranta. Luulisi, että näitä seurantoja jatketaan tosi pitkään niinkuin suomalaisessa johtajatutkimuksessakin on tehty.

Tutkimuksessa oletetaan, että ruokatottumukset ovat varsin pysyviä. Osalla tutkituista määrättiin statiineja. Ymmärtääkseni nämä ovat henkilöitä, jotka tekivät ensin elämäntapamuutoksen. Tämä oli joko tehoton tai sitä ei tapahtunutkaan. Oletettavasti osa tutkituista teki myös onnistuneen elämäntapamuutoksen.
Täten osa tutkituista on muuttanut ruokavaliotaan radikaalisti, mikä on alkuoletuksen vastaista (ruokatavat ovat pysyviä).
Uteliaana kysyn, millä metodilla nämä henkilöt eliminoitiin tutkimuksesta?