Olisi varmaan aika vierailla siellä itsekin, tuo kuulostaa jo aika hifille.

Ei kai piiman juonti kuitenkaan ihan marginaalista ole? Ainakin taalla nykyisessa kotimaassani Saksassa ”Buttermilch” on tosi suosittua. Myos naapurimaissa, esim. Hollannissa ja Tsekeissa juodaan piimaa. Kiina ja Intia toki puuttuu, mutta siella ei taideta maitoakaan juoda. 😀

Kiitos jalleen erittain hyvasta blogitekstista. Juuri tallaista ainakin itse kaipaan, kriittista, puolueetonta ja tutkimuksiin perustuvaa nakemysta ravintoasioista. Maalllikkona, joskin ravintoaisoista erittain kiinnostuneena, tata on todella mielenkiintoista lukea, verrattuna erinaisiin hihhuliblogeihin/sivustoihin.

Ei eroa raakamaidon ja tavallisen maidon siedettävyydessä. Sen sijaan soijamaito oli selvästi paremmin siedetty. Kuva kertoo asian.

En oikein vakuuttunut.

Ensinnäkin, kohorttinäytön suhteen kausaliteetista puhuminen on jo aika turhaa (ainakin näillä palstoilla). Eivätköhän kaikki tiedä jo epidemiologisen tutkimusaineiston rajoitteet? Sama pätee tuota kyselykaavakekohtaa viestisi lopussa.

Toisekseen, punainen lanka tuskin on kadonnut edelleenkään. Käsittääkseni suositusten viesti on edelleen KOKONAISvaltainen riskin pienentäminen, ei maitotuotteiden rasvattomuuden autuus. Vrt. lisäksi se mitä kirjoitin yllä kohdassa kaksi.

Suositukset tehdään kuitenkin olemassaolevan näytön perusteella, sen kokonaisnäytön. Ja niissä yleensä kyllä huomioidaan sekä näytön määrä että laatu. Jos olet pettynyt meta-analyysien tasoon, olisi varmaan paikallaan kritisoida niiden laatua MUUTOIN kuin huomauttamalla trial-näytön puutteesta joka on – taas kerran – ilmiselvää.

Piimä on hyvältä maistuva juoma 😉 Sitä kun ei ole paljon tutkittu vähäisen maailmanlaajuisen käytön vuoksi, mutta lienee jogurtin tai kefiirin veroista?

Onko piimät hieman liikaa ns aikuisten ja ”vanhojen aikuisten juomia”?

Harvardin talukko näytti juuri noita sun arvoja. Löysin kuitenkin toisenkin: (maito, GL, GI)
Milk, cow’s, fluid, whole 1.2 27.0
Milk, calcium fortified, cow’s, fluid, whole 1.4 31.0
Milk, calcium fortified, cow’s, fluid, skim or nonfat 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, 2% fat 1.4 29.5
Milk, cow’s, fluid, acidophilus, 2% fat 1.4 29.5
Milk, cow’s, fluid, 1% fat 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, skim or nonfat, 0.5% or less butterfat 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, lactose reduced, 1% fat 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, lactose reduced, 1% fat, fortified with calcium 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, lactose reduced, nonfat 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, lactose reduced, nonfat, fortified with calcium 1.6 32.0
Milk, cow’s, fluid, lactose reduced, 2% fat 1.4 29.5
Milk, cow’s, fluid, lactose reduced, whole 1.4 31.0
Buttermilk, fluid, 1% fat 1.5 31.0

Saman suuntaisia täällä http://www.amsa.org/healingthehealer/GlycemicIndex.pdf

En tiedä miksi Harvardin ja Finelin mukaan rasvaisempi olisi GI:ltään korkeampi.

Dairy Products

Milk, regular (full fat) 11-40, average 27

Milk, skim – 32

Yogurt without added sugar – 14-23

Tutkimus päättyi samaan lopputulokseen kuin tekstissäni kuvatut Paajasen tutkimukset. Raakamaito ja tavallinen maito ovat sokkoutetussa testissä yhtä hyvin siedettyä subjektiivisesti tavallisesta maidosta oireita kokevilla. Gardner on antanut tutkimuksesta haastattelun, mutta ko. tutkimusta ei ole julkaistu. Se on kuitenkin rekisteröity Clinical Trials -tietokantaan, joten sen luulisi tulevan joskus ulos. Nyt on mennyt yli 3 vuotta tutkimuksen päättymisestä.