Kyllä sitä RCT:näyttöä on. Esim. tässä katsauksessa erikseen RCT ja kohortti metat. Taulukko 5 ja sitä ennen teksti. Toisaalta painonhallintaa koskevissa melko lyhytkestoissa RCT-tutkimuksissa ei eroa ole löytynyt (meta).

Tässä taannoin lueskelin Antony Colpon vuodatusta täysjyväviljoista (http://180degreehealth.com/2013/09/healthy-grains-part-ii) .

Hänen näkemyksensä mukaan kun ne eivät ole juuri parempia kuin puhdistetut viljatkaan. Colpo tyylilleen uskollisesti dissaa väestötutkimuksia(ovatpa sitten prospektiivisia kohortteja tai eivät), ja toisaalta esittelee täysjyväviljojen kannalta vähemmän imartelevaa RCT näyttöä.

Löytyykö tietoa, että onko täysjyväviljojen terveysnäyttö pitkälti prospektiivisten studien varassa ? Vai jättääköhän Colpo mainitsematta merkittäviä täysjyväviljoja puoltavia RCT tutkimuksia.

Tietysti sitten löytyy niitä moni muuttujaisia RCT tutkimuksia, joissa täysjyväviljat ovat mukana…

Maitotuotteiden kohdalla kannattaa huomata, että suuret kohorttitutkimukset taitavat pääsääntöisesti olla ajalta jolloin rasvattomia maitotuotteita ei ollut olemassa/käytössä nykyiseen tapaan. Näin ollen vertailu ”täysrasvainen vs rasvaton” ei niiden kohdalla kovinkaan kattavasti selviä.

Toisekseen, maitotuotteiden välillä on eroja. Hapanmaitotuotteet kuten jugurtit eivät näytä olevan verrattavissa esim. voihin terveysvaikutusten suhteen. Tästä on Reijon ohella kirjoitellut mm. Juhana Harju.

En myöskään näe mielekkäänä lähestyä asiaa ”joko tai” kantilta. Vaikkapa raejuusto ja maitorahka ovat vähärasvaisia, mutta hyvin proteiinipitoisia (plussaa painonhallinnassa, ainakin useimmille) ja helppoja käyttää. Jos niitten ohella haluaa käyttää vaikka juustoa niin lienee molempi parempi.

EPIC lienee suurin Eurooppalainen kohortti, eikö siinä ole yli 0,5 miljoonaa ihmistä? EPIC:ssä punainen liha näyttäisi lisäävän tyypin 2 diabeteksen, ruokatorven ja mahalaukun syövän riskiä

Muistelin, että EPICissä olisi ollut jotain dataa, ja PubMedistä pullahtikin tällainen:

Meat consumption and mortality–results from the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23497300

Punaisella lihalla ei ollut yhteyttä kokonaiskuolleisuuteen mutta prosessoidulla lihalla oli.

Onkohan Euroopassa ollut muita isoja kohortteja, joissa tätä on tutkittu?

Ymmärrän Samulin pointin. Ihmiset eivät ole tutkimuksien keskiarvoja eikä niitä pitäisi silla lailla kohdellakaan.

Kuitenkaan tiede ei ole vielä esimerkiksi punaisen lihan kohdalta niin kypsä, että voisimme sovittaa omalla päättelykyvyllämme ja erilaisin kokein ihmisille yksilöidyt sopivat annokset esim. ravitsemusterapeutin vastaanottotyössä. Totta kai hahmottelemme sopivaa lihan käyttöä ravitsemustilan, sairauksien, ruuankäyttötottumusten ja mieltymyksien pohjalta.

Olen ollut huomaavinani, että kun kirjoittelen siitä mitä suurissa massoissa ihmisille näyttää tapahtuvan, niin ruokaan liittyvä asia saatetaan ottaa hyvin henkilökohtaisesti, omakohtaisesti. Nämä ovat näitä tilastofaktoja jotka eivät aina käänny yksilön kohdalla faktaksi. Tästä on hyvä esimerkki esim. ruisleipä. Kyllä sen sisältämät kuidut ja fenoliset yhdisteet ovat eduksi suurelle joukolle, mutta vähemmistölle (5 %?) se tuo tuskastuttavia oireita aiheuttavaa (ripuli, kipu, turvotus, ilmaivaivat). Silloin pitää osata myös joustaa ja laskea irti ajatuksesta, että ruisleipää on kaikkien pakko syödä. Eikä punainen liha ole tässä suhteessa sen erilaisempi juttu. Jotkut hyötyvät sen käytön lisäämisestä.

Possulla on tosiaan parempi rasvahappokoostumus. Lisäksi naudanlihan suurempi hemirautapitoisuus saattaa olla ”tylympi” suoliston bakteereille.

Tiedetään että runsas naudanlihan käyttö ajaa alas ainakin bidobakteereita suolistosta ihmisessä. Hemiraudan hemi lisää Bacteroides-suvun bakteerien määrää paksusuolessa ja vähentää Firmicutes-abkteerien määrää koeläinkokeessa. Samassa eläinkokessa Gram-negatiivisten bakteerien määrää lisääntyi hemin vaikutuksesta ja siten Gram-negatiivisten bakteerien erittämän endotoksiinin LPS:n määrän arveltiin liisääntyvän (LPS on inflammaatiovälittäjä).

Prosessoimattoman lihan vaikutuksia Euroopassa ja Amerikassa en tiedä vertaillun. Tästä on kyllä keskusteltu useamman kerran, mutta pitäisi varmaan olla tutkimusdataa että voisi jotain selviä johtopäätöksiä tehdä. Amerikkalaista lihaa kyllä pidetään huonona monissa alan piireissä. Amerikkalaisen lihan huono maine voi olla yksi syy siihen, miksi punaisen lihan käyttöön on suhtauduttu aika lailla sallivasti monessa maassa huolimatta vuosia kertyneestä näytöstä. Mutua.

Tunnet varmaan vastaukset kysymyksiisi. Kyse on muutamia vuosia kestäneistä tutkimuksista (2-6 vuotta tyypillisesti). Tyypillistä käytännön syistä johtuen on, että satunnaistetut tutkimukset kestävät muutaman vuoden rara- ym. resurssisyistä ja toisaalta ihmisten halukkuudesta roikkua tutkimuksissa mukana johtuen. Juuri tämän vuoksi tarvitaan myös etenevien väestötutkimuksien tuloksia, jotka ovat useammin yli 10 vuoden mittaisia.

Tutkimuksista oli vain Mielisairaalatutkimus suomalainen.

Hyvä kun mainitsit tuon metioniinin. Siinäkin voi olla jotain perää (kuopiolaistutkimus aiheesta). Itse en oikein innostu sisäelimien syönnistä. Useimpien ravintoaineiden saanti on jo erittäin hyvällä tasolla suomalaisilla, tarvitsemmeko todella lisää kaikkia sisäelinten erittäin runsaslukuisia hivenaineita ja vitamiineja (sekä raskasmetalleja). Itse on ole yksioikoisen More is better ajattelun kannattaja.

Kyllä, tviittasin ja kirjoitin myös lyhyesti tässä kirjoituksessa Aasialaisten tilanteesta. Ko. meta-analyysi koski vain kuolemia (ei siis sairastumisia, josta suurin osa diojani on). Aasiassa lihan käyttö on n. 20-50 % siitä mitä meillä länsimaissa. Naudanlihan käyttö oli esim. Kiinassa vain 10 % USA:n naudanlihan käytöstä per capita. Samaisessa metassa analysoitiin myös kalan ja kanan käyttö. Yllättävää kyllä kalan käyttö näytti lisäävän miesten syöpäkuolleisuutta. Kallistun sille kannalle, että punainen liha ei ehkä ole ongelma ellei sitä ole runsaasti ruokavaliossa (kuten länsimaissa on). Aasialaisten ruokavalio ja elintaso on kokonaisuudessaan aika erilainen kun meillä länsimaissa.

Voi hyvinkin olla niin, että jos on puutteellinen ravitsemus niin punainen liha tuottaa parempaa terveyttä. Joka tapauksessa tässä jonkinasteinen ristiriita suhteessa eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin väestöihin verrattuna, se on totta.

Reijo, olivatko mainitsemasi rasvanvaihtotutkimukset ajallisesti niin pitkä, että runsaasti linolihappoa syöneitä olisi ehtinyt ”kuolla läjäpäin”? Mitkä olivat vaikutusjaksot? Olivatko tutkimukset suomalaisia?