Reijo kirjoitti:”Niin, tuli jälkeenpäin vielä mieleen. Kalaa suositetaan syötäväksi 2-3 kertaa viikossa. Kun keskimääräinen laskennallinen kala-annoksen paino olisi 150 g niin tämä tekisi viikkotasolla 300-450 g/vko. ”

OK eli tästä tullaan sitten siihen mitä ajoin osaltaan takaa eli yliyksinkertaistettuina suosituksina voitaisiin tehdä ”piirakka” joka jaetaan tasan kolmeen osaan 900g /viikkotason osalta, punainen liha , ”kananliha”, kala ja äyriäiset? ”Kansalaisen perspektiivistä” oli hyvä että suositukset olisivat mahdollisimman selkeitä ja helppoja muistaa. Jos me tällä ”hieman kompuroidaan” niin kyllä tämä asia silloin on myös epäselvä ”vähemmän asiaan tutustuneillekkin”

Näinhän se menee. PR-koneistoja etupäässä nämä erilaiset ”tiedotukset” ja muut hämäävän nimen omaavat yhditykset tietenkin ovat. Eikä siinä mitään pahaa, siihen kullakin eri liiketoiminta-alalla on oikeutensa ja lain suoma mahdollisuus.

Pääpaino on hyvien uutisten ja kylmempien tilastofaktojen tuottamisessa. Lihatiedotus ry ei varmasti ole ensimmäisenä tiedottamassa uudesta lihaan liittyvästä terveysriskistä, Leipätiedotus ry leivän korkeasta suolapitoisuudesta tai höttöhiilarien haitoista, Kotimaiset Kasvikset ry kasvihuoneiden vaikutuksesta kotimaisten kasvisten nitraattipitoisuuteen, ”Suomen terveysjärjestö ry” (ravintolisien markkinoijien, luontaisparantajien jne. yhdistys) rokotteiden ottamatta jättämisestä aiheutuvista sairastumisista ja kuolemista jne.

Niin, tuli jälkeenpäin vielä mieleen. Kalaa suositetaan syötäväksi 2-3 kertaa viikossa. Kun keskimääräinen laskennallinen kala-annoksen paino olisi 150 g niin tämä tekisi viikkotasolla 300-450 g/vko. Eli aika kaukana ollaan, kuten tämä pohjoismainen tutkimuskin osoitti tuon ravintotasen tiedon ohella.

Villejä tosiaan 😉

Lisääntynyt energian saanti (mistä tahansa peräisin onkaan) riittää yksistään selittämään lihomisen monessa maassa. Esim. aikuiset syövät 2000-luvulla Jenkeissä 500 kcal enemmän kuin 1970-luvulla ja lapset 300 kcal enemmän. Increased food energy supply is more than sufficient to explain the US epidemic of obesity. AJCN 2009

Mutta joo, totta toi, että kaikenlaisen sokerisen syönti on lisääntynyt megaluokkaa…siis paljon.

Mutta mie tuossa myös jotain mainitsi että kokolihapihvi tuntuu täyttävämmältä kuin vastaava määrä paistijauhelihaa, olettaen että siitä valmistettu pihvi on ns.naturel, siis ilman tavanomaisia korppujauhoja ja kananmunaa mitä yleensä mureketaikinaan laitetaan. Eli olisko tässä joku teoria siihen, että jos ruoka on helpommin pureksittavaa sen syömiseen tietenkin menee vähemmän aikaa, joka saattaa johtaa siihen että samaan aikaan (esim 20 -25 min) syö enemmän jauhelihaa kuin kokolihaa??Joka sitten vaikuttaa siihen miten meidän kylläisyyssignaalit aivoissa heräilee syömisen alettua? siis nää on edelleen näitä ”villejä” heittoja…mutta ehkä näin lauantai-illan ratoksi suotaneen. 🙂

Onhan kuitenkin sekin kai totta, että ruoka-annosten koot on koko ajan kasvaneet. Joissain tutkimuksissa verrataan esim. japanilaisten ruoka-annoksia ja eurooppalaisia ja japanilaiset syövät (siis ne jotka vielä perinteisesti syövät) huomattavasti pienenmpiä annoksia kuin me, ja jotenkin siihen suuntaan, että lopettavat kun vielä vähän tuntuu nälkää, mutta on jo kuitenkin syöty, eli elävät jonkun sortin ”paastossa” koko ajan. Kuitenkin niin, että ravintoaineita tulee juuri ja juuri riittävästi ja vaihdellen. Ja japanilaisethan ovat melko pienikokoista mutta kuitenkin samaan aikaan erityisesti verisuonisairauksien suhteen tervettä kansaa. Sitä entiedä paljonko heihin jo on alkanut vaikuttaa kaikki nämä länsimaiset hapatukset ja mäkkärit sunmuut joita varmaan nuoriso ainakin käyttää paljonkin.

80-luvulta tähän päivään on kyllä niin paljon muuttujia, että broilerin lisääntynyt käyttö haiskahtaa aika kaukaahaetulta.
Karkkihyllyt ovat kaupoissa kolme kertaa pidempiä, samoin sipsihyllyt. Nami namit yms. sokerijogurtit ovat monille ihan normaalia ruokaa. Mäkkäreitä, hesejä ja kebab-kioskeja on joka kulmassa. Roskaruuan markkinointiin käytetään varmasti moninkertainen määrä rahaa -80 lukuun verrattuna. Urheiluharrastuksiin tuskin on tullut suurta muutosta -80 luvusta, mutta kaikki muu arkiliikunta on vähentynyt huomattavasti. -80 luvulla lapset joutui ajamaan fillarilla joskus 10 km matkan ennen kuin löysi kaverit. Nyt voi tekstata kavereille ja kysyä missä he ovat. Autojen määrä on huomattavasti suurempi, joten pyöräily ja kävely on varmasti vähentynyt aikuistenkin kohdalla. Elintaso on ihan yleisesti noussut -80 luvulta tähän päivään verrattuna. Tuossa muutamia muuttujia. Broilerin lisääntynyt käyttö kuullostaa aika hassulta syyltä lihomiselle.

Broilerin syönti tuskin aiheuttaa lihomista kasvatusmenetelmistä riippumatta, heittosi oli todella ”villi”. Ja johtuen proteiinipitoisuudesta pitäisi sen kyllä olla ihan yhtä täyttävää kuin punaisen lihan, ruhonosa kun määrittää molemmissa sitä rasvapitoisuutta.

Punaisen lihan nauttimismuoto/koostumus sen sijaan … Mutuilen itsekin. Kyllä se kokolihapihvi tuntuu täyttävämmältä kuin vaikkapa sama määrä paistijauhelihaa.

Mieleeni tuli tämä broilerin käytön lisääntyminen. Sehän on suomessa varmaankin sieltä jostain 80-luvulta alkanut tulla suositummaksi, varsinkin sen jälkeen kun markkinoille alkoi tulla näitä ”helppoja ja nopeita” marinoituja tuotteita. Siinä huumassa ei meinannut marinoimatonta löytää niin mistään. Mutta samoihin aikoihinhan tämä kansakunnan lihominenkin alkoi enemmän näkyä. Voiko broilerin kasvattamisella (siis sillä tehotuotannolla mitä broilerin tuotanto pääsääntöisesti on) olla jotain tekemistä että myös sitä syövä saa ylimääräisiä kiloja kehoonsa? Voiko broileriin jäädä jotain jäämiä siitä prosessista, missä pienestä tipusta saadaan muutamassa viikossa teuraskokoinen broileri, eli vaikka kyseessä ei olisi varsinaiset kasvuhormonit, niin onko tutkittu, että broilerin olisi yhteydessä lisääntyneeseen lihavuuteen. Tämä nyt on tämmöinen villi ”heitto”, kunhan tässä joutessani pähkäilen. Ainakin broileri on tuotteena / ruokana sellainen, että sitä helposti syö enemmän kuin olisi tarpeen, se kun on paljon helpompaa pureskella ja rasvattomamapaa useimmiten, josta johtuu, että nälän tunne ei katoa samaan tapaan. Kun taas esim. naudan kokolihapihvi (120 g raakapaino)on monelle ruumiillista työtä tekevälle miehellekin ihan riittävästi, naisille jo 100 g on paljon, kerralla syötynä.

Tuon eron Finriski-aineistossa ja Stirkkisen esittämässä tiedossa voisi selittää osittain se, että Finriski-aineisto on aikuisia. Stirkkisen ravintotaseesta laskettua lihan kulutusta on jakamassa koko Suomen väestö mukaanlukien lapset ym. joiden lihan käyttö on varsin pientä.