Someone, olet oikeassa. Minä luin väärää riviä. Todellakin on kymmenen tutkimusta, joiden meta-analyysin mukaan veren linolihappopitoisuudella ei ole selvää yhteyttä puoleen ei toiseen. Kiitos kun toit asian esille (helposti jää kirjoittamatta/sanomatta tällaiset).

Tosta verenkierrosta olevista rasvahapoista en voi sanoa muuta kun, että ainakin kaikki aivan uusimmat tutkimukset joita tiedän aiheesta ovat näyttäneet vahvan yhteyden, ks. esim:

Plasma Fatty Acid Composition and Incident Ischemic Stroke in Middle-Aged Adults: The Atherosclerosis Risk in Communities (ARIC) Study.

“Conclusions: In this US cohort of whites, we found significant positive associations of plasma saturated and monounsaturated fatty acids, especially of palmitoleic acid, with ischemic stroke. We also found an inverse nonlinear association between linoleic acid and ischemic stroke.”

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23920478
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23899914
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/m/pubmed/23958266/

Niiltä, jotka näitä tutkimuksia ovat tehneet pitäisi kysyä mielipidettä asiasta Chowdhuryn lapun loppupäätelmät mielessä pitäen.

Niin vai voiko sitten kuitenkin olla niin, että vaikuttaa siihen LDL partikkeleiden hapettumiseen ;). Erityisestihän näin voisi ajatella olevan, mikäli on käytetty huonolaatuisempia kasviöljyjä, joissa ei olisi riittävästi antioksidantteja suojaamaan tyydyttymättömiärasvahappoja hapettumiselta.

Tulkitsenko graafia oikein, että linolihapon kohdalla löytyy kuitenkin 10 studya ja n:kin on päältä 23 000.

Mediasta roolista tässä rasvasodassa on myös keskusteltu jonkin verran eri palstoilla, itse en oikein ymmärrä kyllä väitteitä, että kaikenmaailman ”poppamiehet” saisivat erityisen paljon huomiota esim. suomalaisessa mediassa asiantuntijoiden sijaan. Ylekin oikeastaan yksinomaan julkaisee THL:n näkökantoja ravitsemuksesta nykyisin. Helsingin sanomatkin mielestäni aika hyvin puoltaa tätä ravitsemussuositusten linjaa, Fogelholmia ja Schwabia helsingin sanomat useimmiten käyttävät 🙂 En tiedä sitten miten päin se lopulta on 🙂

Välillä jopa on yritetty melko tahallaan johtaa harhaan uutisoinnissa, näin kävi jokin aikatakaperin kun Ylen pääuutisissa yritettiin harhaanjohtavasti yhdistää karppauksen vähentyminen ja lihoamisen pysähtyminen yhteen. TV ruudussa luki ”Karppausinto laantunut” samaan aikaa kun uutisankkuri sanoi: ”Suomalaisten painonnousu pysähtynyt”.

Täydestä olisi mennyt, mikäli en olisi tiennyt että uutisessa lihoamisen pysähtymiseen liittyvät datat tuli Finnriski 2012 tutkimuksesta, kun taas mahdollinen karppaus vähentyminen on huomattavasti tuoreempi ilmiö.

Kaikkien rasvahappojen osalta tämä analyysi ei ole oleellinen, kuten esim. tyydyttyneiden rasvahappojen, mutta toisten kuten linolihapon osalta on. (keho ei tuota linolihappoa mutta tuottaa tyydyttyneitä rasvahappoja mm. hiilareista ja tuleehan sitä ravinnosta).

Yllättävää minusta, että linolihappo ei tämänkääm perusteella ole selvästi terveyttä edistävä. Selityksiä: a) perustuu vain kahteen tutkimukseen, b) kolmanniksiin jako hävitti ääripäät joissa ero voisi näkyä, c) eroa todellisuudessa ei ole. Itse uskon a:han tai b:hen, tuon korvausteorian, LDL-vaikutuksen ja pähkinöiden selvän terveyshyödyn vuoksi.

[Tässä kommentissa on virhe! Lue Someonen kommentti ja minun vastaus hänelle]

Mielenkiintoista vääntöä tiedepolitiikalla, jos näin todella on. Käsittääkseni tieteen kehittymiseen myös ravitsemustieteessä kuuluu s se, että eriävää tutkimustietoa siedetään ja julkaistaan, ja pyritään tuntemaan sen kautta asioita entistä paremmin.

Erittäin mielenkiintoista nähdä mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua rasva-asioissa. Onko nämä eriävät mielipiteet vahvistuneet vai rauenneet lopullisesti.

Maallikolle on syntynyt seuraava kuva tilanteesta:

1) Virolais-suomalaisen tutkimuksen mukaan pienet LDL:t ovat sydäntautien syy. => tutkimukset, jotka tukeutuvat joihinkin muihin kol.-hiukkasiin ovat kyseenalaisia.

2) Tyydyttynyt rasva on neutraalia varsin laajalla saantialueella. Eli se on myös erinomainen referenssiaine vaihtokaupoissa.

3) Vaihtokauppojen perusteella, ja koska SFA on neutraalia, joku määrä omega 3:sta on terveellistä. Samoin joku määrä monityydyttämätöntä rasvaa on terveellistä, mutta onko vaikutus päällekkäinen vai lisäävä omega 3:n kanssa, on auki.

Jos asia ei ole näin, niin jotkut ovat epäonnistuneet tiedotuksessaan 😉

yep, mokasin itse, Chowdhuryn paperissa tosiaan oli mukana fatal CHD, olisi pitänyt olla tarkempi. Stamler ei viittaa mihinkään, vaan laski itse meta-analyysinsä, ja esitti sen editorial kirjoituksessaan; RR 1.32 (SFA-fatal CHD, weighted avarage year of exposure).

Muuten eräs suomalaisen huippututkija kertoi minulle email-keskustelussa, että S-T meta-analyysin julkaisutta lehteä kehoitettiin olemaan julkaisematta lappu usealta eri taholta. Lopulta lehti päätti julkaista sen mutta laittoi mukaan Stamlerin editoriaalin. Tällainen on aika harvinaista, eli lehti julkaisee artikkelin ja samalla sisällyttää mukaan itse artkkelin maan rakoon lyttäävän editoriaalin. Chuwdhuryn meta-analyysi sai kai aika samanlaisen vastaanoton. Tästä olisi ehkä voinut kirjoittaa lukijalle enemmän.

Tohon Chowdhuryn paperiin vielä liittyen, siinä oli aika kirjavaa materiaali mukana, useimmissa mukana perus kavalkaadi sydäntautilääkkeita, jotka tekevät analyysistä vaikeamman. Yksi paperi jäi kuitenkin erityisesti mieleen.

Referenced as Oxford Vegetarian. Relative risk: 2.77 for dietary SFA (Mann, 1997).

“A gradient of risk is apparent with increasing intake of total animal fat, saturated fat, and dietary cholesterol as well as some of the major food sources of these nutrients.”

“The study differs from previous prospective studies of diet and IHD in that the volunteers were individuals whose self selected diet resembled, in nutrient content, current dietary recommendations rather than the relatively high saturated fat diet typical of most affluent societies.”

Tohon kokonaisevidenssiin (ateroskleroosin syntymekanismit mukaanlukien geenitutkimukset, tyydyttyneiden rasvojen vaikutus LDL-reseptoreihin, eläinmallit, jne.) voisi sitten lisätä vielä IMPACT mallit, joita tehty useassa maassa. Näihin kai aika pitkälle nojataan Suomessakin THL:n puolelta. Noissa vanhoissa prospektiivisissa kohorttitutkimuksissa paljon ongelmia, ks. esim Skeaff & Miller’s 2009 meta-analysis: ”… the evidence from cohort studies of dietary intake of fats and CHD is mostly unreliable (with a few exceptions) because most studies have ignored the effects of measurement error and regression dilution bias.”

HL kirjoitaa noista mittausongelmista tässä jutussa (vastine Guyenetille):
http://healthylongevity.blogspot.fi/2013/01/diet-heart-problematic-revisit-part-ii.html

Tästä livetäänkin sitten helposti syyttelylinjalle. Ennen sitä niin painan jo jarrua. Yrittäkää pitää kommentit asiassa eli tämän meta-analyysin sisällössä.