Jussipussi, kasvissyönnin terveellisyyttä on selvitetty huomattavasti laadukkaammissa tutkimuksissa kuin linkittämäsi itävaltalaistutkimus. Etenevien väestötutkimusten pohjalta on tehty myös kaksi meta-analyysiä, Key ym. 1999 ja Huang ym. 2012.

Näyttö näyttäisi puoltavan sitä, että kasvissyöjät ovat yleensä terveempiä kuin valtaväestö (pienempi kuolleisuus) ja vähintäänkin yhtä terveitä kuin terveystietoiset sekasyöjät.

Sorry Jussipussi. Minä olin rasvameta-analyysissä vielä … Älypuhelimen kautta kommentoidessa jäi huomaamatta missä kirjoituksessa ollaan.

Laitan nyt tämän vielä kuitenkin kolmanneksi. Kyllä näitäkin mielestäni kannattaa tutkia, keskustella kun puhutaan ruokavalioista ja eri asioiden suhteista niissä.

”Anna-Liisa Kosonen: Tiukka kasvisruokavalio altistaa puutostaudeille

Itä-Suomen yliopistossa on meneillään tutkimus kasvisruokavalion vaikutuksista ihmisten terveyteen. Kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Kosonen kertoo kolumnissaan, että alustavien tulosten mukaan tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat vegaanit tarvitsevat ruokavalioonsa lisäravinteita.

Vegaanien olisi myös hyvä saada yksilöllistä ravitsemusneuvontaa ruokavalion koostamisessa.”

http://tinyurl.com/q2z9cqr

Jussipussi, pysyittäisikö asiassa eli rasvassa? Kasvisruokavalion tuominen tähän meta-anlyysikeskusteluun ei vie tätä teemaa kovin eteenpäin.

Tuo linkittämäsi tutkimus on yksittäinen poikkileikkaustutkimus. Niiden vahvuus on samaa luokkaa kuin huhtikuisten järvenjäiden ;-). Yksittäisiä havaintoja on laidasta laitaa. Tässäkin esimerkki kummista uutisista: transrasvaa suojaa aivoverisuonitapahtumalta.

”Nutrition and Health – The Association between Eating
Behavior and Various Health Parameters: A Matched
Sample Study

..Our results revealed that a
vegetarian diet is related to a lower BMI and less frequent alcohol consumption. Moreover, our results showed that a
vegetarian diet is associated with poorer health (higher incidences of cancer, allergies, and mental health disorders), a
higher need for health care, and poorer quality of life. Therefore, public health programs are needed in order to reduce the
health risk due to nutritional factors.”

http://tinyurl.com/ntzy45c

Oletan ravintotietämyksen/ymmärryksen jatkossa luonnollisesti kasvaessa suositusten muuttuvan enemmän sukupuoli ja ikäluokkaspecifisiksi.

Kaikki on mahdollista. Vastaanottokokemuksen ja nettijuttujen perusteella luulen kylläkin, että punaisen lihan terveysmielikuva ei ole noin hyvä. Makkarassa on jonkinverran muita ainesosia kuin lihaa, mutta toisaalta onhan meillä makkaroita joita mainostettiin muutama vuosi sitten, että ”lihaa yli 100 % painosta” jne. (kun vettä oli hävinnnyt). Joitakin makkaroita on, joissa on hävyttömän vähän lihaa.

Veren paikasta mihin se on laskettu, en tiedä.

Minusta veriletut ei vastaa lainkaan lihaa tai prosessoitua lihaa. Mutta en tiedä onko THL laskenut ne tuohon Muut-luokkaan. Muutenkin on epäselvää, mitä tuo muut luokka todella pitää sisällään. Vaikuttaa kaatoluokalta, johon on laitettu kaikki muu mikä ei sovi mainittuihin muihin luokkiin. Jos jokus THL:n henkilö on kuulolla, ehkä voisi valaista?

Rautaa on veriohukaisissa paljon (n. 10 kertaa enemmän kuin punaisessa lihassa), mutta esimerkiksi proteiinia vain kolmasosa. Kysymykseesi ei siis voi antaa yksiselitteistä vastausta. Kts. Fineli.fi ”veriohukaiset”.

Yksinkertaisin selitys on, että ihmiset mieltävät lihan terveelliseksi ja yliraportoivat sen käytön.

Toinen selitys on muut ja makkara, Suomessa menee kuitenkin aika paljon sisäelimiä sekä lisäksi perunajauhoja ja hevosta makkaraan. Hevosta syödään jopa enemmän kuin lammasta.

Veri on laskettu ilmeisesti elimiksi, eli se on osastossa ”muut”, samoin kuin esim. broilerinmaksa, en kyllä