Minäkin olen huomannut, että jos salaatin kasaa salaattilautaselle, sitä tulee syötyä vähemmän, mutta aikaisemmin kuin pääruoka. Mutta kumpi on lopen parempi, kannattaako kasvikset popsia etukäteen, jos niiden määrä samalla vähenee? Sokeripiikki saattaa laskea, mutta samalla vitamiinien ja kuidun saanti pienenee.

Löytyy myös kytköksiä alkoholinkäytön väkivalta/agressio vaikutuksista verensokerin muutosten kautta ja esim sitä käytetäänkö alkoholia aterioiden yhteydessä mietoina juomina vai ns tyhjään vatsaan ja väkevämpinä juomina.

Tuo salaatin nauttiminen ennen hiilaria näyttää olevan iso juttu tuon japanilaisen tutkijaryhmän mukaan. Liekkö sitten liian helppo ja ”liian vähän tieteellinen” tapa kuin sitä ei ole muut innostuneet tutkimaan? Vaikutus näyttää olevan samaa tasoa kuin uusilla oraalisilla T2D-lääkeillä gliptiineillä (HbA1c lasku 8,3→7,1 30 kk seuranta). Suora vertaileva tutkimus olisikin kutkuttavaa nähdä.

Itse olen huomannut, että jos kasaan salaatin lautasmallin mukaan samalle lautaselle muiden ruokien kanssa, syön salaatin yhtä aika proteiinin ja hiilarin kanssa. Tällöin myös salaattiannos on iso. Jos pitää ottaa salaatti pienelle lautaselle, salaattiannos on pienempi ja tulee syötyä selvästi muuta ruokaa aiemmin.

Tuo ensimmäinen tutkimus viittaisi siihen, että paastoamisen negatiivinen vaikutus mielitekoihin yltäisi vain yhteen ateriaan.

Toinen linkittämäsi tutkimus koskee 1:1 -paastojärjestelmää (alternate day fasting), jota ihmisellä on tutkittu jonkin verran, ja josta on muunnettu popularisoitu 5:2 -järjestelmä. Tuossa toisessa tutkimuksessa greliinin samana pysymisestä huolimatta oli mielenkiintoista, että koehenkilöt olivat 1:1 järjestelmän aikana nälkäisi ja ärtyisämpiä. Ei sinänsä kovin yllättävää 🙂

”… many reported feeling irritable on their fasting days, perhaps indicating the unlikelihood of continuing this diet for extended periods of time. The results from the VASs suggest that feelings of fullness may have increased from the first fasting day over the course of the study, but other subjective states related to food intake motivation did not habituate, including hunger.”

Paaston vaikutuksesta roskaruuan himoon:

http://www.nature.com/ijo/journal/v26/n12/full/0802151a.html 3

36 tunnin paaston jälkeen aamupalalla valittiin energiatiheämpää (rasvaista) ruokaa, mutta muiden aterioiden energiatiheyteen paasto ei enää vaikuttanut.

Tämän mukaan pätkäpaastoamisella ei näyttäisi olevan vaikutusta greliini-pitoisuuksiin:

http://ajcn.nutrition.org/content/81/1/69.long

”Linking Blood Glucose to Self-Control”

http://tinyurl.com/kkermqr

Kiitos Reijo. Jännä, että kouluruoan vaikutusta oppimiseen on tutkittu noinkin vähän. Esim. Briteissä aloitetaan maksuttoman kouluruokailun tarjoaminen parempien oppimistuloksien toivossa. Mallia otetaan Suomesta.

… ja rasvalla kuten mm. Katja Hätösen suomalaistutkimus osoittaa. Myös viinietikalla sama vaikutus. Mutta japanilaistutkimuksen juju oli, että ateriat olivat vertailukelpoisia eli samoja proteiinin, rasvan, viinietikan ja kuidun ym. tekijöiden suhteen. Kasvismäärä oli kyllä useille tavallisille ihmisille epärealistisen suuri eli 500 g.

Maarit, tässä tutkimus, joka mainostaa itseään lauseella ”In the first study on this topic lunch..” Tässä tutkimuksessa lounaan syömättä jättäminen ei vaikuttanut lasten iltapäivän kognitioon selvästi. Muuttujassa jota kutsuivat ”tonic alertness” oli tosin ero lounaan syöneiden eduksi. Mutta hyvinvointi on tietysti paljon muutakin kuin kognitiivisissä tehtävissä selviytymistä …