Hyvä kysymys.

Suomalaisten ravintotaseita voi katsella itse FAOSTAT sivulta. FAOn luvut perustuvat suomalaisiin Ravintotaseisiin. Niiden mukaan muiden makeuttajien, jossa lienee mm. ksylitoli, sorbitoli, intensiivimakeutajat ja HFCS, käyttö on tällä hetkellä 9 g/hlö/pv.

Tässä kuvassa on FAOn Food Balance (Ravintotase) Suomen osalta luokassa jossa on yhdistetty sokeri ja muut makeuttajat (HFCS, ksylitoli jne.). Samanlainen lasku makeuttajien käytössä kokonaisuudessaan, kuten pelkässä sokerissakin. Jokainen voi itse ajaa sivustolla näitä lukuja, kannattaa olla tarkkana että valitsee oikeat luvut.

Karkin syönnin lisääntyminen on mielestäni varsin ilmeistä Suomessakin. Jostakin sokerin kulutuksen on pitänyt vähentyä. Isovanhempieni sukupolvi oli innokkkaita leipomaan. Aina, siis ihan aina, kahvin kanssa oli vähintään kolme erilaista kahvileipää tarjolla. Olisiko tässä yksi selitys. Ehkä leipominen on vähentynyt, kuten kiisselien, ja muiden makeiden jälkiruokien tekeminen kotona?

Tässä Ruotsin tilastoja: http://ettsotareblod.se/nedslaende-sockerstatistik-vi-ater-fortfarande-rekordmycket-godis/

Ruotsissa syötiin v. 1960 alle 7kg karkkia per vuosi ja v. 2013 noin 17kg karkkia vuodessa. Limsaa, siideriä yms. meni vuonna 2013 1,7 litra/hkö/viikko eli 87,1 kiloa vuodessa verratuna vuoteen 1960 jolloin limsaa, siideriä yms. meni 22,3 litraa vuodessa. Sokeritilastot näyttävät myös samantapaisilta ruotsissa mutta ne eivät taida sisältää HFCS, ja muut makeuttajat mitä teollisuus käyttää.

Onko siis niin että puhdasta sokeria kuluu vähemmän mutta sokerilla ja esim. hedelmä/rypäletiivisteeellä makeutettuja tuotteita menee selvästi enemmän?

Samaan aikaan WHO suunnittelee puolittavansa sokerin käytön suosituksensa nykyisestä alle 10% päivittäisestä energiasta tasoon alle 5% päivittäisestä energiasta. Suomessa suositellaan edelleen 10% ja todellinen kulutus on jonkin verran yli 10%.
http://www.nature.com/news/storm-brewing-over-who-sugar-proposal-1.14854

Jos WHO:n kantti kestää teollisuuden lobbausta vastaan niin toivoa vielä on! Toivoa sopii, että Suomenkin päättäjillä löytyy rohkeutta seurata WHO:n esimerkkiä.

Näissä luvuissa on siis sekä elintarviketeollisuuden että kotitalouksien käyttämä sokeri ja vielä korjattuna vienti- ja tuontiluvuilla. Eli sisältää sokerin sellaisenaan, sokerin pullassa, jogurtissa, limsassa, mehussa, karkissa, jäätelössä, alkoholijuomassa jne. Ravintotaseen nettisivuilta: ”Kalenterivuosittaisessa laskelmassa selvitetään eri ravintoaineiden tuotanto, varastomuutokset, vienti- ja tuontimäärät sekä kotimainen käyttö. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen siemenkäyttöön (peltokasvit), rehukäyttöön, elintarviketeollisuuden käyttöön, muun teollisuuden käyttöön ja ruokakäyttöön.”

Tässä tilastoinnissa oli puhe pelkästä sokerista (josta siis puolet on sitä fruktoosia, joka on sitten oma juttunsa). Ehkä tilastoinnissa on laskettu mm.makeiset, limsat ja sokeroidut maitotaloustuotteet yms. Monet lisäävät itsekin sokeria esim.puuron päälle tai kahviinsa.

Tämän sokerin mussuttamisen lisänä kokonaishiilihydraattien saanti voi olla aikas korkea luku, jos päivittäisissä aterioissa syö suositusten mukaan puuroa, leipää, perunaa/riisiä/pastaa.