Sokerien kemialliset sidokset ja liitokset kuituun eivät ole samat kuumennuksen jälkeen.

1 omena (kylmäpuristus hampailla)
2 kylmäpuristettu omenamehu
3 kylmäpuristettu omenamehu + 90°C pastörointi
4 omenamehutiivisteestä tehty omenamehu, valtaosa mehuista. Kylmäpuristettu omenamehu +yli 100°C kuumennus jossa haihdutetaan vettä, että saadaan omenamehutiiviste. Omenamehutiivisteestä valmistetaan kuumaprosessilla omenamehua ja tämä pastöroidaan.

Vastasin kysymykseen jo tuolla aiemmin.

Näin ei pitäisi olla. Seuraavassa suora ote Eviran väiteoppaasta, joka tiivistää hyvin paitsi lainsäädännön vaatimuksen, myös viranomaisen tulkinnan:

Väiteasetus määrittelee ’Ei lisättyjä sokereita’ -ravitsemusväitteelle seuraavat käytön ehdot seuraavasti: Väite, jonka mukaan elintarvikkeeseen ei ole lisätty sokereita, ja mikä tahansa muu väite, jolla on kuluttajalle oletettavasti sama merkitys, voidaan esittää vain, mikäli tuotteeseen ei ole lisätty mono- tai disakkarideja tai muita elintarvikkeita, joita käytetään niiden makeuttavan vaikutuksen vuoksi. Eviran tulkinnan mukaan tällä tarkoitetaan makeita elintarvikkeita, kuten esimerkiksi hunajaa tai mehua. Jos sokeria on elintarvikkeessa luontaisesti, pakkauksessa tulee olla myös seuraava merkintä: ”sisältää luontaisesti sokereita”.

Fruktoosi lisää suurilla annoksilla (yli 80 g päivä) inflammaatiota, ja niin tekee kyllä glukoosi ja moni muukin (esim. kerma). Galaktoosista ei ole mielestäni RCT-tason näyttöä inflammaation suhteen. Satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan maitotuotteet (joissa siis galaktoosi esintyy laktoosin toisena monosakkaridina) ovat neutraaleja inflammaation suhteen. Linkitin tuohon tekstini loppuun omia kirjoituksiani sokerin ”vaaroista” esim. lipidit jne. Olen myös kirjoittanut fruktoosin mahdollisista terveyshaitoista useampaan otteeseen melko laajat artikkelit ne löytyvät tästä. Tuolta löytyy tarkempaa analyysiä fruktoosista. Tässä kohtaa en usko, että WHO on miettinyt fruktoosin inflammaatiota. Se toki selviää kun lukee suosituksen ja viiteluettelon tarkasti.

Jos tässä kohdassa annetaan harhaanjohtavasti kuva, että hedelmien & marjojen käyttöä pitäisi rajoittaa koska sokeri, niin on ihan perusteltua älähtää asiasta. Ja jos mielikuvat ovat tärkeitä ”perusjantterille”, niin eikös silloin juuri pidä tällainen väärä mielikuva oikaista?

Mitä tyydyttyneisiin rasvoihin ja puheenvuoroihin tulee, niin et sitten varmaan nähnyt sitä somessa jaettua Fogelholmin videoitua puhetta jossa hän ottaa kantaa asiaan?

Vähän haiskahtaa nyt ”double standard” kommentissasi …

Olipas tarkka havainto. WHO:n mukaan siis kaikki mehut, myös ne tuoremehut eli täysmehut kuuluvat nyt sokerirajoituksen piiriin. Siten myös mainitsemasi esimerkin rypälemehutiivisteen siältämä sokeri lasketaan osaksi päivittäistä saantia. Sillä ei ole enää väliä onko sokeri luontaista vai lisättyä =yhtä ”paha”.

Summa summarum: Mehujen luontaiset ja myös lisätyt sokerit eli glukoosi, fruktoosi ja sakkaroosi lasketaan aina osaksi päivittäistä sokerin saantia.

Minusta tässä WHO:n suosituksessa on sellainenkin mielenkiintoinen nyanssi, että hunaja mainitaan erikseen. Se lasketaan nyt huonoksi sokeriksi.

Hunajan terveysvaikutuksia ylistävästi kehuvat saavat myös tällä kertaa lunta tupaan. Aiemmin hunaja on päässyt ikään kuin koira veräjästä kun sitä ei ole erikseen mainittu, ja siten hunajan luonnolllisuudella kehuminen on saanut rauhassa jatkua. Hunajan sokerit: fruktoosi (n. 40-50%), glukoosi (n. 35-40%) ja sakkaroosi (vain 1-4%)