Sitten on vielä se asia minkä nostin tuolla dioissa esiin. Todelliset äärikäyttäjät, joita voi vaikkapa kananmunien kohdalla olla 1 % (heitto) väestöstä, ei jää kiinni tässä eikä siten heidän riskeistään saada kattavaa tietoa.

Luvut ovat kyllä osittain hankalan pieniä. Mainitsemasi sekoittuneisuus (esim) ei tarvitsisi olla edes voimakasta, että oltaisiin lähellä nollaa.. (Ja piru, kun preventioparadoksi on ärsyttävä ongelma.)

Joka tapauksessa, kiitos jälleen hienosta postista ja koonnista!

Kyllä muistelet oikein. En halunnut käydä alaryhmiä läpi (diabeetikoita, sydänsairaita tms) vaan otin koko väestöt. Tieto löytyy mm. tuosta Shin et al. meta-analyysistä joka diasarjani lähteissä mainittu.

Ko. aineita on runsaasti suurissa silakoissa ja Itämeren lohessa, mutta onneksi isoa silakkaa syödään vähän ja lohikin tulee yleensä Norjasta tai kasvattamoista, molemmat parempia kuin Itämeri, valitettavasti. Yleisesti ottaen katsotaan että kalan hyödyt voittavat ko. haitat. Kts. esimerkiksi tämä analyysi tai Anu Turusen väitöskirjatutkimus Kuopiosta

Onko pitkässä juoksussa tutkittu miten vaikuttaa runsaasti kalaa syövillä henkilöillä kalan sisältämien raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden kuten PCB:n tai dioksiinien vaikutusta syövän kehittymisessä?

Kiitokset. Jätin ne ulkopuolelle. Ehkä jaksan siihen panostaa joskus toiste.

Yleisesti ottaen kasviproteiinin lähteillä on erittäin hyvät vaikutukset terveyteen. Olen käynyt joitakin tutkimuksia läpi täällä. Jopa parjatulla gluteenilla näyttää olevan terveyttä edistävää vaikutusta. Terveysvaikutukset tuskin tulevat aminohappojen kautta, vaan enemmänkin ”matriksin”, eli mitä aminohappojen ”kyljessä” matkustaa, kautta. Siellähän voi matkustaa kasvikunnan tuotteiden kohdalla monenlaisia kuitufraktioita, fenolisia yhdisteitä, vitamiineja, mineraaleja, muita fytokemikaaleja ja rasvahappoja.

Mitä vaikutuksia olisi punaisen lihan, kananmunien tai kalan proteiinin korvaamisella esimerkiksi linsseillä, pavuilla tai soijalla?