Missään välissä ei sokeroituja jugurtteja ole suositeltu, kuten ei sokeria ylipäätään. Tiedät tämän hyvin.

http://turpaduunari.fi/molotov-ribbentrop-sopimus-suomalaisessa-ravitsemuskeskustelussa/

”Rasvaiset maitotaloustuotteet saattavat suojata lihomiselta, ainakin väestötutkimusten mukaan. Samalla tavoin kuin siltä samankaltaisen tutkimusten mukaan suojaa täysjyvävilja, hedelmät, pähkinät ja yleensä kuitupitoiset ruuat.”

Rasvaiset maitotaloustuotteet ovat siis hyviä lihavuuden torjuntaan, kuten täysjyvä? Toinen vaan on demonisoitu ja toista tuputetaan.

80-luvun alusta lukien rasvaiset maitotuotteet demonisoitiin ja täysrasvainen jugurtti vaihtui sokerijugurttiin, Tämä on meille 2-tyypin diabeteksen perimän omaaville täydellisen väärä, lihavuuteen vievä ohje. Tämä on minunkin perheessäni nähty.

Sami Uusitalo
dipl. ins. Espoo

Sami, minua ei voi kyllä lukea nuorempaan polveen 😉

Tämä on juuri se suuri opetus ollut. Ruoka ei ole pelkästään hyvää tai pahaa sen mukaan onko siinä oleva rasva enempi tyydyttynyttä vai PUFAA. Enemmän harmaan sävyjä, vähemmän mustavalkoista.

Näin se justiinsa on, että aika paljon on yhteisiä ”hyviä juttuja” eri porukoilla, ehkä kannattaisi siihen keskittyä enemmän. Riita tulee muutamasta erimielisyydestä, lähinnä kai tyydyttyneesta rasvasta, viljasta ja pihvistä. Mutta riidoissa on se hyvä puoli, että asia pysyy tapetilla 🙂 . Löytyykö tuo sinun ja Pekan kirjoitus jostain netistä?

Tuo linkittämäsi systemoitu katsaus kertoo saman kuin Fogelholmin ja kumppaneiden systemoitu katsaus. Rasvaiset maitotaloustuotteet saattavat suojata lihomiselta, ainakin väestötutkimusten mukaan. Samalla tavoin kuin siltä samankaltaisen tutkimusten mukaan suojaa täysjyvävilja, hedelmät, pähkinät ja yleensä kuitupitoiset ruuat.

Ravitsemussuositukset eivät ole lihavuusepidemian takana, minun vastaus on täällä sisältäen Fogelholmin tutkimuksen ym. monet asiaan liittyvät meta-analyysit.

Sen sijaan se, että ihmiset, ainakin Jenkeissä, ovat lisänneet tietoisesti tai tiedostamattaan low-fat valistuksen myötä hiilihydraattien käyttöä USA:ssa ja samalla pitäneet rasvan saannin entisellä tasolla (vaikka valistus käski vähentää rasvan käyttöä), voi selittää epidemiaa. Silloinkaan vika ei ole suosituksessa, vaan siinä miten sitä tulkitttu, tai miten sen osat on laiminlyöty yhteiskunnallisella tasolla.

Ei tue (suosittelen tutustumaan alkuperäistutkimusten antiin, kys. katsaus tekee sen tavattoman helpoksi). Lihavuuden etiologia on tavattoman monimutkainen eikä sitä voi mitenkään laittaa yhden tekijän piikkiin. Etenkään kun ei ole näyttöä siitä, että niiden wanhojen SUOSITUSTEN mukaisen ruokavalion noudattaminen aiheuttaisi lihavuutta.

Olen kyllä samaa mieltä siitä, että fokusoituminen rasvan osuuteen kok.E:stä on kokolailla turhaa, ellei sitten mennä ääripäihin (todella low-fat -ruokavaliosta vaikea saada välttämättömiä rasvahappoja kunnolla vs. Attia et co. 85% rasvasta ruokavaliot eivät millään tavalla järkeviä käytännön elämässä).

PubMedistä löytyy mm. tämä lähes uskomaton case study vegaaniruokavalion vaikutuksesta ateroskleroosiin joskaan sen perusteella ei voi tietenkään voi johtopäätöksiä tehdä, koska se perustuu vain yhden potilaan kohtaloon http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25755896. Samansuuntaisia laajempia tutkimuksia toki löytyy paljonkin. Siis kasvista kitaan, niin terveys säilyy !

No,tältä pohjalta laitoin kerran Pekalle yhdeksänosaisen listan ruoka-aineista, jotka katsoin sellaisiksi, että ne sopivat hänen agendaansa ja mielestäni poistavat lasten lihavuuden pääsyyt, eli neuroottisen rasvan pelon, kehnot jauhopitoiset prot. lähteet ja kohtuuttoman tärkkelyskuorman. Myös esim. suojaravinteiden saanti oli listani ravitsemuksen kokonaisuudessa hyvä. Pekka tuumasi, että hänellä ei ole mitään ko. ruokia vastaan.

Ehdotin sitten, että no, lyödään ravitsemuskeskustelua ällikällä ja tehdään yhteinen artikkeli lasten lihavuuden hoitoon. Olisin odottanut innokkaampaa vastaanottoa. Tosin artikkeli taisi olla siinä mielessä poikkeuksellinen, että en löytänyt ensimmäistäkään negatiivista kannanottoa. Ei liene aivan tavanomaista ravitsemuskeskustelussa.

Kuinkahan moni teistä nuoremman polven asiantuntijoista olisi tehnyt minun kanssani artikkelin? Patrik Borg, Anette Palssa tai vaikka sinä Reijo? Ottakaahan opiksi. Pisteet Pekalle tästä näin minun puoleltani.

”Yksikään kovan luokan asiantuntija, ei suositellut voin tai muun kovan rasvan lisäämistä nykyistä korkeammalle tasolle tuon tai minkään muun meta-analyysien perusteella. Yksikään meta-analyysi ei nimittäin ole vielä osoittanut, että voin lisääminen ruokavalioon toisi terveyshyötyä.”

Voi on tietty vain yksi tyydyttyneen rasvan lähde, vaikka puhuttaisiin pelkästään maitotuotteista. Sen vertaaminen esim. täysrasvaiseen juustoon ei mielestäni ole sikäli mielekästä, että juusto eroaa voista lukuisien muiden ainesosiensa puolesta.

Ettei sota unohtuisi niin, mites sitten tällainen kuudentoista tutkimuksen sarja? Eikö tämä tue väitettäni, että nimenomaan sokea rasvavalistus on lihavuusepidemian todellinen syy?

http://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00394-012-0418-1

Nyt syömään. Jälkiuunileipä, voita ja graavilohta. Niin ja on myös itsepoimittuja mustikoita. Eikö tämä ole ihan ok. aamupala?

Sami Uusitalo

dipl. ins. Espoo