Näissä epidemiologisissa tutkimuksissa ei välitetä siitä miten kananmuna on syöty (keitettynä, paistettuna, raakan tms.). Käsittääkseni pullasta ei yritetä laskea kananmunan osuutta. Jos joku epidemiologi näkee tämän viestin, niin ehkä voisi kommentoida.

Kiitä vastauksesta. Jatkan kuitenkin ihmettelyä.

Jos syö viisi kananmunaa (5x50g eli yht. 250g), saa tyydyttynyttä rasvaa 10 grammaa. Liikaa ? Kolesterolia sama satsi antaa 900mg. On paljon, toisaalta maksanhan piti osata automaattisesti säätää oma tuotantonsa sitten vastaavasti pienemmäksi.

Oliko siinä diabetes-riskiä kohottaneessa tutkimusasetelmassa kyse keitetyistä kananmunista vai kananmunien saannista ylipäätään ? Kyllä diabetes-riski varmaankin kohoaa, jos kananmunat syö leivonnaisten välityksellä…

Hyvin poimittu Suvi 🙂 Tosiaan ekosysteemin kannalta simpukat olisi parempi jättää meriin ja järviin…

Eikö nimenomaan ole huonompi asia syödä niitä simpukoita, jos ne tekee hyvää vesistöille? Jättää ne vain sinne minne ne kuuluukin.

”A bag of jelly beans actually has as much of a climate footprint as a small portion of pork.”

Karkit usein sisältävät liivatetta, joka on siasta. Ei yllätä. Puhumattakaan muista lisäaineista.

Mielenkiintoinen otanta. Jännä nähdä ettei Suomi ja Ruotsi täysin vetele yhtää köyttä, vaan erojakin on. Hienoa, että kasvisproteiinitkin on nostettu esille. Mikä olisikaan ekologisempi vaihtoehto ellei ne!

Tämä on ollut yksi vakioihmettelyn aiheista blogin keskusteluissa. Suositus perustunee siihen, että osalla suomalaisista keltuaisen kolesteroli ja tyydyttynyt rasva yhdessä nostaa veren kolesterolia runsaasti. Kolesterolin nousulla tämä siis selittyy. Aihetta voi itse perata pohjoismaisista suosituksista tai dyslipidemian Käypä Hoito -suosituksesta.

Kananmunien runsas syönti (väestötutkimuksissa ”runsas” = jo 7 per vko!) on väestötutkimuksien mukaan neutraalia kaikkien muiden kroonisten vakavien sairauksien suhteen paitsi tyypin 2 diabeteksen, jonka riski lisääntyy meta-analyysin mukaan. Tästäkin aiheesta on poikkeavia tuloksia kuten niin monesta muustakin. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa kananmunien syöntiin liittyikin pienentynyt diabeteksen riski, tosin tämä on yksittäinen tutkimus toisin kuin meta-analyysi johon kerätty useat relevantit tutkimukset aiheesta.

Voisiko joku selittää, mistä tämä rajoitus oikein tulee ?

Minun nähdäkseni kananmunassa on paljon hyvääkin: aminohapot, koliini, luteiini,…

Ei myöskään tarvitse ottaa jodipilleria, kun nappaa muutaman munan päivittäin.

Ei pidä paikkaansa. Tutkimuskirjallisuus osoittaa kyllä, että mikäli ihmiset sitoutuvat näihin suosituksiin

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=D6E75B447F9242F0D89AE344A4AE19AA?id=hoi24010

he kyllä laihtuvat.

Ongelma on tietenkin se, että he eivät hoitoon sitoudu. Tämä puolestaan johtuu pitkälti ihan muista syistä kuin niistä mitä kuvittelet: vhh:sta tai mistään muustakaan vaihtoehdosta ei ole tähän pikaratkaisuksi, kuten tutkimuskirjallisuus osoittaa.

Ympäristötiedettä huonosti tuntevana on hankala sanoa, kuinka tieteeseen tai suositusten tekijöiden omiin uskomuksiin pohjautuvia nämä suositukset voivat olla muista ympäristönäkökulmista. Tieteellinen evidenssi erilaisten relevanttien näkökulmien (kuten ravisemuksellisten terveysvaikutusten) osalta ja tavoitteiden realistisuus niiden kontektissa tulisi silti kyllä näkyä suosituksissa.

Syy näissä eroissa lienee tosiaan siinä, mitkä näkökulmat ovat painaneet enemmän kuin toiset vaa’alla, joka voi punnita sekä yhteiskunnan erilaiset mahdolliset tavoitteet ja keinot että vallitsevat arvot.

Pulla on viljan joukossa. Kyllä. Siellä on myös viinilasi, nakki ja voi. Ei kai tämä tee siitä ”viinipyramidia”?

Aiemmin oli tapana laittaa ”huonommatkin eväät” siihen lohkoon johon ne kuuluivat ominaisuutensa vuoksi. Tässä tapauksessa pulla siis kuului viljalohkoon. Jos katsot miten pienen osan viljalohkon tilasta tuo pulla vie niin mielestäni on vääryys kärjistää tuo pyramdi pullamyramidiksi.

Uudestakin pyramdista löytyy pulla ja makkara jne. Mutta ne ovat nyt sattumien joukossa (huipulla), joita ei suositeta käytettäväksi mutta joiden satunnainen käyttö ei torpedoi kuitenkaan ruokavaliota.

Antti on suosittanut täysjyväviljaa siellä missä olen hänen kuullut puhuvan.

Mitä pullaan sinänsä tuleen, se ei ole erityisen terveellistä edes rypsiöljyyn leivottuna, jos sitä verrataan vaikkapa pähkinöihin. Tästäkin olen kirjoittanut oman osion.

Kyllä siellä on pulla erikseen mainittuna tuossa terveyskirjaston linkissä. Ihan siinä tekstiosuudessa, kun avaat linkin.

Mitäs mieltä Reijo on pullan sisällyttämisestä ruokavalion perustaan? Mitä tieteellisiä perusteita sille on? Eikö tämä ole täydellisesti ristiriidassa esim. ruotsalaisten asiantuntijoiden ohjeiden kanssa. Vissi ero on myös tässä:

”mutta yllättäen kananmunia tarjotaan hyväksi vaihtoehdoksi, jopa kanan, kalkkunan ja kalan edelle.”

Ainakin vielä vähän aikaa sitten suositus Suomessa oli max. kaksi kananmunaa viikossa.

Mikään asiantuntijaryhmä ei ole koskaan epäonnistunut tehtävässään niin täydellisesti kuin lihavuuden hoidosta vastaavat tahot viime vuosikymmenien aikana. Aivan viime vuosina on tullut parannusta asiaan. Jo yksistään tästä syystä kritiikki on paikallaan. Erityisesti itsekritiikki asiantuntijoiden ja lääkäreiden kohdalla olisi paikallaan, sitä ei vaan näy missään. Jos Antti Aro menee nimensä laittamaan moisen pyramidin yhteyteen, kohdistuu kritiikkini häneen. En tunne Anttia ja kyse on asiasta, ei mitään henkilökohtaista.

Sami Uusitalo
dipl. ins. Espoo