Artikkelin Lisääkö auringonkukka-, maissi- tai rypsiöljy syöpää? kommentit

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Fri, 13 Nov 2015 07:57:42 +0000

Vastauksena kommenttiin Jens Hortén. Olen kirjoittanut kokonaisen sarjan eri ruokavaliotekijöiden vaikutuksesta tulehdukseen. Lukaise jos kiinnostaa. Tässä rasvoja koskeva osuus ja tässä yhteenveto josta pääsee porautumaan kuhunkin taustakirjoitukseen. Myös hakusanalla inflammaatio tai tulehdus löytyy tietoa blogistani sivuston sisäille haulla.

Kirjoittaja: Jens Hortén

Jens Hortén — Fri, 13 Nov 2015 06:46:58 +0000

Jos omega-6 ei aiheuta tulehdusta, mikä sitten?

Kirjoittaja: Ari

Ari — Thu, 12 Nov 2015 13:30:15 +0000

Ei siihen syövän aikaansaamiseen tarvita edes niitä aldehydejä. PUFAt ei ole koskaan soveltuneet korkeisiin lämpötiloihin jo senkin vuoksi, että ne hapettuvat helpommin kuin tyydyttyneet. Lisäksi niiden liikasaanti on yhteydessä immuunijärjestelmän suppressioon ja sitä kautta syöpien lisääntymiseen (aikoinaan käytetty elinsiirroissa hylkimisen estämiseen). Ehkä samat ominaisuudet ovat syypäitä myös insuliiniresistenssin syntyyn tässä tutkimuksessa: ”Soybean Oil Is More Obesogenic and
Diabetogenic than Coconut Oil and Fructose
in Mouse”. Jotkin PUFAt ovat terveydelle hyödyllisiä pienissä määrin: GLA, EPA ja DHA. Myös CLA:lla näyttäisi olevan myönteisiä vaikutuksia: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18029471
Öljyistäkin puhuttaessakin määrä tekee myrkyn. Pienet määrät ovat terveellisiä, suuret määrät haitallisia. Koskee myös terveellisenä pidettyjä omega-3:sia:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24635789
Eikä ne hapettuneet linoleenihapot ole terveellisiä verisuonillekaan: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC185270/?page=5
”Therefore, strategies targeting the
inhibition of the oxidative metabolism of polyunsaturated fatty
acids such as linoleic acid may be therapeutically beneficial in
modifying the atherogenic process.”
Itselleni olen ottanut ohjenuoraksi palata n. 200 vuoden taakse rasvojen ja sokereiden kulutuksessa, sekä määrässä että laaduissa. Epäilen ennemminkin uusia ”keksintöjä” ruokavaliossamme kuin ruokia, joilla esi-isämme ovat pärjänneet aikojen alusta.

Kirjoittaja: Anja Nysten

Anja Nysten — Wed, 11 Nov 2015 21:12:25 +0000

Vastauksena kommenttiin Reijo Laatikainen. Kiitos tiedosta. Luulisi, että sama trendi olisi noissakin.

Kirjoittaja: Juhana Harju

Juhana Harju — Wed, 11 Nov 2015 18:43:09 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka Majamäki. Mirka, riippuu kefiiristä. Ainakin Valion Kefirissä sanotaan olevan Lactobacillus rhamnosus -bakteerikantaa. Muista kannoista ei ole mainintaa, joten ehkä siinä on vain tuota.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 11 Nov 2015 16:36:00 +0000

Vastauksena kommenttiin Timo Lehto. Suomessa on yksi maailman suurimpia kasvikunnan omega-3 rasvahapon saanteja, myös kokonais omega-3 rasvahappojen saanti on hyvällä tasolla muihin verrattuna, ja omega-6 rasvahappojen saanti on vähäisempää (huonompaa) kuin Jenkkilässä tai maailmassa keskimäärin. Maailman laajuinen BMJ:n katsaus asiaan tässä. BMJ:n katsaus on linjassa kertomasi tiedon kanssa.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 11 Nov 2015 16:21:32 +0000

Vastauksena kommenttiin Mirka Majamäki. En ole törmännyt yhteenkään suoraan vertailevaan tutkimukseen.

Kirjoittaja: Reijo Laatikainen

Reijo Laatikainen — Wed, 11 Nov 2015 16:20:00 +0000

Vastauksena kommenttiin Juhana Harju.

Paistamisen osalta olen sinänsä samaa mieltä, se ei ole paras ruuanvalmistus tapa. Minä taas lähestyisin asiaa vielä vähän laajemmasta näkökulmasta 😉

Niin kuin tuo tämän kirjoituksen lähteenä oleva tutkimus osoittaa, aldehydiä muodostuu paljon vasta kun paistoaika on useita kymmeniä minuutteja. Esim. wokkaaminen joka on pikapaistamista sekin, tai ruokalusikka öljyä pannulle kun siihen aletaan lisätä eri ruoka-aineksia kuten sipulia, tomaattisosestta, mausteita, fondeja jne. tuskin aiheuttaa edes likimain samoja arvoja kuin 10 minuutin paistaminen tuossa kokeessa. Paistamisella ja paistamisella on siis eroja.

Uppopaistamista ei ole suositeltu missään, vaan usein korostetaan lempeämpiä ruuanlaittotapoja (esim. Kolesterolin Käypä hoito). Uppopaistaminen vastaisi parhaiten noita oloja joita tutkimuksessa on tutkittu. Wokkaaminen olisi paistamisen toinen ääripää, joka ei ollenkaan vastaa tuota tutkimusta.

Grillaamisessa ei välttämättä käytetä rasvaa lainkaan ja se on silti epäterveellinen tapa valmistaa ruoka, jos ruuan pinta kärähtää.

Kirjoittaja: Timo Lehto

Timo Lehto — Wed, 11 Nov 2015 15:37:34 +0000

Omega-6 ja Omega-3 rasvahappojen osalta on mielenkiintoista se, että kun verrataan punasolujen rasvahappoprofiilia amerikkalaisilla ja suomalaisilla niin amerikkalaisten viitearvoalueen perusteella suomalaisilla itseasiassa on enemmän vajausta omega-6 rasvahapoista kuin omega-3 rasvoista.

Kirjoittaja: Juhana Harju

Juhana Harju — Wed, 11 Nov 2015 15:22:16 +0000

Lähestyisin asiaa vähän laajemmasta näkökulmasta. Keissi paistamista vastaan on nimittäin vahvistumassa. Esimerkiksi tuoreessa Nutrients-tiedelehden katsausartikkelissa tullaan tähän loppupäätelmään:

”In summary, there is strong evidence suggesting an association of fried food consumption with a higher risk of developing chronic disease in adults. The strength of current evidence makes it reasonable to recommend complete avoidance of fried foods or at most infrequent to moderate fried food consumption…”

Näen aldehydien muodostumisen vain pienenä osana tätä kuvaa, mutta AGE-tuotteiden, akryyliamidin ja transrasvojen muodostumisen ohella ne varmasti selittävät osaltaan paistamisen haitallisuutta.

Toisaalta on niin, että käytettäessä ekstraneitsytoliiviöljyä paistamisessa riskit näyttävät olevan joko hyvin pieniä tai niitä ei ole ollenkaan. Näihinkin tutkimuksiin viitataan tässä katsausartikkelissa.

http://www.mdpi.com/2072-6643/7/10/5404/pdf