Tosi laaja kysymys. Esimerkiksi tuossa ruotsalaistutkimuksessa ei eroteltu rasvatonta ja rasvaista maitoa toisistaan. Olen käsitellyt rasvan vaikutusta jonkin verran mm. Maito muka pilattu kirjoituksessa. Yleisesti ottaen rasvaisen maidon vaihtaminen rasvattomaan vähentää LDL-kolesterolia ja apolipoproteiini B:tä, katso tutkimus. Rasvaiset maitotuotteet (ei yksistään maito) ovat pärjänneet aika hyvin, odotettua paremmin, väestötutkimuksien meta-analyyseissä. En olisi kuitenkaan valmis julistamaan rasvaisempaa maitotuotteita terveellisemmiksi; esimerkiksi tällaisten tutkimustulosten vuoksi.

Mitä maidon rasvaisuuden ja vatsaoireiden yhteyteen tulee niin maidon rasvapitoisuus näyttää vaikuttavan maidon siedettävyyteen laktoosi-intolerantikoilla. Täysmaito aiheutti vähemmän vatsaoireita kuin rasvaton maito ja tämä näytti johtuvan siitä, että laktoosi joko pilkkoutuu paremmin tai ei pääse paksusuolen bakteerien fermentoitavaksi yhtä nopeasti rasvaisesta kuin rasvattomasta maidosta. Katso tutkimus.

Näin se juuri menee. Itse asiassa tyypin 2 diabeetikoilla 50 grammaa pelkkää proteiinia nostaa veren insuliinipitoisuutta lähes yhtä paljon kuin 50 grammaa glukoosia, vaikka verensokerissa ei tapahtu muutoksia. Insuliinin erittyminen proteiinin jälkeen 0n 90 % hiilihydraatin aiheuttamasta vastaavasta insuliinin erityksestä. Yhdessä nämä aiheuttavat yli kaksinkertaisen insuliinierityksen kumpaankaan yksin verrattuna. Katso tutkimus. Proteiinipitoisten ruokien insuliinin eritystä lisäävä vaikutus on koottu tänne.

Itse asiassa lisääntynyt insuliinin eritys runsasproteiinisen aterian jälkeen voi olla yksi selitys sille, miksi proteiinin painottaminen voi olla metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa sokeritasapainon kannalta hyvä. Homma pelittää niin kauan kun haimalla on kykyä lisätä insuliinin eritystä.

Tässä eri ruoka-aineiden insulinogeenisia vaikutuksia valottava artikkeli:
https://intensivedietarymanagement.com/insulin-index/

Vaikka insuliini sinänsä ei ole tulehdusta aiheuttava, mutta pitkään korkealla olevat arvot johtavat insuliiniresistenssiin (IR) ja sitä kautta matala-asteisen tulehduksen kehittymiseen. Satunnaiset tai vähäiset maidon nauttimiset eivät ole haitaksi, mutta muun (höttö)hiilarikuorman lisäksi ja jatkuvasti suurehkoina määrinä saatuna ne tuovat oman kortensa kekoon IR:n syntyyn (ks. viimeinen grafiikka, jossa maito lisää IR:iä jo 7 päivässä, mutta liha ei).

Näiden tietojen valossa ei todellakaan voi suositella muroja maidon kera joka päivä. Hyvät hiilarit kasviksista, pari siivua täysrasvaista juustoa, maustamatonta jogurttia ja vaikka kananmuna ovat huomattavasti terveellisempi vaihtoehto eikä heti kohta ole kiljuva nälkä.

Kiitos huolella pohditusta kommentista. Jos galaktoosi olisi ihmisellä merkittävä hapetusstressin tai inflammaation lähde, eikö sen pitäisi näkyä jollakin tasolla satunnaistetuissa tutkimuksissa, edes inflammaatiolle/hapetusstressille altiissa populaatioissa (kts. se uusi koostetaulukko disarjassani, kuvat 20-22)? Ja miten maidon hapatus voisi kääntää asian nurin niskoin (eli riskistä suojaksi)?

Tuon lisäksi yhden uuden mielestäni pohtimisen arvoisen näkökulman. Laktoosi oli suomalaisessa kohorttitutkimuksessa (dia 32) suojaava suolistosyövältä. Tämän yksi selitys saattaisi olla muun muassa se, että laktoosi näyttää muokkaavan suoliston mikrobiflooraa edulliseen suuntaan. Katso tutkimus.

Ruokavalio on kompleksi ravintoaineiden ja erilaisten kemikaalien interaktio. Voi hyvinkin olla, että esimerkiksi maidon ja jogurtin erilainen käyttötapa selittää tämän väestötutkimuksen tuloksia. Jogurtin käyttötapa (sitä ei juoda) on erilainen -se saataa korvata vaikka napostelun, nakkimakkaran, keksit tms. epäterveellisen välipalan. Maito tuskin korvaa jotain toista ruokaa, vaan lähinnä juomaa (vettä, mehua, olutta tms.). Tällaisia vaihtokauppa-analyysejä tässä(kään) kohorttitutkimuksessa ei tutkittu, eikä siten niiden vaikutuksia voi sulkea poiskaan.

Kiitos kommenteistasi ja ajastasi. Esittämäsi perustelut tuntuvat vakuuttavilta ja olen usemmista asioista samaa mieltä. Eräs perustavanlaatuinen pointti maitokeskustelusta kuitenkin puuttuu.

Galaktoosin vaikutuksia tutkitaan lääketieteen näkökulmasta, johon epidemiologian ( =tilastollinen tapa tarkastella ilmiötä) voi varmasti ajatella kuuluvan. Tästä näkökulmasta on oleellista tutkia, aiheuttaako altiste sairauksia tai lisääntyneitä kuolemantapauksia.

Toinen näkökulma, joka kiinnostaa itseäni enemmän, on toksikologinen. Tästä näkökulmasta ajateltuna galaktoosia voidaan ajatella mahdollisena ympäristöaltisteena, joka ei välttämättä aiheuta sairauksia, mutta rasittaa silti elimistöä esimerkiksi hapetusstressin kautta. Toksisilla aineilla on vaikutuksia, mutta näiden vaikutusten mittaaminen ei ole aina yksinkertaista (vrt. ennenaikainen vanheneminen tms.)

Otit esille kaksi tärkeää asiaa; sen, että 1. eläinkokeiden tuloksia ei voida suoraan soveltaa ihmisiin sekä sen, että 2. koe-eläimille syötetään ”epärealistisia” määriä galaktoosia.

1. Yleisellä tasolla voidaan hyvin todeta, että eläinkokeiden tulokset eivät vastaa ihmisistä saatua aineistoa (mm. mainitsemistasi syistä). Galaktoosin kohdalla en olisi asiasta niinkään varma, sillä galaktoosia tuottavat ilmeisesti kaikki nisäkkäät ja useat muut eläimet. Ko. aineen biokemiallinen käsittelyreitti (galaktoosi -> glukoosi) on samanlainen kautta linjan (Leloirin reitti). Jo tämän vuoksi olisin taipuvainen uskomaan, että galaktoosin vaikutukset ovat hyvin samansuuntaisia sekä ihmisillä että eläimillä (vaikutuksia nähty siis muillakin kuin jyrsijöillä, esim. banaanikärpäsillä). Tästä löysin useita tutkimuksia ja tilanne vastaa galaktosemiasta kärsivien ihmisten tilannetta.

2. Koe-eläimille syötetyt määrät eivät mielestäni ole epärealistisia verrattuna ihmisten saamiin määriin. Tyypillisesti vanhennettavalle eläimelle syötetään nelinkertainen päiväannos painokiloa kohti verrattuna tyypilliseen suomalaiseen saantiin. Toksikologisesti ajateltuna ero ei ole suuren suuri, varsinkaan jos annos-vaste-suhde on lineaarinen eli haitat suorassa suhteessa saatuun määrään.

Hapetusstressin ja muiden vasteiden syntyminen koe-eläimissä tunnetaan hyvin galaktoosin suhteen. Tämän vuoksi olisi mielestäni tärkeää tutkia, poikkeaako ihminen jollakin tavalla eläimistä. Jos poikkeaa, niin miksi?

”hiilareiden ja maitotaloustuotteiden rajoittaminen auttaa: molemmat nostavat insuliinin tasoja veressä ja se onkin se yhteinen nimittäjä.”

”Myös punainen liha nostaa IGF-1 -kasvutekijää, jopa runsaasti hiilareita sisältävään ruokavalion verrattuna”

Thank God! Onneksi ees joku pistää hanttiin tälle hiilareiden insuliinihypetykselle! Proteiinituotteet nostaa insuliinia yhtä lailla (insulin index). Kaikkia paleo/vhhguruja ei kannata uskoa.

Täydensin nyt diasarjani tutkimuksien yhteenvetotaulukolla jossa on testattu lisääkö maito juomana tai maitoproteiin inflammaatiota tai oksidaativista stressiä ihmisissä laadukkaimpien tutkimusten mukaan (diat 20-23). Ei lisää.

Galaktoosia on yhtä paljon piimässä ja jogurtissa ja viilissä kuin maidossa (ero marginaaliset). Jos galaktoosi olisi niin paha kun eläinkokeissa väitetään, se näkyisi myös jogurttia ja piimää koskevissa tuloksissa. Hapattaminen ei voi olla niin ihmeteko ruualle, että se kääntää kaksinkertaisen kuoleman riskin suojatekijäksi.

Jos galaktoosi olisi niin suuri ongelma kun tutkijat väittävät se näkysi myös miesten tuloksissa suurena riskin lisäyksenä. Miksi miehillä maito annoksella >600 g/pv lisää kuoleman riskiä tutkimusajalla noin 10 % ja naisilla kymmenen kertaa enemmän eli >100 %? Tälle ei ole mitään järkeenkäypää selitystä, vai onko?

Naisten tulosta on vaikea uskoa selittyvän millään muulla kuin käänteiselle kausaliteetilla (riskissä olevat tai sairastuneet rupeavat juomaan enemmän maitoa). Miten ihmeessä juuri naiset olisivat altiimpia galaktoosin tai muun maidon osan vaikutuksille kun miehet? Roskaruokavalio (sikana sokeria, valkoista viljaa, makkaroita, pekonia, ei juuri lainkaan kasiviksia, hedelmiä eikä kalaa) lisää useissa tutkimuksissa kuoleman riskiä 21-61 % joten on epäuskottavaa että maito voisi ylittää tuon arvon. Niin paljon kuin sokerin ja höttöhiilareiden, prosessoidun lihan ja kasvisten puuttumisen huonoja vaikutuksia korostetaan, niin voidaanko todella vakavasti väittää, että maidon runsas käyttö olisi vielä pahempaa?

Koe-eläin tutkimuksissa eläimiä altistetaan sellaisille annoksille, jotka eivät usein ole ihmisille realistisia. Lisäksi koe-eläinten ruokavalio on ihmisen ruokavalioon verraattuna hyvin erilainen, erittäin suppea kokonaisuutena. Useat esimerkit osoittaa, että jos koe-eläintulokset ja ihmisillä tehdyt satunnaistetut tutkimukset osoittavat eri suuntiin niin kannattaa luottaa ihmisillä tehtyihin tutkimuksiin. Nyt maidosta on lukuisia satunnaistettuja tutkimuksia -eikä niissä ole havaittu riskiä lisääviä vaiktutuksia.

Harva koe-eläintutkimus on todella merkityksellinen ihmisessä. Katso tutkimus aihepiiristä.