Lihavuutta ei voi tiivistää ”oireeksi hormonaalisesta epätasapainosta”, jo yllä mainitaan nimittäin se ettei syy-seuraus -suhde ole noin simppeli (lihavuus itsessään aiheuttaa muutoksia hormonitoiminnassa). Samoin kysymykseen ”miksi lihavuus …” löytyy vastauksia ylempää Reijon kirjoituksesta. Insuliiniresistenssi ja veren insuliinin säätely eivät myöskään linkity toisiinsa niin että ”mitä vähempi insuliinia, sen parempi”.

Juurikin näin! Länsimaisten elintasosairauksien ytimessä on nimenomaan insuliiniresistenssi. Sääli vaan, että monien pätevien tutkijoiden jo kauan sitten esittämät havainnot insuliiniresistenssin vaaroista on vaiettu kuoliaaksi. No, nykyisin heidän saavutuksiaan aletaan jälleen arvostaa ja onneksi muutama pätevä tutkija on vielä elossakin ja pääsee nauttimaan kunnian palautuksesta. Hyvinä esimerkkeinä mainittakoon Joseph R. Kraft ja insuliiniresistenssin (=metabolinen oireyhtymä, syndrom X) isä Gerald M. Reaven.