Voi käydä niinkin, että korrelaatio jää tutkimuksessa erilaisista syistä havaitsematta, vaikka korrelaatio olisi olemassa.

Syy-yhteys synnyttää aina korrelaation, se on matemaattinen fakta. Tuossa karkkitutkimuksessa taisi olla kyse syöntitiheydestä versus lihavuus. Energian säilymislain mukaan lihomista voi tapahtua vain, kun elimistöön imeytyy enemmän kaloreita kuin se kuluttaa. Tätä lakia ei voi kiertää lisäämällä karkkien syöntikertoja. Siis karkkien syöntitiheys ei todellakaan lihota. Tutkimustulos on ihan järkeenkäypä.

Ei se näin mene, hyvä yritys 😉 Korrelaation puuttuminen väestötutkimuksissa ei osoita syy-yhteyden puuttumista. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa runsaalla karkkien syömisellä ei ollut korrelaatiota lihavuuteen. Tässä tutkimuksessa korrelaation puuttuminen saattaa selittyä esimerkiksi käänteisellä kausaliteetilla, tai millä tahansa muulla sekoittavalla tekijällä, joita on aina väestötutkimuksissa runsaasti.

Käytin ensin normimunia, sitten testasin luomumunia ja niiden makuero on huomattava. Ruoalla mitä kana saa on paljon merkitystä.

Makuero on todella suuri ja teollisuusmuna on jäänyt sen jälkeen kaupan hyllyyn.

Kuulostaa ihan järkevältä painottaa oman maan tutkimuksia. Tosin mitä tehdä silloin, kun oman maan tutkimus on pahasti ristiriidassa suuren tutkimusmassan kanssa? Tulee mieleen eräs BMJ:ssä julkaistu ruotsalainen maitokohortti. Kun tiedämme, että syy-yhteys-suhteita ei hyvistäkään kohorteista voi päätellä niin itselle tulee mieleen että kannattanee luottaa tutkimusmassaan.

Viime syksynä julkaistussa meta-analyysissämme (Tamez et al. Brit J Nutr 2016) KIHD-tutkimus erottui ainoana tutkimuksena, jossa kananmunan syönti oli yhteydessä pienempään diabeteksen riskiin, kun taas USA:laisissa tutkimuksissa oli päinvastainen yhteys. Vastaavia maiden välisiä eroja on nähty myös esimerkiksi kalan syönnin ja diabetesriskin välillä.

Eli muissa maissa tehdyt tutkimukset ei välttämättä ole suoraan verrattavissa Suomessa tehtyihin tutkimuksiin, koska ruokakulttuurit ja -tavat on erilaisia (esim. syödäänkö kanamunat paistettuna pekonin kanssa vai keitettynä leivän päällä tai onko kala pihvinä hampurilaisen välissä vai uunikalana jne.) Siten omassa maassa tehdyillä tutkimuksilla on aika suuri painoarvo.

Harvassa tutkimuksessa suomalaisten tutkimusten lisäksi pystytään tutkimaan esimerkiksi APOE4:n merkitystä, koska muissa maissa sen esiintyminen on niin paljon harvinaisempaa. Siten se ei ole kansanterveydellisesti niin oleellinen asia kuin meillä.

Meillä on yksi väitöskirjatutkija tutkimassa eri lähteistä tulevan proteiinin yhteyksiä sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen, ja niissä tutkimuksissa tarkastellaan myös noita eri tyyppisiä lihoja. Toisen väitöskirjatutkijan aiheena on tutkia erilaisten maitotaloustuotteiden (varsinkin hapatetut vs. hapattamattomat) yhteyksiä em. sairauksiin.

Eri ruokavaliomalleista ei juuri nyt kukaan ole tekemässä tutkimusta, mutta sekin on listalla.

Eräs yksityiskohta yllä jäi hieman vaivaamaan: Tutkimuksessa kananmuna on vain ”kananmuna”, siis oletettavasti sama Suomessa ja muualla maailmassa. Munan paino on ainoa rekisteröity tekijä, eli tietty grammamäärä/viikko. Yhdysvalloissa asuneena koen munien laadun ja ravintosisällön eron mahdollisesti merkittäväksi selitykseksi siitä, miksi Yhdysvalloissa tulokset ovat hieman ”eri suuntaan kallellaan”: Kananmunat eivät ole samanlaisia. Siellä munantuotanto on ilmeisesti äärimmäisen teollista, ja kanojen rehukin teollista ja kustannustehokasta. Mutta niin yksinkertainen asia kuin keltuaisen väri kertoo sen, että ravintosisältö amerikkalaisessa ”kalpeassa” munassa ei ole ihan sama kuin suomalaisessa ”tummempikeltuaisessa” munassa: Onhan tunnettua, että eläimen ravinto siirtyy eteenpäin meidän ravintoomme (esimerkkinä hiljattain julkaistu Omega3 rasvahappojen määrän köyhtyminen kasvatetussa lohessa uuden rehuseoskäytännön takia). Ja kustannustehokas rehu ei ole useinkaan sitä ravintorikkainta ja monipuolisinta muonaa.

Siksi kannttaisi ehkä tutkia myös sitä, mitä eroja nimellisesti samoilla elintarvikkeilla on, koska se saattaisi selittää joukon alueellisia eroja, ja siten tytkimustulosten hajontaa. Samankaltaista maakohtaista vaihtelua varmaan on myös lähes jokaisen viljelyskasvin ja kotieläintuotteen kohdalla.

Entä onko teiltä tulossa analyysejä ulos prossesoidun/punaisen lihan vaikutuksista ja toisaalta ruokavaliomallien vaikutuksesta (Välimerellinen tai Itämeren tai Western dietary pattern)?