Hei Päivi, kommenttisi oli jäänyt roskapostisuodattimeen. Siksi se ei ole tullut julkaistuksi aiemmin. Pahoittelen.

Kaurassa on hieman FODMAP:ja mutta paljon vähemmän kuin rukiissa. Rukissa on siis paljon FODMAP:ja, niitä kutsutaan usein tutkimuksissa fruktaaneiksi tai FOS:iksi (fructo-oligosaccharides). FOS on liukoista kuitua.

Rukiissa on myös liukenematonta kuitua ligniiniä, selluloosaa ja hemiselluloosaa. Edelleen rukiissa on paljon arabino-ksylaania, joka on puolestaan liukeneva kuitu, samalla tavalla kuin FOS:kin. Olemme itsekin tehneet rukiilla omia tutkimuksia, joissa olemme todistaneet rukiin aiheuttavan kaasua. Tämän sivun hakutoiminnolla voi löytää noita kirjoituksia. Yksi uusi ruistutkimus on tulossa meiltä jälleen, siinäkin ruis lisäsi kaasun muodostusta suolistossa.

Mutta yksilölliset erot rukiin vaikutuksissa on suuret, mm. suoliston bakteerit saattavat vaikuttaa siihen miten herkkävatsainen kukin rukiin vaikutukset kokee. Tästäkin tulemme julkaisemaan tutkimuksen myöhemmin.

Kaura ei vastaanottotyön pohjalta sovi noin joka kymmenennelle herkästä vatsasta kärsivälle. Kyse voi olla siitä, että kaurassakin on vähän FODMAP:ja tai sitten jostain muusta kauran tekijästä jota ei tunneta. Kaurahan on myös gluteeniton.

Monashin Low-FODMAP-applikaatio lienee luotettavin helposti saatavilla oleva tietokanta eri tuotteiden FODMAP-pitoisuudesta. Yksi mielenkiintoinen nyanssi on, että tietokannan uusien päivitysten mukaan kypsä banaani onkin melko paljon FODMAP:ja sisältävä. Tämäkin osoittaa, että FODMAP:ja koskeva tietämys tarkentuu koko ajan, eikä aiheesta tiedetä vielä kaikkea.

FODMAP-rajoituksesta ei tosiaan ole kaikille hyötyä. Tutkimuksissa 3/4 saa hyöty.