Kiitos kunnolla pohditusta kommentista. Droin-Chartier katsaus ei kattanut LDL-kolesterolia koskevia satunnaistettuja tutkimuksia, eikä tutkimuksia, joissa maidon rasvaa vaihdetaan monityydyttymättömään tai kertatyydyttymättömään rasvaan, joka juuri on idean ravitsemussuosituksissa (siitä on Harvardin kohortti, jonka referoin). Eikä se kattanut syöpätutkimuksia, eikä mm. satunnaistettua Strip-tutkimusta, jossa rasvaa juuri vaihdettiin. Droin-Chartier et al. ei siis ole koko kuva maidon rasvaa koskevista tutkimuksista.

”…However, the review also emphasized that the recommendation to focus on low-fat in place of regular- and high-fat dairy is currently not evidence-based…” (Drouin-Chartier JP ym.).

Kyseisen katsauksen perusteella ei siis ole mitään perusteita suosia vähärasvaisia maitovalmisteita.

Toisekseen alkuperäisesssä GRADE-systeemissä (Guyatt GH ym. BMJ 2008;336:995-8) havaintotutkimukset sijoitetaan low-kategoriaan ja voidaan tarvittaessa nostaa (esimerkiksi moderate-kategoriaan) muun muassa tilastollinen yhteyden voimakkuuden mukaan. Ravitsemustieteessä kuitenkin tilastollisten yhteyksien voimakkuus on pääsääntöisesti luokkaa riskisuhteet yli 0,7 tai alle 1,5. Jos GRADE-systeemiä käytettäisiin laajemmin ravitsemustieteessä, niin havaintotutkimuksiin perustuvat ”faktat” sijoitettaisiin tutkimusnäytön laadun osalta low/very low-kategoriaan, jonka perusteella ei tulisi antaa voimallisia suosituksia (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta).

Esillenostetussa systemaattisessa katsauksessa on jouduttu muokkaamaan alkuperäistä GRADE-systeemiä vastaamaan ravitsemustieteen tutkimusnäyttöä (käytännössä havaintotutkimuksista johdetut heikot tilastolliset yhteydet) mikä on vastoin GRADE-systeemiä.

De Souzan ym. (BMJ 2015;351:h3978) systemaattisessa katsauksessa koskien tyydyttyneitä rasvoja on muun muassa käytetty GRADE-systeemiä mikä tulee pitää mielessä kun kyseistä katsausta tulkitsee. Toisin sanoen tutkimusnäyttö on laadultaan low/very low-kategoriassa pelkästään GRADE-systeemiä mukaillen.

Ajatellaanpa nyt vaikka noiden karkkien lihavuudelta suojaavaa vaikutusta: jos hyväksytään suositusten olettamus siitä, että tiheä ateriarytmi suojaa ylipainolta, niin karkkien napostelu todellakin suojaa ylipainolta; karkkien napostelijat syövät vähemmän ruokaa aterialla, mikä johtaa pienempään kalorien saantiin. Disclaimerina: en toki lukenut tutkimusta, mikä teoriassa saattaisi järjenvastaisesti osoittaa karkkien napostelijoiden syövän enemmän kaloreita.

Ja miksei jäätelö voisi suojata diabetekselta: edelleen jos virallisen näkemyksen mukaan hyväksytään pieni ateriakoko ja tiheä ateriaväli diabetestä ehkäisevänä tekijänä, ja tyydyttynyt rasva sitä edistävänä, johtaa jäätelönsyönti tiheämpään ateriaväliin ja pienempään ateriakokoon, minkä lisäksi sitä parjattua tyydyttynyttä rasvaa tulee korvattua jäätelön hiilareilla.

Ongelma noissa tutkimuksissa/tilastoissa on monesti se, että tutkimushypoteesi muokkaa tutkimuksen lopputulosta; hypoteesittoman tulkinnan vaatimusta ei voine pitää kohtuuttomana. Jos yhtään ymmärrät Reijo tilastotiedettä, niin tutkimuksen reunaehtojen ulkopuolelle jäävät ainoastaan tulkitaan anomalioina, jotka eivät vaikuta tutkimuksen lopputulokseen, ainoastaan sen luottamusväliin.

Toinen juttu on taas ”riskitekijöiden” seuraaminen kapealta alueelta, joka ei ota kokonaiskuvaa huomioon. Jos ”riskitekijän” kasvu vaikka 100 prosentilla johtaa 10% riskin kasvuun (tai kymmeneen tapaukseen sadasta, 95 tapauksessa sadasta), 10% kasvu riskitekijässä johtaa 1% riskin kasvuun, mikä taas voi johtaa siihen, että tekijällä tutkimuksen ulkopuolelta saattaa olla suurempi vaikutus siihen itse lopputapahtumaan kuin tutkittavalla asialla ”X”, mikä tulkitaan epäterveelliseksi, koska se on nostanut tilastollisesti merkittävästi ”riskitekijää” parilla prosentilla.
Tuossa nyt tuli se Uusitalonkin suurin pointti ravitsemuskeskustelussa (tai sen puutteessa) esille, eli keskitytään jonkin merkityksettömän asian ympärille, mutta jätetään kokonaiskuva kokonaan huomioimatta.

Pointti tässä nyt varmaan oli se, että noita tutkimuksia arvostellessa pitäisi käyttää samoja kriteereitä kaikkiin tutkimuksiin, eikä vain hyväksyä omaa näkemystä tukevat tutkimukset ja hylätä ne mitkä eivät tue, nimittäin nykyisellään söit valitettavasti kyllä jutun uskottavuuden, ihan vain siksi, että käytit eri kriteereitä näkemystäsi tukevan tiedon ja sen kanssa ristiriidassa olevan tiedon kritisoinnissa.

Onko jotain kontrolloitua näyttöä siitä, että täysmaito on – kalorimäärä mätsättynä eli molempia esim. 100 g – paremmin kylläisyyttä tuottavaa kuin rasvaton maito? Näin äkkiseltään ajatellen se, että voi nauttia samaan kalorimäärään suuremman määrän proteiinia –> parempi kylläisyys.

Tai sitten kontrolloitua näyttöä samasta mutta per annos?

”Reijon kirjoitus on ihan asiallinen, vaikka rasvattoman maidon osoittaminen paremmaksi täysrasvaiseen verrattuna ei sen perusteella saakaan vahvistusta. VRN:lle jää siis vielä tehtävää.”

Suora sitaatti Reijolta

”Kovin mustavalkoisia johtopäätöksiä ei voi tästäkään asiasta vetää, mutta vaakakuppi kallistuu kyllä vähärasvaisten maitotaloustuotteiden eduksi.”

Seuraavaksi siirryttäneen sitten varmaan ”osoittaa”-verbin semanttiseen tarkasteluun?

1 ravintoaine ei kamalasti ratkaise. Mutta ehkä se voi on isompi poikkeus. Sen käyttö näkyy kolesterolissa voimallisemmin tilastoissakin?

Niin miten nyt ollaa huolissaan että lapset lihoavat jos joku sattuu saamaan pari grammaa enemmän maitorasvaa? Kun koko tuon aikana lasten lihavuus on lähtenyt hurjaan nousuun:
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/suo/2.18.gif

Ne jotka sitten siirtyvät kouluissa juomaan vettä, niin saavatko siihen tilalle sitten mitä, siitä jo rajallisesta ruuasta..

Eli jos jo 50% kohdalla nähdään, että homma ei toimi (mennään täysin väärään suuntaan), niin miten se toimisi sitten 100% kohdalla yhtään paremmin?

Tuo on varmaan yleisesti ottaen totta että 20 % pienempiin eroihin on syytä suhtautua varovasti. JOs katsoo tuota sateenvarjo-analyysin sisältämiä kuvia (Figures 1-6) niin useimpien maitotaloustuotteiden hyödyt/haitat jäävät alle 20 %. Eli isossa kuvassa maitotaloustuotteet aika neutraaleja. Joskin jogurtin käyttö terveydelle edullista johdonmukaisesti eri sairauksien suhteen tässä katsauksessa.

Arilta mainiota analyysiä.

Minulta on perätty todisteita rasvaisen maidon paremmuudelle. Näyttövelvoite on tietenkin VRN:llä, joka rasvatonta suosittaa.

Sami Uusitalo
Dipl. ins.
Kauniainen

Jep, rasvatonta litkua lipittää helposti suuremman määrän kuin ”paksumpaa” ja ”ruokaisampaa” täysmaitoa. Siksi saman tilavuuden vertailu 2 dl rasvatonta maitoa vs. 2 dl täysrasvaista, näin iso energiaero ja siitä seuraa vuodessa näin ja näin paljon lihomista. Tällaista taulukkoa lapseni ravitsemusterapeutti vastaanotolla meillekin kymmenen vuotta sitten esitteli. Tuo taulukko oli sillon lasten lihavuuden Käypä Hoito -suosituksissa. Sittemmin se on poistettu. Lähtökohdiltaan tuo mentaliteetti on pöhkö kun niitä ei käytännön tilanteessa juo samoja määriä.

Sami Uusitalo
Dipl. Ins.
Kauniainen