<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	
	>
<channel>
	<title>
	Artikkelin Uusi suositus syövän ehkäisystä ruualla ja elämäntavoilla: Maailman syöpätutkimussäätiön (WCRF) 2018 raportti kommentit	</title>
	<atom:link href="https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/</link>
	<description>Tutkittua tietoa ravinnosta</description>
	<lastBuildDate>Mon, 13 Sep 2021 10:27:49 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=6.9.4</generator>
	<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jonne Klockars		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11089</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jonne Klockars]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 May 2018 17:03:17 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11089</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11087&quot;&gt;Reijo Laatikainen&lt;/a&gt;.

Tämä selvensi asiaa huomattavasti, paljon kiitoksia vastauksesta.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11087">Reijo Laatikainen</a>.</p>
<p>Tämä selvensi asiaa huomattavasti, paljon kiitoksia vastauksesta.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11088</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 May 2018 14:14:07 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11088</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11087&quot;&gt;Reijo Laatikainen&lt;/a&gt;.

Matala tulehdus on yksi syövän riskitekijä monen muun ohessa. Siitä on jossain kirjoitussarjan osassa maininta myös.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11087">Reijo Laatikainen</a>.</p>
<p>Matala tulehdus on yksi syövän riskitekijä monen muun ohessa. Siitä on jossain kirjoitussarjan osassa maininta myös.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11087</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 May 2018 14:13:13 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11087</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11086&quot;&gt;Jonne Klockars&lt;/a&gt;.

On vaikea antaa mitään annosta. Mitä enemmän kermaa sitä huonompi. Kliiniset aterikoetutkimukset joissa kerma (tai muuu tyydyttynyt rasva) on aiheuttanut tulehdusvasteita ovat olleet yleensä yli 30 grammaa, monesti jopa tasoa 75 g. Valitettavasti en voi antaa mitään raja-arvoa. Lisäksi täytyy huomata että käytetty kerma on ollut usein kuohukermaa jossa on rasvaa n. 38 %, kun taas esim. ruuanvalmistuskermoissa usein 7-15 %. Itse löysin &lt;a href=&quot;http://www.pronutritionist.net/2012/08/ravinnon-rasva-ja-matala-asteinen-tulehdus-osa-2/&quot;&gt;tästä kirjoituksesta&lt;/a&gt; tekstini: &quot;Kermasta on tullut rasvarasituksen vakioaine, aivan kuten glukoosiliuoksesta sokerirasituksen. Yli 50 gramman kerma-annos lisää useita tulehdusmarkkereita.&quot; Marjat vähentävät todennäköisesti tulehdusvastetta, mutta estävätkö sen kokonaan on kysymysmerkki.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11086">Jonne Klockars</a>.</p>
<p>On vaikea antaa mitään annosta. Mitä enemmän kermaa sitä huonompi. Kliiniset aterikoetutkimukset joissa kerma (tai muuu tyydyttynyt rasva) on aiheuttanut tulehdusvasteita ovat olleet yleensä yli 30 grammaa, monesti jopa tasoa 75 g. Valitettavasti en voi antaa mitään raja-arvoa. Lisäksi täytyy huomata että käytetty kerma on ollut usein kuohukermaa jossa on rasvaa n. 38 %, kun taas esim. ruuanvalmistuskermoissa usein 7-15 %. Itse löysin <a href="http://www.pronutritionist.net/2012/08/ravinnon-rasva-ja-matala-asteinen-tulehdus-osa-2/">tästä kirjoituksesta</a> tekstini: &#8221;Kermasta on tullut rasvarasituksen vakioaine, aivan kuten glukoosiliuoksesta sokerirasituksen. Yli 50 gramman kerma-annos lisää useita tulehdusmarkkereita.&#8221; Marjat vähentävät todennäköisesti tulehdusvastetta, mutta estävätkö sen kokonaan on kysymysmerkki.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jonne Klockars		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11086</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jonne Klockars]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 29 May 2018 10:01:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11086</guid>

					<description><![CDATA[Tuossa oli &quot;maitotuotteet.&quot; Itseäni jäi mietityttämään kerman käyttö luettuani matala-asteista tulehdusta käsitteleviä tekstejäsi. Niissä mainittiin &quot;kohtuullinen&quot; annos jonka ylittämällä lisää tulehdusta. Missään ei ollut mainittu tämän kohtuullisen annoksen suuruutta eikä sitä kuinka usein kohtuullisen kermansa voisi nauttia ilman riskiä kohonneista tulehdusarvoista. Eikä sitä että neutraloivatko marjat kerman vaikutuksen. Liittyykö matala-asteinen tulehdus myös syövän muodostumiseen elimistössä?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tuossa oli &#8221;maitotuotteet.&#8221; Itseäni jäi mietityttämään kerman käyttö luettuani matala-asteista tulehdusta käsitteleviä tekstejäsi. Niissä mainittiin &#8221;kohtuullinen&#8221; annos jonka ylittämällä lisää tulehdusta. Missään ei ollut mainittu tämän kohtuullisen annoksen suuruutta eikä sitä kuinka usein kohtuullisen kermansa voisi nauttia ilman riskiä kohonneista tulehdusarvoista. Eikä sitä että neutraloivatko marjat kerman vaikutuksen. Liittyykö matala-asteinen tulehdus myös syövän muodostumiseen elimistössä?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11083</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 26 May 2018 18:27:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11083</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11082&quot;&gt;Jari Myllyniemi&lt;/a&gt;.

Prosessoidussa lihassa käytetään nitriitti, fosforilisäaineita, suolaa, savustusta jne. Näitä veikataan ainakin osatekijöiksi, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11082">Jari Myllyniemi</a>.</p>
<p>Prosessoidussa lihassa käytetään nitriitti, fosforilisäaineita, suolaa, savustusta jne. Näitä veikataan ainakin osatekijöiksi, mutta täyttä varmuutta siitä ei ole.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Jari Myllyniemi		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11082</link>

		<dc:creator><![CDATA[Jari Myllyniemi]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 26 May 2018 17:13:09 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11082</guid>

					<description><![CDATA[En ole vielä lukenut Sinun ja Joensuun kirjaa, mutta mikä tekee prosessoidusta lihasta erityisesti ”vaarallisemman” kuin esimerkiksi prosessoimaton punainen liha? Vai muuttuuko tuore punainen liha kotona ”prosessoitaessa” yhtä vaaralliseksi?]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>En ole vielä lukenut Sinun ja Joensuun kirjaa, mutta mikä tekee prosessoidusta lihasta erityisesti ”vaarallisemman” kuin esimerkiksi prosessoimaton punainen liha? Vai muuttuuko tuore punainen liha kotona ”prosessoitaessa” yhtä vaaralliseksi?</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: JK		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11081</link>

		<dc:creator><![CDATA[JK]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 26 May 2018 14:33:28 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11081</guid>

					<description><![CDATA[”Uutta raporttia on ollut tekemässä suuri joukko kansainvälisesti meritoituneita tieteentekijöitä. Sen pääsisältöihin on syytä suhtautua vakavasti ja raportia on pidettävä luotettavana syöpää ja ravintoa koskevana tietolähteenä.”

Tämäntyyppinen retoriikka, jolla vedotaan asiantuntijuuteen ovat epäoleellisia. Raportin (tai erinäisten suositusten) luotettavuuden tulee perustua itse suosituksiin.

Nostan esille muutamia kohtia WCRF-raportista.

1) tutkimusnäytön luokittelussa Convincing- tai Probable-kategoriaan vaaditaan muun muassa laadukkaita tutkimuksia, joissa voidaan luotettavasti poissulkea satunnaisvirheen tai systemaattisen virheen, kuten sekoittuneisuuden yms. mahdollinen vaikutus havaittuun tilastolliseen yhteyteen (löytyy muun muassa 111-sivuisen paksu- ja peräsuolisyöpäraportin sivulta 106 alkaen).

Satunnaisvirhettähän syntyy esimerkiksi monivertailutilanteessa, joissa testataan lukuisia hypoteeseja. Ravitsemusepidemiologisessa tutkimuksessa ei tyypillisesti oteta kantaa monivertailuongelmaan saati että sitä korjattaisiin tilastollisesti. Ja mitä tulee systemaattiseen virheeseen, niin sen vaikutusta tuloksiin voidaan yrittää laskennallisesti ottaa huomioon tekemällä harha-analyysi (Lash TL ym. Int J Epidemiol 2014;43:1969-85).

Toisin sanoen satunnaisvirheen tai systemaattisen virheen mahdollista vaikutusta tutkimuksen tuloksiin ei poissuljeta ”varmuudella” vain toteamalla että näin on. 

Ja mitä tulee käytettyyn terminologiaan (löytyy esim. edellämainitun paksu- ja peräsuolisyöpäraportin sivulta 90 alkaen), niin luottamusvälin (s. 91) tulkinta on virheellinen. Kyseisessä kohdassa annetaan esimerkki tupakoinnin ja keuhkosyövän välisestä suhteellisesta riskistä 10 (95% luottamusväli 5-15). Sitten todetaan:

”...that there is a 95 per cent chance that the true value lies between 5 and 15.” *

Todellinen arvo joko on tai ei ole kyseisen luottamusvälin sisällä eli mahdollisuudet ovat 100% tai 0%, ei 95%.   

Vetosuhteen (odds ratio) (s. 94) osalta todetaan: ”A measure of the risk of an outcome such as cancer, associated with an exposure of interest, used in case-control studies; approximately equivalent to relative risk.” *

Veto (odds) ei ole sama asia kuin riski. Ja riippuu tilanteesta milloin vetosuhde approksimoituu suhteelliseen riskiin.

Jos esimerkiksi kymmenen hengen ryhmässä A on yhdeksän tautitapausta ja kymmenen hengen ryhmässä B on kolme tautitapausta, niin silloin vetosuhde A versus B on 21, mutta suhteellinen riski on 3. Sitä vastoin jos ryhmien koko onkin 100, niin vetosuhde on 3,2 ja suhteellinen riski 3.

* World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Expert Report 2018. Diet, nutrition, physical activity and colorectal cancer]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>”Uutta raporttia on ollut tekemässä suuri joukko kansainvälisesti meritoituneita tieteentekijöitä. Sen pääsisältöihin on syytä suhtautua vakavasti ja raportia on pidettävä luotettavana syöpää ja ravintoa koskevana tietolähteenä.”</p>
<p>Tämäntyyppinen retoriikka, jolla vedotaan asiantuntijuuteen ovat epäoleellisia. Raportin (tai erinäisten suositusten) luotettavuuden tulee perustua itse suosituksiin.</p>
<p>Nostan esille muutamia kohtia WCRF-raportista.</p>
<p>1) tutkimusnäytön luokittelussa Convincing- tai Probable-kategoriaan vaaditaan muun muassa laadukkaita tutkimuksia, joissa voidaan luotettavasti poissulkea satunnaisvirheen tai systemaattisen virheen, kuten sekoittuneisuuden yms. mahdollinen vaikutus havaittuun tilastolliseen yhteyteen (löytyy muun muassa 111-sivuisen paksu- ja peräsuolisyöpäraportin sivulta 106 alkaen).</p>
<p>Satunnaisvirhettähän syntyy esimerkiksi monivertailutilanteessa, joissa testataan lukuisia hypoteeseja. Ravitsemusepidemiologisessa tutkimuksessa ei tyypillisesti oteta kantaa monivertailuongelmaan saati että sitä korjattaisiin tilastollisesti. Ja mitä tulee systemaattiseen virheeseen, niin sen vaikutusta tuloksiin voidaan yrittää laskennallisesti ottaa huomioon tekemällä harha-analyysi (Lash TL ym. Int J Epidemiol 2014;43:1969-85).</p>
<p>Toisin sanoen satunnaisvirheen tai systemaattisen virheen mahdollista vaikutusta tutkimuksen tuloksiin ei poissuljeta ”varmuudella” vain toteamalla että näin on. </p>
<p>Ja mitä tulee käytettyyn terminologiaan (löytyy esim. edellämainitun paksu- ja peräsuolisyöpäraportin sivulta 90 alkaen), niin luottamusvälin (s. 91) tulkinta on virheellinen. Kyseisessä kohdassa annetaan esimerkki tupakoinnin ja keuhkosyövän välisestä suhteellisesta riskistä 10 (95% luottamusväli 5-15). Sitten todetaan:</p>
<p>”&#8230;that there is a 95 per cent chance that the true value lies between 5 and 15.” *</p>
<p>Todellinen arvo joko on tai ei ole kyseisen luottamusvälin sisällä eli mahdollisuudet ovat 100% tai 0%, ei 95%.   </p>
<p>Vetosuhteen (odds ratio) (s. 94) osalta todetaan: ”A measure of the risk of an outcome such as cancer, associated with an exposure of interest, used in case-control studies; approximately equivalent to relative risk.” *</p>
<p>Veto (odds) ei ole sama asia kuin riski. Ja riippuu tilanteesta milloin vetosuhde approksimoituu suhteelliseen riskiin.</p>
<p>Jos esimerkiksi kymmenen hengen ryhmässä A on yhdeksän tautitapausta ja kymmenen hengen ryhmässä B on kolme tautitapausta, niin silloin vetosuhde A versus B on 21, mutta suhteellinen riski on 3. Sitä vastoin jos ryhmien koko onkin 100, niin vetosuhde on 3,2 ja suhteellinen riski 3.</p>
<p>* World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Expert Report 2018. Diet, nutrition, physical activity and colorectal cancer</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: Reijo Laatikainen		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11080</link>

		<dc:creator><![CDATA[Reijo Laatikainen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 26 May 2018 03:29:37 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11080</guid>

					<description><![CDATA[Vastauksena kommenttiin &lt;a href=&quot;https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11079&quot;&gt;MrrKAT&lt;/a&gt;.

Se on yllättänyt monen muunkin, aiheesta ei pidetä meteliä. Pitkillä henkilöillä on ilmeisesti suuremmat kasvuun vaikuttavat hormonipitoisuduet, kuten IGF-1, kasvuhormoni ja TGF-pitoisuudet veressä jotka saattaa selittää asiaa (lue lisää &lt;a href=&quot;https://www.wcrf.org/int/research-we-fund/what-we-re-funding/shedding-light-mechanisms-behind-adult-attained-height-and&quot; rel=&quot;nofollow&quot;&gt;täältä&lt;/a&gt;). Pitkät &lt;a href=&quot;https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJMoa1404881&quot; rel=&quot;nofollow&quot;&gt;ovat luultavasti&lt;/a&gt; jossain määrin lyhyitä paremmin suojassa puolestaan sepelvaltimotaudilta, joten nettovaikutus voisi olla lähellä nollaa kokonaisterveydelle :)]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Vastauksena kommenttiin <a href="https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11079">MrrKAT</a>.</p>
<p>Se on yllättänyt monen muunkin, aiheesta ei pidetä meteliä. Pitkillä henkilöillä on ilmeisesti suuremmat kasvuun vaikuttavat hormonipitoisuduet, kuten IGF-1, kasvuhormoni ja TGF-pitoisuudet veressä jotka saattaa selittää asiaa (lue lisää <a href="https://www.wcrf.org/int/research-we-fund/what-we-re-funding/shedding-light-mechanisms-behind-adult-attained-height-and" rel="nofollow">täältä</a>). Pitkät <a href="https://www.nejm.org/doi/10.1056/NEJMoa1404881" rel="nofollow">ovat luultavasti</a> jossain määrin lyhyitä paremmin suojassa puolestaan sepelvaltimotaudilta, joten nettovaikutus voisi olla lähellä nollaa kokonaisterveydelle 🙂</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
		<item>
		<title>
		Kirjoittaja: MrrKAT		</title>
		<link>https://www.pronutritionist.net/2018/05/uusi-suositus-syovan-ehkaisysta-ruualla-ja-elamantavoilla-maailman-syopatutkimussaation-wcrf-2018-raportti/comment-page-1/#comment-11079</link>

		<dc:creator><![CDATA[MrrKAT]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 25 May 2018 22:06:09 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.pronutritionist.net/?p=14344#comment-11079</guid>

					<description><![CDATA[Tuo pituuden vaikutus pääsi vähän yllättämään. Mutta onhan sitä vaikea myydä. &quot;Näin hankit vähemmän pituutta niin vältyt syövältä&quot; -oppaita ja -klikkijuttuja ei oo eikä tuu.

Toisaalta sen kait pitäisi olla luonnollinen seuraus. Isompi henkilö, enempi soluja, ja siis enempi mahiksia saada sinne ilkeä mutaatio ja syöpä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Tuo pituuden vaikutus pääsi vähän yllättämään. Mutta onhan sitä vaikea myydä. &#8221;Näin hankit vähemmän pituutta niin vältyt syövältä&#8221; -oppaita ja -klikkijuttuja ei oo eikä tuu.</p>
<p>Toisaalta sen kait pitäisi olla luonnollinen seuraus. Isompi henkilö, enempi soluja, ja siis enempi mahiksia saada sinne ilkeä mutaatio ja syöpä.</p>
]]></content:encoded>
		
			</item>
	</channel>
</rss>
