Vähähiilihydraattisen ruokavalion vaikutuksia on tutkittu melko runsaasti vaikean epilepsian hoidossa. Myös luiden kuntoa on tarkkailtu VHH:n aikana. Hiilihydraattirajoitteisen ruokavalion vaikutuksia sikiöön, kihtiin ja virtsa- ja munuaiskiviin tiedetään melkoisen vähän. Tämä kirjoitus on VHH -kirjoitussarjan viimeinen sairauskeskeinen osa.
C- ja E-vitamiini eivät estä raskausmyrkytystä
Pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen esiasteen syyt ovat osin tuntemattomia. Amerikkalainen tutkijaryhmä selvitti olisiko oksidatiivisen stressin vähentäminen antioksidanteilla eduksi pre-eklampsian ehkäisemisessä. C- ja E-vitamiinilisän ei havaittu vaikuttavan pre-eklampsian eikä synnytysten aikaisten tai jälkeisten komplikaatioiden esiintymiseen. Antioksidatiivinen stressi ei näytä tämän tutkimuksen perusteella olevan keskeinen tekijä pre-eklampsiassa, vaan painonhallinta ja verenpaineen normalisointi ovat edelleen suositeltavia keinoja ehkäistä pre-eklampsiaa.
Foolihappoa raskaana oleville
Suomalaisten keskimääräinen foolihapon saanti ei ole riittävää. Etenkin raskautta suunnittelevien olisi hyvä huolehtia riittävästä foolihapon saannistaan syömällä monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljatuotteita ja pähkinöitä tai ottamalla foolihappoa valmisteena.
Probiootteja ja ravitsemusneuvontaa raskaana oleville?
Probiootit ovat hyvälaatuisia bakteereita, jotka edistävät terveyttä ylläpitävien bakteerikantojen toimintaa elimistössä, lähinnä suolistossa. Turkulainen tutkijaryhmä selvitti
terveiden, normaalipainoisten raskaana olevien naisten probioottien käytön yhteyttä sikiön ja syntyvän vauvan kokoon. Ravitsemusneuvonta ja probioottilisä ehkäisivät selvästi raskausdiabeteksen ilmentymistä verrattuna tavanomaiseen neuvolaseurantaan tai pelkkään ravitsemusneuvontaan. Ravitsemusneuvonta vähensi lisäksi riskiä synnyttää suurikokoinen vauva, mutta probiootti ei tuonut lisähyötyä ravitsemusneuvonnan päälle. Näyttää siltä, että ravitsemusneuvonnalla ja probiootilla saatettaisiin pystyä vähentämään raskausdiabeteksen riskiä sekä ravitsemusneuvonnalla liian suurikokoisten vauvojen syntymistä.
Odottavan äidin ruokavalion puutteet
Suomalainen väitöskirjatutkimus osoittaa, että raskaana olevien äitien ruokavaliossa on puutteita. Raskauden aikaisen ruokavalion suurimmat puutteet ovat D-vitamiinin liian alhainen saanti, kalan vähäinen käyttö, sekä kasvisten ja hedelmien liian alhainen saanti.
Äidin raskauden ajan ruokavalio ja lapsen ruoka-allergia
Lasten ruoka-aineallergiat ovat yleisiä ja lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana. Äitien raskaudenaikaisen ruokavalion merkityksestä lasten ruoka-allergioiden kehittymiseen on vielä niukasti tietoa.Tamperelainen tutkijaryhmä selvitti asiaa prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa. Ainoa ravintotekijä, jolla näytti olevan vaikutusta ruoka-allergioiden ilmaantumiseen oli D-vitamiini: sen runsas saanti ehkäisi ruoka-allergioiden kehittymistä. Sitrushedelmien ja kaikkinensa hedelmien runsas kulutus raskauden aikana puolestaan näytti lisäävän lievästi altistumista hengitysteiden allergialle, mutta ei ruoka-aineallergialle.
Lakritsi ja salmiakki eivät ole hyvästä odotusaikana
Lakritsi ja salmiakki sisältävät glykyrritsiinihappoa (glykyrritsiini), jonka tiedetään estävän kortisolin hajoamista. Lakritsi voi siten aiheuttaa turvotusta, nostaa verenpainetta ja aiheuttaa liian alhaista veren kaliumpitoisuutta. Suomalainen tutkimusryhmä on julkaissut tutkimustulokset odotusaikaisen lakritsin käytön vaikutuksista lasten muistitoimintoihin ja käyttäytymistekijöihin varhaisessa lapsuudessa. Tutkijoiden mukaan sikiöaikainen glykyrritsiinille altistuminen (äidin runsas salmiakin tai lakritsin käyttö) aiheuttaa glukokortikoidivälitteisesti haittaa syntyvän lapsen aivotoiminnalle, minkä vuoksi odottavien äitien pitäisi rajoittaa lakritsin käyttöään.