Maitotutkimukset on tehty tavallisella kaupasta saatavalla maidolla joka on pastöroitua, homogenoitua jne. Kaikkiin tutkimuksiin voi itse mennä lukemaan ja ottamaan selvää tarkemmin yksityiskohdista.

En lähde selittämään enempää maidon yhteyttä terveyteen koska siitä on kirjoiteltu ja keskusteltu niin paljon blogissani. Jos sattuu kiinnostamaan niin tässä kaksi ehkä laajinta kirjotusta (Maito muka pilattu ja Kannanottoni maitokritiikkiin). Palaan A1/A2-kaseiinia koskevaan kysymykseen, mutta suurin osa kaupan olevaa maitoa on yhdistelmä A1 ja A2-kaseiineja. A2-kaseiinia lypsävä lehmää on jalostanut uus-seelantilainen firma jolla on luonnollisesti oma lehmä ojassa ja tarpeen levittää mahdollisimman huonoa kuvaa siitä maidosta mitä maailmassa yleisesti käytetään.

Välimeren ruokavalion ja nykysuosituksemme erot ovat ruokatasolla minimaaliset. Maitotuotteiden suositetussa määrässä on ero ja rasvoissa –meillä suositetaan sekä rypsi- että oliiviöljyä (jotka molemmat ovat hyviä). Suositin Välimerellistä koska siitä on laajin ja vakuuttavin tutkimusnäyttö ja sitä pidetään hiukan vähemmän hiilihydraatteja sisältävänä kuin suositustamme.

Silmään pisti lause, jossa suosittelit välimeren tai suositusten mukaista ruokavaliota. Mitkä ovat mielestäsi välimären ruokavalion merkittävimmät erot vrt. Suomen suositukset?

Ancel Keysin panettelu on turhaa kuten nämä viimeaikaiset kirjoitukset osoittavat (nutrition wonk, startribune, carbsane ). Ancel Keysin useat teoriat on osoitettu todeksi myöhemmin paremmilla metodeilla tehdyissä tutkimuksissa. Mutta niistä ei tässä ketjussa enempää.

Akne ei ole merkki suuremmasta sairastumisen vaarasta sydäntauteihin, syöpää tai tyypin 2 diabetekseen. Yhdessäkään vakavasti otettavassa asiantuntijayhdistyksessä tai hoitosuosituksessa aknea ei pidetä eri sairauksien vaaratekijänä. Jos ja kun tätä kirjoitusta lukee aknesta kärsivät henkilöt, haluan todeta että tämä Arin mainitsema Melnik ei ole sen paremmin meritoitunut syöpä-, diabetes- kuin sydäntautitutkija/-asiantuntija. Kenenkään aknesta kärsivän ei siis tarvitse huolestua että olisi erityisessä syöpä-, sydäntauti- tai diabetesriskissä. Sen sijaan korkea kohonnut veren kolesteroli, verensokeri, verenpaine, lihavuus, tupakointi, liikkumattomuus ja monella eri tapaa huono ruokavalio on em. sairauksien riskitekijä.

Ja jos on aknesta asiaa, niin mielellään jatketaan keskustelua. On taas menossa aika tavalla sivuraiteille.

Ymmärrän hyvin, miksi olet varovainen yksittäisen tutkijan löydöksistä. Onhan meillä varoittavana esimerkkinä muuan yksittäinen tutkija Ancel Keys, jonka sai koko maailman sekaisin yli 40 vuodeksi väärään osuneilla ja vilpillisillä tutkimustuloksillaan ja epämieluisten tulosten peittelyllä; Minnesota tutkimus: http://www.bmj.com/content/353/bmj.i1246
Melnikin löydöksissä on kuitenkin mielestäni takanaan uskottavampi logiikka – tyydyttynyt rasva (Keys) ei nosta sen paremmin insuliinia kuin veren sokeriakaan ja on ihmisen kehityshistoriassa ollut osa yli imeväisikäisten ruokavaliota vuosimiljoonia. Toisin on maidon kanssa: se on kuulunut ihmisen ruokavalioon laajemmassa mitassa ja yli imeväisikäisillä vasta n. 10000v ja se aiheuttaa Melnikin havaitsemia tulehduksellisia reaktioita ja insuliiniresistenssiä.

Ottamalla Melnikin teoriat vakavasti meillä olisi ”miljoonan taalan” mahdollisuus torjua elintasosairauksia puuttumalla niihin varhaisessa vaiheessa eli jo aknen ilmentyessä: ”Acne should be regarded as an mTORC1-driven disease of civilization, like obesity, type 2 diabetes and cancer induced by Western diet. Early dietary counselling of teenage acne patients is thus a great opportunity for dermatology, which will not only help to improve acne but may reduce the long-term adverse effects of Western diet on more serious mTORC1-driven diseases of civilization. http://www.ingentaconnect.com/content/mjl/adv/2012/00000092/00000003/art00001

Tuossa mainitsemassasi tutkimuksessa (1.linkki) insuliinvasteissa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Käyriä silmämääräisesti katsoen ainoastaan 15 min kohdalla insuliiniresponssi on hieman suurempi rasvattomalla maidolla. 30 min kohdalla ja sen jälkeen insuliini on molemmilla maidoilla samalla tasolla aina kahden tunnin loppuun saakka. En minä Melnikiä mitenkään mitätöi, pyydän vain huomioimaan että tämä ei ole mikään todistettu konsensuslausuma ruokavalion ja aknen yhteyksistä -yhden miehen asiaan kyllä perehtyneen.

Sinänsä tuo Melnkin monimutkainen esittämäni kaavio koskee muitakin ruokia kuin maitoa.

Oikealla Melnik kertoo tyydyttyneen rasvan lisäävän aknea. Tällöin kyse on muistakin kuin maidon tai voin rasvasta. Tule mieleen prosessoitu liha ja punainen liha.

Lihalla on lisäksi maidon kaltainen insuliinia nostava vaikutus. Tämä on ollut vuosikausia tiedossa (Holt 1997 AJCN). Insuliin nousu ei siis ole vain yksinoikeudella maitoproteiinin omituinen ominaisuus.Tässä yksi uudempi tutkimus http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26675776

Lisäksi IGF-1 pitoisuus nousee myös punaisella lihalla (n 20 %) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21248199 Eli kaikki eläinproteiinin lähteet pitäisi Melnikin teorian mukaan pahentaa aknea….

Siksi on hyvä laittaa jäitä hattuun.Näitä tutkijoita riittää jotka leimaavat yhden ruuan pahikseksi ja virittävät sitten kaikenlaisia teorioita.

Rasvaton maito aiheuttaa hieman korkemman insuliinivasteen kuin rasvainen ja kaiketi sitä kautta myös suuremman IGF-1 kasvuhormonipitoisuuden. Ero ei ole suuri verrattuna siihen, että maito ylipäätään aiheuttaa odotettua suuremman insuliinivasteen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15788109
Reijo mielestäni mitätöi Melnikin tutkimuksia vetoamalla siihen, että hän on yksittäinen tutkija. Hänen tuotoksensa puhukoon puolestaan:
https://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=bodo+c+melnik+milk&btnG=
Aika vaikea löytää ketään enemmän asiaa tutkinutta olkoonkin, että on vain yksittäinen tutkija.

Olet oikeassa Aino! Korjaan tuon virheen taulukkoon, kiitos kun huomasit.

En osaa sanoa miten maidon rasvapitoisuus voisi vaikuttaa asiaan edullisesti. Jos katsoo työtä kaavakuvaa tässä kirjoituksessa niin siitä nähdään, että tyydyttyneen rasvan, siis myös maitorasvan, on oletetty lisäävän aknea. Eli tämä ei ainakaan olisi selitys.

Suosittelen lukemaan myös Juhanan kirjoituksen aiheesta. Juhana tekee yleensä hyviä katsauksia.

Kirjoitukseni rakenne tulee etupäässä ensimmäisestä lähteestä joka on kaikkien ilmaisesti luettavissa linkin takaa. Siitä voi jokainen itse päätellä mistä rakenne on peräisin. Ko. artikkeli on Yhdysvaltojen ravitsemusterapeuttien yhdistyksen katsausartikkeli aknesta ja ruokavaliosta. Juhanan teksti ei sisällä lainkaan tätä artikkelia. Ei ole ihme, että asiasisältö on teksteissämme samankaltainen sillä olemme kartoittaneet samaa aihetta ja olemme löytäneet PubMed’sta osittain samat tutkimukset ja ennen kaikkea samat ravintotekijät. Epäilen, että meidän kirjoituksemme muistakin aiheista kuten Välimeren ruokavaliosta ovat osittain samanrakenteiset tai sisältöiset.

Kirjoituksessani on yhteensä 30 tieteellistä artikkelia (nimetyt taulukoiden ja numeroidut viitteet) ja joista kolme uutta kriittistä asiantuntijoiden katsausartikkelia. Juhanan kirjoituksessa on yhteensä 20 lähdettä joista kaksi on ei-vertaisarvoituja populaarikirjoja. Yhtään kriittistä tieteellistä artikkelia Juhana ei ole sisällyttänyt tekstiinsä.

Populaarikirjat ei ole lainkaan tieteellisesti validia aineistoa. Minun kirjoitukseni otsikko onkin ”Katsaus tutkimusnäyttöön”, jolloin on pystyttävä osoittamaan myös puutteet tiedossa eikä vain poimia omaa ajattelua tukevat tutkimukset.

Minusta on oikein esitellä tieteelliset tutkimukset laajasti, niissä esitettyjen tulosten heikkoudet ja kokonaisanti. Se ei ole vähättelyä, se on totuudenmukaisen kuvan esittelyä. Olisi tieteen kokonaisnäytön valossa yhtä oikein väittää Juhanan artikkelin liioittelevan ruokavalion merkitystä.

Sain vaikutelman, että olen tukeutunut ruokavalion mahdollisuuksia tarkastellessani laajempaan lähdekirjallisuuteen kuin Reijo. Tutkimuskirjallisuuden lisäksi olen tukeutunut myös ihotautilääkärien kirjoittamiin kirjoihin, jotka perustuvat tutkimustiedon lisäksi myös kliiniseen kokemukseen siitä, mikä toimii. Kaiken kaikkiaan ravitsemushoidon mahdollisuudet ovat mielestäni aknessa selvästi parempia kuin minkä kuvan Reijon kirjoituksesta sai.

Ravitsemushoidon mahdollisuuksia vähättelevä tyyli Reijon kirjoituksessa ei juuri rohkaise kokeilemaan ravitsemushoitoa. Se on harmillista sikälikin, että aknen lääkehoito ei läheskään aina auta ja saatu apu on usein tilapäistä. Lisäksi käytetyillä lääkkeillä (esim. retinolilääkitys ja antibiootit) on haittavaikutuksia.