60-70-luvulla margariinessa oli transrasvaa hurjasti, kymmeniä prosentteja. Siihen vielä päälle satunnainen runsas sokerin kulutus, niin ei mikään ihme, jos sydänkuolleisuus on ollut huipussaan. Transrasvoja ei juuri enää ole, mikä sopii hyvin vähentyneseen sydänkuolleisuuteen.

Siinä tuli tarkennuksia, joita voisi varmaan kaivella vielä lisääkin lisämateriaaleista. Ja tiedoksi vielä kommentteja lukeville, että AIR viittaa ensivaiheen insuliinieritykseen Minimal Model -menetelmällä tehdyissä tutkimuksissa.

Lisäosan taulukosta S4 myös selviää, että ainoastaan HOMA ja AIR olivat robusteja molemmilla meta-analyysimenetelmillä mitä tulee tyydyttyneiden rasvojen vaihtamiseen monityydyttymättömiin.

Viisikymmentä vuotta sitten tyypin 2 diabetesta ei juuri hoidettu tai tunnistettu, vaikka sitä varmaan oli. Nykyiset rypsiöljyt on jalostettu vapaaksi erukkahaposta. Kotimainen kerma ja voi heikentää sokeriaineenvaihduntaa ja LDL-kolesterolia, apoB:tä sekä kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhdetta suhteessa öljyihin ja margariineihin, kuten tämä ja kirjoituksen lähteenä olevat satunnaistettujen tutkimuksien meta-analyysit osoittivat. Sydänkuolleisuus onkin vähentynyt 80 % Suomessa sitten 1960-luvun. Äijät kuoli 40-vuotiaana sydäntauteihin, siitä Suomi oli maailmankuulu 1960-70 -luvuilla.

Kotimainen ruoka riittää hyvin terveenä pysymiseen, rypsiöljykin ja useat terveellisen ruuan komponentit ovat kotimaisia.

Miten ajattelet että tyypin kaksi diabeetikkoja olisi vaikka 50-vuotta sitten hoidettu ilman lääkkeitä, ruokavaliolla? Oliko silloin nykyisenkaltaisia margariineja tai rypsiöljyjä? Taisivat olla varsin ”myrkyllistä” tavaraa transrasvan ja erukahapon vuoksi.

Oliko silloin vielä pähkinöiden, oliiviöljyn, avokadon tai muiden siemenien saanti täällä päin palloa itsestään selvyys? Joten miksi voi, kerma tai muun kotimainen luonnollinen ruoka olisi niin varallista?

Vai onko tämä maailma kovaa vauhtia muuttumassa siihen suuntaan, ettei enää kotimainen ruoka riittä terveenä pysymiseksi? Toki pallon toiselta laidalta saadaan varmasti maun kannalta ihan hyvää ruokaa, mutta että se olisi terveyden kannalta paljon parempi valinta, mihin ei enää kotimainen ruoka riitä?

Tarkoitin tällä todella huonosti (se on hätäisesti) muotoillulla väitteellä, että ei ole tietääkseni kontrolloidusti verrattu mielestäni alkuperäistä luonnollista maitorasvaista jugurttia rasvattomaan sokeroituun jugurttiin erityisesti diabeetikoilla. Yleisesti SFA–>HH interventiolla tarkoitin kevyttuotteita, joissa suurin osa SFA:sta on korvattu sokereilla ja muilla höttöhiilareilla.
Jos interventio johtaa sairauksiin kuten D2 niin ymmärtääkseni tulisi palata tilanteeseen ennen interventiota ainakin maitorasvan osalta. Erityisesti koska paljon juustoja syövien ranskalaistenkin diabetesta edistävät endogeeninen (hepatic de novo lipogenesis) SFA eikä eksogeeninen maitorasva.
PUFA-rasvatkaan eivät ole homogeeninen ryhmä. EPIC PUFA D2 tutkimus osoitti, että esim. helokkiöljyssä paljon esiintyvä PUFA korreloi positiivisesti D2:n kanssa kun kasvirasvojen omegat luonnollisesti korreloivat negatiivisesti D2:n kanssa. Lisäksi pitkässä juoksussa voi tulla paljon PUFA:n kanssa ongelmia koska maksa on vuosituhansien saatossa tottunut tiettyyn SFA ravinnosta saatavan valmiin kolesterolin apuun. PUFA ei sisällä valmista kolesterolia. Lisäksi totean, että PUFA herkästi hapettuvana vaatii oikeat antioksidantit ja oikean määrän. Liiat kääntyvät itseään vastaan. Elintarvike-infra valitsee kuitenkin halvimman PUFA:n, joka ei ole välttämättä paras.

”Mikäli syö ruisleivän sijaan silavaa, vaihtaa hiilihydraattia merkittäviltä osin moni-, ja kertatyydyttymättömään rasvaan, joka siis kohentaa mainittuja sokeriaineenvaihdunnan muuttujia. Toki vaihtaa hiilihydraattia myös tyydyttyneeseen rasvaan, mutta sehän onkin näiltä osin neutraali. Ok, myös suojaravinteiden saanti samaa energiamäärää kohden ainakin joiltain osin heikkenee em. muutoksessa.”

Paitsi että tyydyttynyt rasva on kuitupitoisia hyviä hiilareita huonompi vaihtoehto yl. ottaen (sv-terveys/-kuolleisuus yms.), eritoten mikäli sitä saa punaisesta lihasta. Eli missään tapauksessa ei ole mieltä vaihtaa ruisleipää silavaan. Tutkijan itsekin toteavat tämän:

”For instance, our results should not be extrapolated to potential effects of carbohydrate in fruit, legumes, or minimally processed whole grains.”

Jos sitä ruisleipää HALUAA johonkin vaihtaa (pakkoa tälle ei ole), niin sitten ensisijaisesti kasvikunnan tuotteet, esim. ne pähkinät.

Sehän on selvää, että tulkitsee positiivisia tuloksia koska sitä tuo tutkimus osoittaa. Yksinkertaista asiassa pitäytymistä.

Meiltä löytyy aina muutama laitamille ajautunut lääkäri tai pseudoasiantuntuntija, jotka keksii ja suoltaa näitä ”sarjamurhaaja”, ”toxic oils” etc. juttuja olemattomin, tai heikoin teoreettisin perustein välittämättä kokonaisevidenssistä. Kirjoitinkin tähän liittyen asiasta täällä ”näin ruoka mustamaalataan”.

Ilman yksityistä rahaa ei olisi paljoa ravitsemustutkimuksia, eikä varsinkaan karppaustutkimuksia. Niitä ovat rahoittaneet Amerikan pihvin tuottajat, meijeriteollisuus ja Atkins.com

Kun katsoo tutkimuksen laatijoiden saamia luennointi- ym. palkkioiden listaa, sieltä löytyy hieman arveluttavia kytköksiä lääke- ja elintarviketeollisuuden toimijoihin.

Kohta Competing interests: http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371%2Fjournal.pmed.1002087 Rahoitus sentään tulee julkiselta puolelta.

Omega-6 hyvyyden korostaminen ihmetyttää etenkin, kun kun sen haittoja osoittavia tutkimuksia on ihan riittävästi. Esim. tämä tutkimus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3824598/

nimittää sen aiheuttamaa 4-HNE hapetustuotetta sarjamurhaajaksi (syntilistalta löytyy mm. T2-diabetes, Alzheimer, Parkinson, sydäntaudit, syöpä). Ei se tietenkään ketään muutamassa viikossa (tutkimusten kesto) tapa, mutta on vahvasti mukana länsimaisten elintasosairauksien synnyssä. Vaikka omega-6 jostain kumman syystä olisikin terveellistä, niin miten jo valmiiksi insuliinissa kylpevät yksilöt (väh. 1/3 kansasta insuliiniresistenttejä) hyötyvät voimakkaasta aterian jälkeisestä insuliinipiikistä? Eikö sen pitäisi olla haitallista aivan samaan tapaan kuin korostetaan nopeiden hiilihydraattien haittoja glukoosin suhteen? Mitä moinen insuliinin tasojen heittely vaikuttaa nälkähormoneihin ja sitä kautta nälkäsignaaleihin? Lihavuushan lähti nousuun jokseenkin samaan aikaan, kun ravintosuositukset alkoivat edistää kasviöljyjen käyttöä.

Mitä tulee maitorasvojen ja diabeteksen yhteyteen niin tämä kohorttitutkimus

http://annals.org/article.aspx?articleid=746575

totesi: ”whole-fat dairy consumption was most strongly associated with higher trans-palmitoleate levels” ja ”Trans-palmitoleate was also associated with a substantially lower incidence of diabetes, with multivariate hazard ratios of 0.41”. Eikös tuo ole aika hyvä tulos – 60% vähemmän T2-diabetesta? Olkoonkin, että ei ollut koontitutkimus eikä vahvimman tason RCT.

Tuon tutkimuksen tuloksista ei voi päätellä sitä, miten omega-6 lisääminen vaikuttaa T2-diabeteksen esiintyvyyteen pitkällä tähtäimellä: ”Kliinisiä päätetapahtumia eli sairastumista diabetekseen ei tutkittu.” Siitä voi päätellä ainoastaan sen, että omega-6 kasviöljyt aiheuttavat runsaampaa insuliinin eritystä. Mitä tästä taas seuraa aikaa myöden, ei kukaan tiedä.

Täysrasvaisten maitotuotteiden vaikutukset kohorttitutkimuksissa lihavuuden ja tyypin 2 diabetesriskiin sekä myös sydäntautien riskiin ovat kiinnostavia. Tosin jo yksistään kohorttitutkmuksien antiakin on vaikea tulkita ristiriitaisten tulosten vuoksi.

Vaikka uusissa kohorteissa on havaittu runsasrasvaisten maitotuotteiden käytön olevan yhteydessä pienempään diabeteksen ja liikapainon riskiin, niin toisenlaistakin tietoa on. Esimerkiksi tässä vuodelta 2013 olevassa meta-analyysissä, runsasravaiset maitotaloustuotteet olivat neutraaleja mutta rasvattomat/vähärasvaiset olivat suojaavia tyypin 2 diabetekselta.

”Significant inverse associations were also found for low-fat dairy products, low-fat or skim milk and cheese, and for yogurt in the high compared with low analysis, but no significant association was observed for high-fat dairy products or total milk.”

Samoin tiedetään, että vähärasvaiset/rasvattomat maitotaloustuotteet ovat yhteydessä alempaan systoliseen verenpaineeseen kuin runsasrasvaisten maitotuotteiden käyttö.

Ottaen huomioon tämän epäselvyyden, tarvittaisiin vain vielä satunnaistettuja tutkimuksia, joissa aidosti päästäisiin todistamaan mahdollinen runsasrasvaisten maitotaloustuotteiden haitta/hyöty ja todellinen mekanismi.

Tietääksi ei ole tiedossa surrogaattimarkkereihin pohjautuvia täysrasvaisilla maitotaloustuotteilla tehtyjä tutkimuksia, joissa olisi voitu osoittaa verensokerin, insuliiniherkkyyden tai jonkin painonhallintaan keskeisesti liittyvän suureen kohentuminen suhteessa vähärasvaisiin/rasvattomiin. Eikä varsinkaan ole satunnaistettuja diebeteksen estotutkimuksia vähärasvaiset/rasvaiset maitotaloustuotteet.