Näin ruoka mustamaalataan: Case asetaldehydi, jogurtti ja syöpä

Asetaldehydi on aldehydien ryhmään kuuluva ”ykkösryhmän” karsinogeeninen aine. Asetaldehydiä on runsaasti mm. joissakin jogurtteissa ja alkoholijuomissa. Myös tupakointi lisää asetaldehydin määrää mahassa.

Suomessa toimiva Biohit Oy on kehittänyt jokunen vuosi sitten asetaldehydiä sitovan lääkkeen Acetiumin. Yrityksen keskeisin hahmo julkisuudessa on emeritusprofessori, gastroenterologi Mikko Salaspuro. Salaspuro on eniten asetaldehydin vaaroista puhuva henkilö (kts. historiaa Anja Nystenin koostamana). Tänäkin vuonna asia on jo ollut esillä Lääkäripäivillä ja Suomen Lääkärilehdessä.

Salaspuro on toistuvasti kehottanut välttämään jogurttia, koska sen sisältämä asetaldehydi hänen mukaansa aiheuttaa erityisesti yläruuansulatuskanavan ja mahalaukun syöpää.

Hän esiintyy Iltalehden nettisivuilla videossa, jossa hän toteaa maitorahkan ja viilin olevan terveellisempiä kuin jogurtti sen vuoksi, että niissä on vähemmän asetaldehydiä.

Näyttökuva 2016-01-14 kello 9.59.11

Haluan tämän jogurttiesimerkin kautta osoittaa, miten yhteen molekyyliin perustuvaa teoreettista riskiä osoittamalla mustamaalataan koko ruokaluokka vaaralliseksi. Samalla hämmennetään koko ravitsemuksen kenttää entistä sekaisemmaksi.

Tämäntyyppiset kauhistelut ja ruokahysteriat noudattavat usein neljän ohjenuoran kaavaa.

1. Ohjenuora:  ”Tässä myrkky X. Älä ikinä syö sitä.”

Koska useimmilla ihmisillä ei ole kovin laajaa tietämystä ravitsemuksesta, tämä väite napsahtaa perille hyvällä osumatarkkuudella.

Monissa ihka tavallisissa ruuissa on pieniä määriä karsinogeenisia tai muutoin vaarallisia aineita, jos vain vaivautuu asiaa muistelemaan ja kaivamaan tietoa. Muistatteko vielä akryyliamidikohun vuonna 2002 liittyen mm. kahviin ja näkkileipään?

Mutta huojentavaa on, että piskuisilla asioilla ei ole useimmiten merkitystä terveydelle.

Seuraava esimerkkilista osoittaa, miten faktisesti vaarallisia aineita on piskuisia määriä jokapäiväisissä terveellisessä ruuassa. Onneksi emme yleensä uhraa näille sen suurempaa huomiota:

  • Kahvi ja akryyliamidi (1)
  • Musta tee ja lyijy sekä alumiini (2)
  • Kypsä banaani ja asetaldehydi (3). Yhtä paljon kuin jogurtissa.
  • Luomulohi ja dioksiini/PCB (4)
  • Pellavansiemen ja kadmium (5)
  • Parapähkinät ja radium (6)
  • Varhaisperuna ja solaniini (7)
  • Goji-marjat ja atropiini (8)

Jos tämän listan perusteella ymmärtää, että myrkyllisen aineen pitoisuus ja käytön runsaus yhdessä vasta ratkaisevat sen, onko jokin ruoka myrkyllistä. Varhaisperunat eivät ole myrkyllisiä vaikka niissä on vähän solaniinia, mutta vihreät perunat ovat suuren solaniinipitoisuuden vuoksi.  1 parapähkinä päivässä on mainio tapa turvata seleenin saanti, yli 5 parapähkinää päivässä kuukausisotalla aiheuttaa kuitenkin seleenimyrkytyksen vaaran ja radiumin liikasaantikin saattaa tulla vastaan.

Jogurtin asetaldehydipitoisuus ei yksin kerro vielä mitään sen todellisista terveysvaikutuksista. Mutta silti tämä on juuri se keskeisin mustamaalauksen ja pelottelun alkupiste.

2. Ohjenuora: Ummista silmät häiritsevältä tiedolta

Usein pelottelevat uutiset lähtevät ns. in vitro tai koe-eläintutkimuksesta tai jopa pelkästä teoriasta.

Asia esitetään aivan kuin mitään muuta tutkimusnäyttöä ruuan, tässä tapauksessa jogurtin, vaikutuksista syöpään ei olisikaan olemassa –ollaan tuottamassa uranuurtavaa tai sitten entisen kumoavaa tiedettä. Ollaan visusti hiljaa siitä, että tosiasiassa on olemassa paljon vahvaa tutkimusnäyttöä, joka kertoo ihan muuta.

Tarinasta pyyhitään pois sen purevuutta häiritsevät vastakkaiset faktat.

Asetaldehydiä sisältävän jogurtin väitetty syöpäriski on teoreettinen ja perustuu analyysiin jogurtin asetaldehydipitoisuudesta.  Tällainen tutkimusnäyttö on pahnan pohjimmaisena tutkimuksen hierarkiassa (jogurttipurkki alla kuvassa). Sen perusteella yksin ei pidä tehdä johtopäätöksiä. In vitro -tutkimukset antavat pontta ja pohjaa ponnistaa ihmisellä tehtäväville kunnollisille tutkimuksille.

Ihmisillä tehdyissä väestötutkimuksissa jogurtti vähentää (eikä suinkaan lisää) elintapoihin liittyvän ruokatorven syövän riskiä meta-analyysin mukaan (9). Tämä tutkimus on vahvempaa vihreän alueen näyttöä alla olevassa kuvassa.

”A significant inverse association was found for yogurt consumption (SRR 0.73, 95% CI: 0.54-0.98)” (Li et al 2014)

Näyttökuva 2016-01-14 kello 11.01.28

Lisäksi jogurtti on kohorttitutkimuksien meta-analyysin mukaan mahalaukun syövän suhteen neutraali, sillä yhdessäkään neljästä mukana olleesta väestötutkimuksesta jogurtti ei lisännyt mahasyövän riskiä (10). Jogurtti ei liity Maailman syöpätutkimussäätiön tekemien meta-analyysien mukaan minkään muunkaan syövän riskiin (11).

Liioittelemalla vangitaan huomio, ja sen jälkeen tarinan purevuus varmistetaan ummistamalla silmät vastakkaiselta evidenssiltä.

3. Ohjenuora: supista terveys yhdeksi sairaudeksi

Lääketiede kapenee aina avain pienemmiksi pirtaleiksi. Sen seurauksena yhden kapean alan edustajat keskittyvät vain omiin tontteihinsa.

Meillä kaikilla on taipumus vältellä menemistä oman tiedon heikolle alueelle. Yleensä tällainen heikko lenkki omassa tiedossa tarkoittaa kapean erikoisalan osaajalle muita sairauksia eli kokonaisterveyttä. Tällainen välttely on tyypillistä myös koe-eläintutkimuksien tuloksia mediassa esitteleville.

Meitä yksilöitä kuitenkin kiinnostaa nimenomaan kokonaisterveys, hyötyjen ja haittojen balanssi.

Kokonaisuudessaan jogurttia on tutkittu yli 200:ssa em. kuvan ”vihreän alueen” kliinisessä interventio- tai kohorttitutkimuksessa (12), eikä näiden tuloksia saa jättää huomiotta silloin, kun tulkitaan jonkin ruuan terveellisyyttä.

Jogurtti liittyy esimerkiksi seuraaviin terveyshyötyihin:

  • Tyypin 2 diabetes riski on pienempi väestötutkimuksien meta-analyysin mukaan (13)
  • LDL-kolesteroli vähenee 5 % meta-analyysin mukaan, ainakin tietyillä probioottisilla jogurteilla (14)

Väestötutkimuksien meta-analyysin mukaan jogurtti on neutraali sekä sepelvaltimotaudin että aivohalvausten suhteen (15). Edellä luetellun ja muun tutkimusnäytön pohjalta ravitsemustieteen asiantuntijat pitävät maidon hapattamista jogurtiksi, huolimatta aldehydistä, pikemminkin terveysetuna kuin haittana (16).

Pelottelijat pysyvät yleensä kapeassa kuvassa.

4. Ohjenuora: älä kerro koko kuvaa

Jos jogurtti olisi niin vaarallista kuin sen asetaldehydin perusteella annetaan ymmärtää niin kai sen pitäisi jotenkin näkyä mahalaukun ja yläruuansulatuskavanan syövän esiintymisessä?

Jogurtin käyttö (punainen viiva kuvassa) on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1950 (17 Ravintotase 2014).

Hapanmaitovalmisteiden kulutus Suomessa 1950-2014

Jos jogurtti olisi myrkkyä meidän mahalaukuille niin silloin meidän suomalaisten mahalaukun syöpien olisi pitänyt lisääntyä dramaattisesti aikajaksolla.

Tilanne on kuitenkin aivan toinen. Mahalaukun syöpä) on keuhkosyövän ohella harvoja syöpiä joiden esiintyvyys on vähentynyt rajusti huolimatta väestön ikääntymisestä. Alla oleva Syöpärekisterin tietoihin perustuva kuva kertoo tilanteen (18).

maha

Tämänkään tilaston valossa jogurtti ei ole syöpäriski mahoillemme, päinvastoin.

Aivan sama pätee ruokatorven syöpäänkin. Sen ikävakioitu ilmaantuvuus on yhtä jyrkässä laskussa Suomessa kuin mahalaukun syövänkin huolimatta jogurtin syönnistä (18).

Näyttökuva 2016-01-15 kello 15.15.24

On aiheellista kysyä onko tällaisessa tilanteessa aiheellista pelotella yläruuansulatuskanavan tai mahalaukun syövän suurella riskillä?

Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että tällainen analyysi on tutkimusevidenssin alapäässä, ”punaisen alueen” näyttöä, lukuisten virhelähteiden vuoksi. Esimerkiksi helikobakteerin häätöhoito ja tupakoinnin vähentyminen ovat muun muassa vaikuttaneet myönteiseen kehitykseen.

Lisäksi voidaan todeta, että mahalaukun ja ruokatorven syöpäriskiä on toki hyvä pohtia, mutta maassamme on paljon suuremman mittakaavan terveysongelmia.

Alla olevan kuvan kokonaispinta-ala kertoo koko sairastamistaakan (DALY) väestössämme. Mahalaukun ja ruokatorven syövän riskit olen osoittanut keltaisella hohtonuolella. Niinkuin näkyy ko. sairaudet ovat murto-osa sairaustaakastamme, ja ovat pieniä syöpäluokkia sinänsä. Katso alkuperäinen kuva IHME-rekisteristä tästä.

sairaudet

Lopuksi

Ruokaryhmien mustamaalamisen taustalla on usein tarve myydä jotain kaupallista tuotetta tai palvelua. Tai sitten kyse on jonkin vaikutusvaltaisen henkilön tai yhteisön sitoutumisen eskaloituminen eli kouristunut sitoutuminen omiin dogmiinsa. Jo epäilyksen kylväminen ja debaatin ylläpito riittää usein omien päämäärien saavuttamiseen (lue Epäilyksen markkinamiehistä).

Osaltaan median kyltymätön jano sensaatioihin ruokkii myös ilmiötä. Sosiaalisessa mediassa rehottava henkinen laiskottelu, auktoriteettien, virallisen järjestelmän ja teollisuuden yksisilmäinen syyttely ja asioiden märehtiminen pahentaa edelleen asiaa.

Vaikka jogurtin asetaldehydin pelosta ei ole tullut mitään natriumglutamaatin pelon kaltaista kansanliikettä, on se hyvä esimerkki siitä miten sitkeästi asia pysyy pinnalla ja miten laihoista eväistä epäilyksen siemen kylvetään –ja silti asia kuulostaa uskottavalta.

Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, miten ruokahysterioita voi nousta myös kovan luokan erityisasiantuntijoista, joita voisi hyvinkin luulla erehtymättömiksi ja avarakatseisiksi. Ihan aina asialla ei ole ”vaihtoehtotahot”.

Tällä kirjoituksella en halua sanoa sitä, että elintarvikkeiden asealdehydi olisi täysin merkityksetön. Voi hyvinkin olla, että jogurtti olisi entistäkin terveellisempi, ainakin teoriassa, jossa sen aldehydimäärä vähenisi entisestään.

Tiede korjaa itseään pitkällä aikajänteellä. Tieteen kristallipallossa ei kuitenkaan ole näkyvissä sellaista aikaa, jolloin jogurtti alkaisi todella näyttää epäterveelliseltä.

Ps. Täältä löytyy pitkä luettelo elintarvikkeiden tutkittuja asetaldehydipitoisuuksia.

27 thoughts on “Näin ruoka mustamaalataan: Case asetaldehydi, jogurtti ja syöpä”

  1. Joo. Näitähän löytyy aina kun on tarvis myydä jotain uutta laitetta tai lääkettä. TMAO punaisessa lihassa oli aine, jonka piti tappaa syöjänsä sydän- ja verisuonisairauksiin. Sitten osoittautuikin, että samaa ainetta löytyy terveellisistä kaloista monikymmenkertainen määrä. Ja taustalta tietenkin paljastui uusi verisuonisairauksien diagnosointiin tarkoitettu järjestelmä, jonka markkinointiin tarvittiin kohdeyleisön kuoleman pelon lietsontaa.
    Kaikkein suurimpana lähihistorian mustamaalauksena pidän kuitenkin tyytyttynyttä rasvaa, joka ei nyt sitten kuitenkaan ollut niin kovin epäterveellistä. Taustalta tässäkin löytyi muitakin motiiveja kuin kansanteveys – kasviöljyt syrjäyttivät kookosöljyn, joka oli jenkeissä tuontitavaraa; valmisruokateollisuuden voitot saatiin maksimoitua, kun voin ja kookosöljyn korvasi halpa kovetettu kasviöljy ja kirsikkana kakussa lääketehtaat saivat muhkeat voitot myymällä statiineja.
    Itse olen aika kyyninen noiden raflaavien tutkimusten suhteen, mutta moni vähemmän terveysasioita seuraava ei osaa selvittää ”tutkimusten” taustalta löytyviä rahoittajia ja motiiveja. Erilaisia peiteorganisaatioita on tätä nykyä maailma pullollaan ja jokaisen tutkimuksen rahoittajien lisäksi pitää selvittää myös itse rahoittajien taustat. Räikein esimerkki tuli vastaa taannoin, kun eräs tutkimus antoi synninpäästön keinomakeuttajille ja totesi niitä käyttävien virvoitusjuomien olevan terveellisiä ja laihduttavia. Tutkimus itse oli varsin uskottavan näköinen:
    http://www.nature.com/ijo/journal/vaop/ncurrent/full/ijo2015177a.html
    Myös taustalta löytyvä organisaatio vaikuttaa varsin tieteelliseltä: http://www.ilsi.org//Pages/HomePage.aspx
    Uskottavuus menikin vasta siinä vaiheessa, kun sain kaivetuksi ILSI sivuston syövereistä nimet BASF, Coca-Cola, Danone, Kraft, McDonald’s, Monsanto, Nestle, Syngenta, Ajinomoto ja Unilever. Ajinomoto valmistaa suurimman osan maailman aspartaamista ja todennäköisesti nuo muut käyttää.
    Näin meitä hämätään!

    1. Punaisen lihan suhteen tuskin ketään hämätään. Prosessoidun lihan ongelmista on kattava ja konsistentti näyttö väestötasolta, mekanismejakin tunnetaan useita. Prosessoimattoman punaisen lihan suhteen näyttö haitoista on hajanaisempaa, mutta etujakaan ei ole – toisin kuin vaikkapa täysjyvätuotteide, kasvisten yms. suhteen.

      Elintarviketeollisuuden syyttäminen tyydyttyneen rasvan ”mustamaalauksesta” on puolestaan ”hiukan” kaukaa haettua. Meijeri- ja lihateollisuus ilmeisesti eivät ole elintarviketeollisuutta? Ja statiinitkin ovat osa tätä ”salaliittoa”?

      Ja mitä tuohon keinomakeutusmeta-analyysiin tulee, niin tietänet että a) tällaisia virvoitusjuomia ei suositella minkään valtakunnan ravitsemussuosituksissa eikä b) tieteellisen artikkelin ensisijainen arviointikriteeri ole kirjoittajien sidosryhmät/rahoitushistoria.

    2. Tulee myös mieleen yritykset demonisoida fruktoosi (hedelmät), omega-6 rasvahapot (siemenkasviöljyt ja pähkinät) ja kaseiini (maitotuotteet) sekä fytaatti (viljat).

      Niin kuin Mie toteaa yksityisten tahojen raha on monien tutkimusten taustalla: punaista lihaa, pähkinöitä, viljoja, kasviöljyjä, juustoja, avokadoja jne. ihan samalla tavalla. On ihan OK nostaa esiin tällaisia asioita ja keskustella niistä, mutta aika vähissä voisi olla monet karppaustutkimuksetkin jos lihateollisuuden ja meijeriteollisuuden sekä Atkins.comin rahaa ei olisi ollut käytössä.

      Olipa tutkimukset tehty kenen rahoilla tahansa niin kriittinen ote kannattaa säilyttää aina. Julkinen rahoitus ei tarkoita sitä että laatu on priimaa, eikä yksityinen rahoitus sitä että laatu on soopaa.

      Ai niin. Ja milläs terveydenhoidon kehittymistä sitten rahoitettaisiin jos lääke-, sairaalatarvike- ja laite sekä ravitsemustieteelliset tutkimukset pitäisi rahoittaa julkisilla rahoituksilla, kun valtion rahoituksen kutistuminen jatkuu vuodesta toiseen? Vuodesta 2006 vuoteen 2014 se tippui yli 50 % 41 miljoonasta 20 miljoonaan euroon. Verojen nostoa varmaan kaikki kannattavat 🙂

  2. Hyvä pointti, Reijo! Nykyisin ”veron” kantavat lääkefirmat ja elintarviketeollisuus voitoissaan ja rahoittavat tällä sitten tutkimuksia, joiden tuloksia voivat sitten säädellä mieleisekseen tai jopa hylätä kokonaan epämieluisat tulokset. Ne siis viime kädessä maksaa kuluttaja. Kaikkein järkevintähän olisikin ottaa tuo vero pienenä siivuna kaikkien lääkkeiden ja elintarvikkeiden hinnassa, mutta sen käytöstä tutkimuksiin ei päättäisikään enää tuotteeseen sidoksissa oleva firma. Näin saataisiin puolueettomia tuloksia. Kannatetaan!

  3. Kiitän ravitsemisterapeutti Reijo Laatikaista Lääkäripäivillä pitämäni luennon kommentoinnista. Syvällinen perehtyminen asiaan auttaa toivottavasti ymmärtämään paremmin erilaisia syyseuraussuhteita. Ennakkoluulottomista ja uteliaista elintarviketutkijoista on tällä alueella todellinen puute.
    – Mahasyövän esiintymisen jyrkkälasku johtuu kehittyneissä maissa Helikobakteerin ja sen aiheuttaman hapottoman mahan jyrkästä vähentymisestä. Samaan suuntaan vaikuttaa tupakoinnin vähentyminen, joka on mahasyövän itsenäinen riskitekijä. Kaikkien mahasyövän tunnettujen riskitilojen ja riskitekijöiden ’yhteinen nimittäjä’ on asetaldehydi
    – Ruokatorvisyövän esiintyminen oli sekä Suomessa että Tanskassa korkeimmillaan vuosina 1920 – 1950. Ruokatorvisyövän esiintymisen lasku sopii yhteen jääkaapin yleistymisen kanssa. Käymisprosessin käyttäminen elintarvikkeiden säilömisessä on vähentynyt jääkaapin myötä oleellisesti. Samalla on vähentynyt myös paikallinen altistuminen asetaldehydille.
    – Esitelmässäni puhuin suusyövästä, jonka esiintyminen on tuntemattomasta syystä lähes 6-kertaistunut Suomessa vuodesta 1974 lähtien. Lisääntynyt alkoholinkäyttö voi olla osasyyllinen, mutta vähentyneellä tupakoinnilla on vastakkainen vaikutus. Jogurttihypoteesin perässä oli kysymysmerkki, koska yleisessä käytössä olevien elintarvikkeiden asetaldehydi- ja alkoholipitoisuuksista ei ole tietoa.
    – Tunnen Li:n ym. ruokatorvisyöpää koskevan meta-analyysin. Tutkijat itsekin toteavat, että heidän analyysinsä ei ole luotettava sekoittavista tekijöistä ja mukaan otettujen tutkimusten erilaisuudesta johtuen. Oleellista on, että yhdessäkään mukaan otetussa tutkimuksessa ei ollut tietoa maitotuotteiden tai muiden elintarvikkeiden asetaldehydi- ja alkoholipitoisuuksista.
    – Suusyövän synnyssä on oleellista paikallinen altistuminen asetaldehydille. Suun mikrobit ja limakalvosolut tuottavat asetaldehydiä alkoholista, mutta eivät pysty sitä hävittämään, kuten maksa tekee. Tupakansavun sisältämä asetaldehydi liukenee sylkeen. Molemmissa tapauksissa suuontelon altistuminen asetaldehydille on laskettavissa kvantitatiivisesti, koska syljen erittymisnopeus on 0.5 – 1.0 millilitraa minuutissa.
    – Asetaldehydi on ainoa ihmiskarsinogeeni, jonka kohdalla syysseuraussuhde syövän ja karsinogeenin välillä perustuu kiistattomaan luonnon arpomaan altistusmalliin, pistemutaation asetaldehydiä hävittävän entsyymin geenissä.
    – Eikö ravitsemusterapeuttia huolestusta tieto siitä, että asiantuntijoiden yksimielisen suosituksen perusteella kosmeettisessa tuotteessa saa asetaldehydiä olla ainoastaan 5mg/l ja että suuvesiin sitä ei saa lisätä lainkaan? Monet alkoholijuomat ylittävät tuona rajan 100-200-kertaisesti ja jogurtit 3-kertaisesti.
    – Reijo Laatikaisen ei tarvitse olla huolissaan allekirjoittaneen sidonnaisuudesta Biohit Oyj:n. Tutkijoita tarvitsee elintarviketeollisuuskin. Toisaalta tutkija-ryhmämme asetaldehydin paikallista karsinogeenisyyttä koskevat väitöskirjat ja julkaisut ovat vuosia aikaisemmalta ajalta kuin osallistumiseni Biohit Oyj:n tutkimustoimintaan.
    y.t Mikko Salaspuro

  4. Ei ole perusteltua havaintotutkimusten perusteella sanoa, että jogurtti ”vähentää” ruokatorvisyövän riskiä. Toisekseen kyseisen tutkimuksen (Li ym. Asia Pac J Clin Oncol 2014) meta-analyysi jugurtin osalta perustuu kolmeen tapaus-verrokkitutkimukseen. Tämä on ristiriidassa toteamuksen ”vahvempaa vihreän alueen näyttöä” kanssa.
    Kyseisessä meta-analyysissä todettiin ruokatorvisyövän osalta suhteellinen riski (RR) 0,73 (95% LV 0,54 – 0,98) eniten versus vähiten jogurttia käyttävillä. En pistäisi hirveästi painoarvoa kyseiselle tulokselle, koska se perustuu 3 tutkimukseen, tutkimusten välillä on tilastollista vaihtelua ja meta-analyysi on tehty käyttämällä perinteistä satunnaisvaikutusten mallintamista.

    1. Laittoi sille painoa tai ei. Ruokatorven syövästä ja jogurtin käytöstä ei ole näyttöä.

  5. Viittaus ”joihinkin” jugurtteihin kiinnostaa. Onko eri tavoin valmistetuissa / erilaisissa jugurteissa eroa asetaldehydin suhteen?

  6. Maustamattomissa jogurteissa ei ole ainakaan lisättyä asetaldehydiä. Mielestäni mokoman myrkyn lisääminen pitäisi kieltää elintarvikkeissa. Sillä päästäisiin jo pitkälle terveellisempään suuntaan.

  7. Pilkunviilaajan kommentti: ”esiintyvyys on vähentynyt rajusti huolimatta väestön ikääntymisestä – -” on hassusti sanottu, kun alla on kuvaaja ikävakioidusta datasta. Asiaa tulee toki selväksi.

    Ja kiitos taas tiedon levittämisestä!

    1. Hyvä pointti. Ihan hassusti. Mutta annetaan olla korjaamatta niin näkyy että virheitä sattuu vaikka kuinka yrittää..

  8. Tuollaiset käymisprosessit tuottaa aivan kaikkea, oli kyseessä maito/jogurtti, omenahillo, tai oma koti.

  9. Professori Salaspuro saattaa olla vilpitön epäilyksessään, että jogurtin asetaldehdi lisäisi syöpäriskiä. Hänen näkemyksensä perustuu kuitenkin kokeellisiin tutkimuksiin. Jotta kokeellisiin tutkimuksiin perustuvat olettamukset riskistä olisivat uskottavia, väestötutkimuksista saadun parhaan näytön pitäisi osoittaa samaan suuntaan. Toisin sanoen riskin pitäisi aktualisoitua myös väestötutkimuksissa. Niin ei kuitenkaan ole vaan väestötutkimustason näyttö päinvastoin viittaa siihen, että jogurtin syöminen vähentää ruokatorven syövän riskiä.

  10. Miten edes kehtaat Laatikainen. Itse olet saanut apu- ja tutkimusrahaa Valiolta!

    1. En ole saanut tutkimusrahaa Valiolta. Onko tämä taas niitä keskustelufoorumien satuja?

      Sain vuonna 2011 Ravitsemuksen tutkimussäätiöltä tunnustuspalkkion ”korkeatasoisesta blogistani”, jota olin tuolloin pitänyt 4 vuotta. Silloin perusteina todettiin seuraavasti: ”Reijo Laatikainen on koulutukseltaan ravitsemusterapeutti, terveydenhuollon maisteri ja MBA. Hän pitää internetissä ravitsemusaiheista Pronutritionist -blogia ja osallistuu aktiivisesti ja laaja-alaisesti sosiaalisessa mediassa käytävään ravitsemuskeskusteluun. Laatikainen seuraa ravitsemustutkimusta ja popularisoi ansiokkaasti ja objektiivisesti tutkimustuloksia ylläpitäen asiallista ja korkeatasoista keskustelua ravitsemuksesta.” -Ravitsemuksen tutkimussäätiö

      Lieneekö niin, että tämä säätiön tunnustuspalkkio on se ”apuraha” johon viittaat? Valio Oy ei ole maksanut minulle tutkimus- eikä apurahaa.

      Koska twitterissä joku kysyi myöskin minun eturistiriitoja yleisemmin, totean yleisesti ottaen tähän asiaan seuraavasti.

      Olen yhden miehen firmaa pyörittävä yrittäjä. Teen vastiketta vastaan työsuoritteita, kuten luentoja, kirjallisuuskatsauksia, asiantuntijakirjoituksia ja muita asiantuntijalta tyypillisesti tilattavia palveluita. Vuosien varrella monen kirjavat organisaatiot (yritykset ja yhdistykset) ovat ostaneet minulta työsuoritteita. En ole osakkeenomistajana, muuna omistajana tai työsuhteessa (palkansaajana) missään elintarvike- tai terveydenhuoltoalan yrityksessä paitsi omassa yhden miehen yrityksessäni. En ole julkishallinnollisessa työsuhteessa eli en ole valtion tai kunnan virkamies (vertaa ravitsemusterapeutti kunnallisessa TK:ssa/sairaalassa). Siksi minua koskee sama säätely ja samat yleiset periaatteet kuten muita yrittäjiä (eikä virkamiehiä koskeva säätely) toimialasta riippumatta.

  11. Yksi seikka, jolla Biohit & Salaspuro yrittävät jatkuvasti harhauttaa on se, että Asetaldehydi EI ole luokan 1 karsinogeeni. Ainoastaan alkoholinkäyttöön liittyvä asetaldehydi on luokassa 1. Esimerkiksi jogurttien asetaldehydi on luokkaa 2B, ”possibly carcinogenic to humans”. Kuten esimerkiksi aloe vera. Kukin voi itse tarkistaa tämän ensimmäisen rivin linkistä.

    Välillä tätä suoranaisesti vääristellään, välillä vain ilmaisu kierretään.

    000075-07-0 Acetaldehyde 2B 36, Sup 7, 71 1999
    000075-07-0 Acetaldehyde associated with consumption of alcoholic beverages 1 100E 2012

  12. Kuulutin kirjoituksessani tasapainoista arviointia jogurtin terveysvaikutuksista. Uunituore kannanotto entiseltä Harvardin professorilta nykyiselä Tufts-yliopiston dekaanilta Dariush Mozzafarianilta eri ruokien terveysvaikutuksista diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä painonhallinnan kannalta on uudessa Circulation-tiedelehdessä. Yogurtti terveysvaikutuksiltaan kalan, pähkinöiden ja kasvisten kanssa samassa terveyttä edistävien ruokien luokassa. Katso tästä tarkemmin.

    Tämä on laaja asiaan perehtyneiden ihmisten yleinen konsensus. Jogurtti on paremminkin terveyttä edistävää kuin sitä heikentävää.

  13. Hyvä kollega,
    Lääketieteen historia opettaa, että uudet asiat hyväksytään ja omaksutaan hitaasti, usein vasta vuosikymmenien kuluttua. Hyviä esimerkkejä ovat kolera, tubi, helikobakteeri, liika kolesteroli, laktoosi-intoleranssi ja tupakoinnin riskit.

    Kuten alla olevista luentolinkeistä käy ilmi, jogurtti ei ole ollut esitysteni tärkein aihe, mutta merkittävä monestakin syystä. Aihetta koskevat kansainväliset kirjallisuusviitteet löytyvät dioista sekä PubMed:stä hakutermillä ”Salaspuro acetaldehyde”. Lisäksi asetaldehydiä karsinogeeninä on käsitelty äskettäin myös Suomen Lääkärilehden kolmessa näkökulma artikkelissa. Lähetän sähköpostiisi mielelläni kopiot toivomistasi artikkeleista.

    Huomannet myös, että sidonnaisuuteni on avoimesti ilmoitettu kummankin esityksen ensimmäisessä diassa.
    http://www.biohithealthcare.com/resource/files/media/presentations/asetaldehydi-on-yleisin-karsinogeeni.pdf
    http://www.biohithealthcare.com/resource/files/media/presentations/lieber-memorial-lectureaix-2015.pdf

    Lääkäripäivien esityksen diassa numero 22 näkyy, että vuonna 1974 naisilla todettiin 22 ja miehillä 24 uutta suusyöpää (Syöpäjärjestöt/Nea Malila). Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat naisilla 124 ja miehillä 142 eli naisilla 5.6- ja miehillä 5.9-kertainen. Seuraavasta diasta näkyy, että suusyövän lineaarista lisääntymistä on vaikea selittää muutoksilla alkoholijuomien käytössä tai tupakoinnissa.

    Yläruuansulatuskanavan syövät eivät ole mielestäni vähäinen ongelma. Maailmanlaajuisesti ne muodostavat toiseksi suurimman syöpäkuolemien ryhmän. Näiden syöpien ennuste on poikkeuksellisen huono, hoitokustannukset suuret ja niiden aiheuttama inhimillinen kärsimys on mittaamatonta. Ennalta ehkäisy on kaikkien syöpien kohdalla avainasemassa varsinkin silloin kun spesifinen aiheuttaja tiedetään.

    Asetaldehydin karsinogeenisyyden suhteen suusyöpä tarjoaa ruokatorvea ja mahalaukkua paremman kohdemallin, koska suun limakalvolla ei ole lainkaan asetaldehydiä hävittäviä entsyymejä. Toisaalta kirjallisuudesta löytyy lukuisia julkaisuja, jotka osoittavat käymisellä tuotettujen ja säilöttyjen elintarvikkeiden runsaaseen käyttöön liittyvän merkittävästi lisääntyneen ruokatorvi- tai mahasyöpäriskin. Hyviä esimerkkejä ovat mursikmaito (Kenian paimentolaiset ja ruokatorvisyöpä), fermentoidut vihannekset (Kiina, Linxia ja ruokatorvisyöpä), fermentoidut soijatuotteet (Japani, Korea ja mahasyöpä). Kirjallisuusviitteet löytyvät työryhmämme julkaisuista.

    Kuluttajien suojelemiseksi syöpävaarallisilta aineilta EU on antanut yleistä tuoteturvallisuutta koskevan direktiivin (2001/95/EC). Elintarvikkeiden, mukaan lukien alkoholijuomat, turvallisuudesta EU on antanut oman, erillisen asetuksen (EC 178/2002). Miksi kuluttajia ei informoida tiettyjen elintarvikkeiden ja alkoholijuomien käyttöön liittyvästä lisääntyneestä syöpäriskistä? Entä milloin Evira antaa asiasta suositukset? Eviran suositukset olisivat erittäin tervetulleita. Sama koskee Alkoa ja alkoholijuomia. Alkon monopoliasemaa perustellaan alkoholihaittojen vähentämisen tärkeydellä.

    Ajan puutteesta johtuen päätän keskustelun tällä palstalla omalta osaltani tähän, mutta jatkan sitä tarpeen mukaan tieteellisillä foorumeilla.
    y.t. Mikko Salaspuro

  14. Esittämäsi luvut suusyövän esiintymisestä eivät ole ikävakioitua, kuten linkittämäni syöpärekisterin luvut. Syöpää (ja muitakin tauteja) koskevat sairastumisluvut on tapana esittää ikävakioituna, jolloin saadaan pestyä pois väestön vanhenemisen vaikutus (joku tauti meidät lopulta kuitenkin tappaa). Nyt esittämiäsi tuloksia voi osaltaan myös selittää yksinkertaisesti ikä.

    Tässä hyvä esimerkki ja selonteko professori Juhani Knuutilta siitä miten ikävakinonnin ”unohtamisella” voidaan johtaa harhaan.

  15. Mielenkiintoista keskustelua!
    Suomessa myös EVIRA on tutkinut asetaldehydiä, näitä ei tosin ikinä julkaistu! Sponsorina toimi Elintarviteollisuusliitto, moni pitää EVIRAa puolueettomana meidän etuja valvovana viranomaisena mutta miksi näitä aseetaldehydi tutkimuksen tuloksia ei julkaista?

Kommentointi on suljettu.