Tässä(kin) lainattu tutkija kevin hall on tutkinut makronutrienttien oksidaatiota fasting tai starving ympäristössä. Huomionarvoista on se, että proteiinien oksidaatiotahti ei käytännössä muutu lyhyellä ajalla, kutsutaan sitä vaikka normaaliuusiutumiseksi. Jos ei syö, niin tämä proteiinikierto nettovähentää eli syö mm. lihasta. Mutta jos syö riittävästi proteiinia, miksi lihasmassa vähenisi? En ymmärrä. Laihtumisen ideana on syödä rasvamassaa ja ylläpitää lihasmassaa, kysy vaikka talviunta viettävältä karhulta (jolla on kai muita mekanismeja ylläpitää proteiinejaan).

Kevin hallin peukalosääntö yhdessä liitteessä on tämä: päiväkalorivähennys 500 kcal jaetaan 55 kcal/d/lbs eli 120 kcal / d / kg. Tällä vajeella voi siis laihtua max 9 lbs eli 4 kg, lähtöpainosta riippumatta? Esitetyssä graafissa tiputus on yli tuplat kg, tosin aikaakin annetaan vuosikausia?

Nämä ovat kuitenkin peanuts, olennaista on se, että laihtumisen osuus ja syönnin osuus vastaavat kulutusta. Laihtuminen on alussa nopeampaa, jolloin kompensoivan syönnin osuus on pieni(n). Oman rasvan vähetessä syönnin määrän pitäisi lisääntyä, kun taas näissä malleissa puhutaan tasaisesta ja lineaarisesta kalorivähennyksestä tavoitteeseen asti. Hyvä, että tämä syömisnousu toteutuu edes tasaantumisvaiheessa. Jotenkin haluaisin nähdä tämän ”integraalikäyrän” syömismäärässä enkä vain painon kehityksessä.

Onko tämä ”pötyä pöytään” jälkiruokaa, vai olenko ihan pihalla?
JR

Ihan tervetullut kommentti 🙂

Tuo käänteisen mallin ajatus on kyllä houkutteleva. Kiitos vinkistä!

Yleisenä kommenttina: maalasin tässä kirjoituksessa tarkoituksella hieman mustavalkoista asetelmaa saadakseni viestin läpi. Uskon ja ymmärrän, että suuri osa asioiden vähääkään perehtynyt on ymmärtänyt BWP:n kaltaisen laihtumisen dynamiikan.

Yksi asia, josta tässä ketjussa ei ole vielä ollut puhetta on se, että kokemukseni mukaan potilaat/asiakkaat pystyvä toteuttamaan kalorivajeen noin 5 päivää viikossa, ja sitten viikonloppuna tai kokouspäivinä, juhalpäivinä jne. mennään sitten joko +kaloreille tai ainakin energiavaje kumoutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että BWP:n antamaa laihdutus aikaa täytyy jatkaa noin 20-30 %:lla tai vaihtoehtoisesti tiukentaa kalorirajoitusta edelleen. Itse pidän parempana pidentää tavoitteeseen kuluvaa aikaa –vaikka useimmilla tuntuukin olevan kiire päästä tavoitteeseen.

Ihan totta. 500 kcal nyrkkisäännön puolustukseksi voi myös sanoa, että sen avulla ei päädytä tekemään liian tiukkaa kalorivajeen tavoitetta (”kitudieettiä”).

Pidän kuitenkin tärkeänä, että laihduttajalle, varsinkin heillä joilla iso ”projekti” edessä, tehdään selväksi miten paljon syömisen pitää vähentyä pitkällä aikavälillä. En halua korostaa näiden lukujen merkitystä, mutta joku käsitys laihduttajalla täytyy olla siitä miten paljon syömistä pitää vähentää. ilman kohtuullista ymmärrystä ruokien kaloripitoisuudesta, annoskoosta jne. voi olla käytännössä vaikeaa onnistua vaikka nykyisin onkin tapana mollata kaikenlaisia kalorilaskelmia, sekä korostaa joustavuutta syömisen kontrolloinnissa.

Tämä ei ollenkaan huono idea. 2-3 kuukauden ajan tämä 500 kcal sääntö toimii, sitten voi taas tehdä uuden vähennyksen.

Esimerkki: Erkin kulutus dieetin alussa on 3000 kcal/pvä, näin ollen Erkin tulee ohjeen mukaan syödä 2500 kcal. Laihtumisen myötä Erkin kulutus putoaa 2800 kilokaloriin, joten Erkki ottaa ja syö 2300 kilokaloria per päivä. No Erkkipä alkaa reenata ja kulutus nousee 3200 kilokaloriin, joten Erkki saa syödä 2700 kilokaloria päivässä. Näin Erkki laihtuu puoli kiloa viikossa, kunnes on tavoitepainossaan ja lopettaa dieetin tyytyväisenä miehenä.

Tottakai voi hifistellä, että onhan sillä hiukan väliä ottaako syömänsä energian sokerista, sisäfileestä, leseistä vai polttoöljystä, mutta hyvänä karkeana sääntönä normaaleille ihmisille tuo ”nyrkkisääntö” toimii. Oikean kulutuksen arvioiminen ei tosin käytännössä ole aina helppoa, mutta se on toinen juttu. Summa summarum: Kituuttaa kroppa sitten säästöliekillä tai palaa molemmista päistä lisähapen kanssa, suurenipa maksa tai pienenipä hauis: Kun joka päivä syödään viisisataa kilokaloria vähemmän kuin kyseisen päivän kulutus, niin laihtuminen ei lopu ennen kuin dieetti loppuu – tai ihminen kuolee.