Vuonna 2023 julkaistiin NEJM-lehdessä toistaiseksi pisin pelkkää ruokavaliota ja muistia koskeva satunnaistettu tutkimus (Barnes ym.). Tässä kolme vuotta kestäneessä ja 604 tervemuistista ikääntyvää kattaneessa tutkimuksessa MIND-ruokavalio ei vaikuttanut muistitoimintoihin sen paremmin kuin parin kilon laihtumiseen tähtäävä yleinen neuvonta jota kontrolliryhmä sai. Voit lukea tutkimuksesta tarkemmin esimerkiksi täältä. Itse olen kirjoittanut tutkimuksesta viime vuonna julkaistussa kirjassani Parasta ruokaa aivoille.

Alkuperäisen NEJM-julkaisun jälkeen tästä arvokkaasta tutkimuksesta on tehty lisäanalyysejä useasta eri näkökulmasta. Näin kovalla työllä kerätty aineisto saadaan hyödynnettyä parhalla tavalla. Käyn seuraavaksi läpi näiden alkuperäisjulkaisun jälkeisten tutkimusartikkeleiden opinpaloja –ja mielestäni tärkeimmän opetuksen otan esiin heti aluksi.

Kunnolla MIND-ruokavaliota noudattaneilla muistitestitulokset paranivat enemmän –kontrolliryhmä ”pilasi” akluperäistutkimuksen

Ruokavaliotutkimusten yksi suurimmista haasteista on se, että osallistujat eivät yleensä pysty noudattamaan annettuja ruokavalio-ohjeita kovin tarkasti. Varsinkin useita vuosia kestävissä tutkimuksissa sitoutuminen jää usein puutteelliseksi.

Tänä kesänä julkaistussa jälkianalyysissä tarkasteltiin, miten arjessa oikeasti toteutuneet muutokset ruokavaliossa vaikuttivat muistitoimintoihin. Analyysissä oli mukana 590 henkilöä, eli 14 henkilöä oli pudonnut pois matkan varrella.

MIND-ruokavaliolle satunnaistetuista henkilöistä (293 henkilöä) 3 % (10 henkilöä) ei kyennyt tekemään aiottuja muutoksia lainkaan, ja 22 % (66)  teki tavoitelluista muutoksista vain pienen osan. 75 % (217) MIND-ruokavaliolle satunnaistetuista teki muutoksia melko hyvin (kuva alla). Tällaiset luvut ovat täysin odotettavissa olevia myös aiemmin satunnaistettujen tutkimusten mukaan.

Suuri uutinen onkin tällä kertaa se, mitä tapahtui kontrolliryhmässä. Kontrolliryhmässä 11 % osallistujista (33 henkilöä) teki runsaasti MIND-ruokavalion mukaisia muutoksia ruokavalioonsa, vaikka heitä oli nimenomaisesti pyydetty olemaan muuttamatta ruokavaliotaan siihen suuntaan. Lisäksi 71 % kontrolliryhmän osallistujista teki ainakin joitakin MIND-ruokavaliota kohti vieviä muutoksia, vastoin ohjeita. Toisin sanoen noin 80 % kontrolliryhmän osallistujista poikkesi tutkimusprotokollasta muuttamalla ruokavaliotaan muistiterveyttä tukevaan MIND-ruokavalion suuntaan –tämä oli vastoin tutkijoiden toivetta.

Näin ollen ei olekaan yllättävää, että alkuperäisessä analyysissä aktiiviryhmän (MIND-ruokavalio) ja kontrolliryhmän (painonhallintaohjaus) välillä ei havaittu eroa muistitoiminnoissa, eikä aivokuvauksissa MRI-laitteilla. Ryhmien välille suunniteltu ruokavalioiden ero jäi huomattavasti odotettua pienemmäksi, koska suuri osa kontrolliryhmästä omaksui MIND-ruokavalion piirteitä ainakin jossain määrin.

Tutkijat eivät jättäneet asiaa vielä tähän.

He tekivät tämän jälkeen lisäanalyysin, jossa osallistujia ei enää tarkasteltu alkuperäisen ryhmäjaon perusteella, vaan sen mukaan, kuinka paljon he olivat todellisuudessa muuttaneet ruokavaliotaan MIND-ruokavalion suuntaan –kuuluivatpa kumpaan ryhmään tahansa.

Tässä jälkianalyysissä havaittiin, että ne osallistujat, jotka olivat tehneet runsaasti myönteisiä muutoksia MIND-ruokavalion suuntaa, suoriutuivat muistitesteissä tilastollisesti merkitsevästi paremmin kolmen vuoden seurannan jälkeen kuin ne, joiden ruokavalio oli muuttunut vain vähän, tai ei lainkaan. Tutkijat toteavat:

In conclusion, we found that participants with higher adherence, as reflected by greater increases in MIND diet scores from baseline, demonstrated significant improvements in global cognitive function compared to non-adherent individuals throughout the trial. Future dietary intervention trials should prioritize strategies to both maximize adherence in the intervention arm and limit dietary improvement in the control arm, thereby ensuring sufficient contrast in dietary scores between groups to detect a true intervention effect.

Lue tutkimus: Adherence to the MIND Diet and Longitudinal Changes in Global Cognition: A Post-Hoc Analysis of the MIND Trial

MIND-ruokavalio hyödytti niitä, joilla oli veriarvojen perusteella viitteitä alkavasta muistisairaudesta

Nykyisin Alzheimerin taudin riskiä voidaan arvioida verestä mitattavilla biomarkkereilla, jotka kertovat siitä, miten aivoihin on kertymässä haitallisia tau- ja beeta-amyloidiproteiineja –vaikka muistitoiminnot olisivat vielä kunnossa. Tässä lisätutkimuksessa kohonneita pTau181 tai beeta-amyloidi (Aß40) arvoja lähtötilanteessa omaavilla MIND-ruokavalion noudattaminen liittyi parempiin muistitoimintoihin kontrolliryhmään verratessa.

Tämä tutkimus herättää ajatuksen, että aivan tervemuistisia tutkittaessa tutkimusten on ehkä oltava hyvin pitkäkestoisia, pidempiä kuin 3 vuotta, jotta mitään ruokavalion efektiä voidaan havaita. Aivoissa tapahtuvat negatiiviset muutokset muhivat piilossa vuosikausia ennen pintaan puhkeamistaan.

Lue tutkimus: Dietary intervention and cognition across Alzheimer’s disease biomarker levels: The MIND clinical trial

Lihavat voivat hyötyä MIND-ruokavaliosta enemmän 

Jälkikäteen tehtiin laskelmia siitä, miten erilaiset taustekijät kuten ikä, geenit tai paino saattaisivat vaikuttaa siihen, että hyödyttääkö MIND-ruokavalio. Tutkituista taustatekijöistä vain painolla oli merkitystä. 35 tai suuremman painoindeksin omaavilla oli kolmen vuoden jälkeen paremmat tulokset muistitesteissä jos heidät oli satunnaistettu MIND-ruokavaliolle eikä kontrolliryhmään (painohallinta). Tämä tutkimus viittaa siihen, että lihavien henkilöiden keskuudessa mahdollinen ruokavalion laadullinen vaikutus voi tulla nopeammin tai selvemmin näkyviin kuin normaalipainoisilla.

Lue tutkimus: Effect modifiers of the MIND diet for cognition in older adults: The MIND diet trial

Lopuksi

Tutkimuksen jälkianalyysit puoltavat sitä, että MIND-ruokavalioon sitoutuminen voi tukea muistin hyvänä pysymistä erityisesti heillä, jotka noudattavat ruokavaliota melko säntillisesti. Tämä tulos on linjassa kohorttitutkimuksien meta-analyysin kanssa. 

MIND-ruokavaliolle satunnaistetuista henkilöistä 3 % ei kyennyt tekemään aiottuja muutoksia lainkaan, ja 25 % teki muutoksia vain vähän –tällainen epätäydellinen sitoutuminen ruokavaliomuutoksiin on tavallista ja hyvin tunnettua. Sen sijaan se, että kontrolliryhmän henkilöt tekivät suhteellisen paljon muistia tukevia MIND-ruokavalion mukaisia muutoksia –vastoin tutkijoiden ohjeita– vesitti pitkälti mahdollisuuden löytää mitään eroja ryhmien välillä.

Muistitutkimuksiin hakeutuvilla henkilöillä voi olla kiusaus tehdä sellaisia muutoksia ruokavalioonsa, joiden he ajattelevat olevan itselleen hyväksi, vaikka tutkijoiden aikeena olisikin se, että (kontrolliryhmän) ruokavaliota ei muutettaisi tutkimusjaksom aikana myönteiseen. Kaikkinensa tämä jälkianalyysi on hyvä osoitus siitä, että laadukkaiden ravitsemustutkimusten tekeminen on hyvin haasteellista.