Missä tuotteissa on vielä transrasvaa?

Nettikirjoituksissa ja painetussakin sanassa on paljon virheellisiä viittauksia eri tuotteiden transrasvapitoisuuksiin. Usein kuulee väitettävän, että kasvirasvajäätelöt, margariinit, perunalastut, keksit, karjalanpiirakat, por cornit ja ranskalaiset perunat olisivat valitettavan suuria transrasvan lähteitä. Transrasvahappojen  määrää ei ilmoiteta pakkauksessa, koska lainsäädäntömme mukaan niitä ei tarvitse ilmoittaa erikseen. Terveydelle haitallisia on nimenomaan teollisuudessa hydrogenoimalla osittain kovetetut kasvirasvat (transrasvat).

Tein pientä pöytälaatikkotutkimusta transrasvojen määristä eri elintarvikkeissa. Osa tuloksista perustuu soittokierrokseen joihinkin elintarvikeyrityksiin, ensimmäinen kohta Eviran kattavaan selvitykseen vuodelta 2009. Tässä päähavaintoja.

1. Margariinit eivät ole merkittäviä transrasvan lähteitä. Kaikki vuonna 2009 Eviran 18 tutkimaa valmistetta sisälsi alle 0,6 g/100 g. Yli puolessa valmisteita ei ollut lainkaan transrasvaa.

2. Perunalastut. Soitettuani kahdelle suurelle perunalastujen valmistajalle (Estrella ja Chips Ab) minulle kerrottiin, että he eivät käytä kasvirasvojen teollista kovettamista, eikä tuotteissa siten ole käytännössä transrasvaa.

3. Kasvirasvajäätelöiden transrasvapitoisuuksista ei ole kattavaa tietoa. Käsittääkseni ainakin kotimaiset jäätelön valmistajat ovat kuitenkin pyrkineet lopettamaan valmistusprosessit joissa syntyy transrasvaa. Ainakin Ingman ilmoittaa Apetit -kasvirasvajäätelön sisältävän rypsiöljyä ja palmuöljyä, eikä rypsiöljyä ole kovetettu teollisesti. Siten ainakaan kotimaisessa kasvirasvajäätelössä tuskin on transrasvaa merkittäviä määriä.

4. Pop Corneja syödään kotona ja huvitilaisuuksissa. Kotikäyttöön tarkoitetuissa pop corneissa Chips Oy:n pop corneissa käytetään palmuöljyä (tuoteselosteessa ”kasviöljy”), ja palmuöljy on osin kovetettua. Lopputuotteessa on transrasvaa yhteensä: 0,5 g/100 g. Yksi pussi mikro -por corneja  painaa 100 g (light 85 g) ja riittää ainakin meidän perheessä 2-3 hengelle.

5. Teollisissa karjalanpiirakoissa saatetaan käyttää pieniä määriä osittain kovetettua margariinia valmistusprosessissa. Saarioisten kuluttajapalvelun mukaan leivonnassa käytettävässä margariinissa on alle 1 % transrasvaa. Kovetetun margariinin määrä syötävässä karjalanpiirakassa on lisäksi huomattavasti pienempi kuin valmistuksessa runsaammin käytettävän kovettamattoman rypsiöljyn määrän. Täten karjalanpiirakoissakin pitäisi olla hyvin vähän transrasvaa (oma veikkaukseni edellämainituista  syistä johtuen on alle 0,2 g/100 g).

6. Chips Oy:n kuluttajapalvelu ilmoitti, että myöskään Oolannin kotikäyttöön tarkoitetuissa ranskalaisissa perunoissa ei ole käytännössä transrasvaa. Käytössä on rypsiöljy, jota ei koveteta. Kesko ilmoittaa puolestaan, että se käyttää palmuöljyä Belgiasta tulevissa ranskalaisissaan,  jota ei koveteta teollisesti (eikä siten sisällä juurikaan transrasvaa). McDonalds ilmoittaa netissä saatavilla olevassa esitteessä ”Ranskalaisten perunoiden valmistuksessa sekä tehtaalla että ravintolassa käytetään kovettamatonta kasviöljyä, ja sisältää alle 9 % tyydyttyneitä rasvahappoja alle 2 % transrasvoja”. Lisäksi uppopaistamisessa käytettävä rypsiöljy on ”täysin kovettamatonta ja sisältää alle transrasvaa 2 %”. Pikaruokaravintoloiden ranskalaisissa voi siten olla hyvin pieniä määriä transrasvaa, mutta kotikäyttöön tarkoitetuissa ranskalaisissa ei juuri nimiksikään.

7. Suuret kotimaiset keksien valmistajat lopettivat kasvirasvojen kovettamisen useita vuosia siten. Pienimpien kotimaisten keksinvalmistajien kasvirasvan kovettamisprosesseista ei ole kattavaa tietoa. Teoriassa on mahdollista, että jokin ulkomailta tuleva keksivalmiste sisältäisi transrasvaa. Valtaosa kekseistämme lienee kuitenkin lähes transrasvavapaita.

Edellisistä syistä johtuen olisi parasta lopettaa huhut, jonka mukaan kasvirasvajäätelöt, ranskalaiset, keksit, perunalastut, karjalanpiirakat  ja pop cornit ovat transrasvapommeja. Ainakin tähän ”otokseen”  valittujen kotimaisten valmistajien elintarvikkeet sisältävät hyvin vähän transrasvaa. Finravinto -tutkimuksen tulos vuodelta 2007 on samansuuntainen. Transrasvan saantimme oli vain n. 1 g/pv, eikä transrasvan saannissa vaikuttanut olevan kovin suuria yksilöiden välisiä vaihteluja. Lisäksi on huomitoitavaa, että vähäisestä transrasvan saannistamme  huomattavan osan muodostaa rasvaiset maitotaloustuotteet, joissa transrasva on luonnostaan. On tosin viitteitä siitä, että maitotaloustuotteiden transrasva olisi terveydelle edullisempaa kuin kasvirasvan hydrogenoinin tuloksena syntyvä transrasva (Mozaffarian, Aro &Willett 2006).

Minusta ravitsemusasiantuntijoiden ja vastuullisesti toimivien nettiasiantuntijoiden tehtävä on katkaista sellaisilta huhuilta siivet, että edellä mainitut elintarvikkeet olisivat edelleen  ns. ”transrasvapommeja”. Pysytään kuitenkin kuulolla, ja seurataan josko Evira tai EFSA valottaa asiaa vielä tarkemmin.

Ps. Olisi erityisen kiinnostavaa, jos elintarviketeollisuuden edustajat tai asiantuntijat kommentoisivat tätä kirjoitusta

34 thoughts on “Missä tuotteissa on vielä transrasvaa?”

  1. Kiitos Reijo! Olenki jo pitkän aikaa pohtinut tätä kysymystä. Vihdoin saatiin asiaan hieman selvennystä 🙂

  2. Ravitsemusalaa opiskelevana olen kuullut usein opetettavan, että transrasvaa muodostuisi elintarvikkeessa säilytyksen aikana. Erityisesti tämä koskisi tällöin pitkään säilyviä/säilytettäviä elintarvikkeita, kuten keksejä, sipsejä jne. Eli vaikka itse tuotteen valmistukseen ei käytettäisi trans-rasvoja sisältäviä rasvoja, niin niitä muodostuisi ajan kuluessa. Osaisikohan joku kommentoida tähän jotakin?

    1. Jes, löytyisikö tähän elintarviketeknologian ammattilaista tai muuta tietäjää tähän liittyen. Hyvä kysymys, johon minä en ainakaan osaa vastata tältä istumalta.

    2. Juuso Reinikaisen blogissa sivutaan asiaa ja siellä mainitaan eräs tutkimus, jossa pientä transrasvojen ilmaantumista esiintyi säilytyksen aikana. Minusta ilmaantuminen säilytyksestä johtuen oli kuitenkin pientä, eli n. 0,2-0,5 g /100 g tuotetta 20 viikkoa pitkän säilityksen aikaan.

      http://www.scielo.br/pdf/cta/v29n3/a36v29n3.pdf

      Juuson blogi: http://bit.ly/gLf0dP

      1. Kiitos! Kävin lukemassa blogikirjoituksen ja tutustuin mielenkiinnosta hieman myös alkuperäiseen tutkimukseen, jossa oli vertailtu snackseja, joiden valmistukseen oli käytetty joko osittain kovetettua kasviöljyä tai eri määriä rapsiöljyä osittain kovetettujen kasviöljyjen lisänä tai pelkkää rapsiöljyä. Tulokset osoittivat, että 0,0 % trans-rasvoja (rapsiöljyä käytetty valmistuksessa) sisältävissä tuotteissa trans-rasvoja kuitenkin muodostui tuotteeseen, mutta kuten edellisessä kommentissa mainitsit, kyse on alle 0,5 g/100g kokonaisrasvamäärästä. Eli kovin merkittäviä määriä ei muodostu varastoinnin aikana silloin, kun alunperin tuote ei sisällä trans-rasvoja. Osittain kovetettuja kasviöljyjä käytettäessä trans-rasvamäärä säilyi suunnilleen samalla tasolla.

        Juuri nuo OSITTAIN kovetetut kasviöljyt on haitallisia, koska ne sisältävät trans-rasvoja. Jos hydrausta ei tehdä loppuun asti täydellisesti, muodostuus trans-rasvoja, koska ensimmäisen vedyn lisäys on palautuva reaktio. Tällöin muodostuu trans-sidos, koska se on reaktiolle edullisempi kuin cis-sidos. (Wikipedia: transrasva)

        Merkittävämpiä muutokset näyttivät olevan SFA:n, MUFA:n ja PUFA:n määrissä. Esimerkiksi MUFA:t lisääntyivät yli kolminkertaisesti (17,7 % -> 58,2 %) ja vastaavasti SFA:t väheni suoraan verrannollisesti (27,6 % -> 9,2 %) MUFA:n muutokseen, kun osittain kovetettuja kasviöljyjä korvattiin rapsiöljyllä. Tuotteiden aistinvarainen laatu ei kärsinyt.

  3. Kiitos taas, Reijo! Selventävää ja ajatuksia kokoavaa tietoa ja yhteenvetoa taasen.
    Olen miettinyt myös vaahtoutuvien kevytkastikkeiden trans-rasvapitoisuuksia. Mikä niiden laita mahtaa olla? Esimerkiksi vaniljakastike ja kasvirasvapohjainen vispi:
    http://bit.ly/h8OmtJ

    1. Jatta, jouduin lyhentämään linkkejäsi. Sotkivat sivuston 🙂
      Tietäisikö joku lukijoista Jatan kysymykseen vastausta.

  4. Tämän mukaan ainakin tässä tuotteessa olisi kovetettua kasvirasvaa eli ei transseja (joita tulee OSITTAIN kovetettuun kasvirasvaan):

    Googlen avulla löytyvät melkein kaikkien tuotteiden tuoteselosteet. Eivät tokikaan kaikkien – minunkin piti Ingamin kasvirasvajätskeistä kysyä firmasta (sain saman vastauksen kuin Reijo).

    1. Jouduin Anna-Liisa ottamaan sinunkin viestistä linkin pois (se on sama kuin Jatan viestissä). Oli liian pitkä. Lyhensin linkin Bitly -nimisellä palvelulla, jolla voi kahdessa sekunnissa lyhentää minkä tahansa linkin alle 15 merkkiä pitkäksi.

  5. Ainakin meidän elintarvikekemian luennon lipidi-osiossa Anna-Maija Lampi (dos.) kertoi tehneensä laboratoriomäärityksiä nimenomaan elintarvikkeiden transrasvoille. Lukemat olivat samoja kuin Reijon ilmoitamat. Eli hyvin minimaalisia.

    Hän mainitsi myös tutkineensa vispikerman transrasvamäärää, ja kertoi sen olevan myös hyvin minimaalinen, lähes olematon.

    1. Ei kun anteeksi, tarkoitinkin juuri vispattavia kevytkastikkeita, en niinkään vispikermaa. 🙂

      1. Mainiota, kiitos nopeasta palautteesta Kristofer.

  6. Suomen Lääkärilehden Finravinto 2007 –tutkimusta esittelevän artikkelin mukaan (Suomen Lääkärilehti 2008:33): ”Kahden edellisen vuorokauden ruoankäyttöhaastattelu suoritettiin tietokoneavusteisena Kansanterveyslaitoksen omalla ohjelmistolla, tallennus- ja ravintolalaskelmaohjelma Finessillä, joka käyttää elintarvikkeiden koostumustietokantana kansallista Fineli-tietokantaa […] Ruokalajien reseptit perustuvat yleisimpiin suomalaisiin keittokirjoihin.”

    Tarkoittaako lainauksen viimeinen virke sitä, että haastattelussa raportoitujen ruokien Finelin mukaiset ravintoarvot on laskettu ”yleisimpien suomalaisten keittokirjojen” mukaan ja että tutkimuksessa ei tullut esiin se, jos ruoka valmistettiin puolivalmisteista?

  7. Finelillä tuo reseptilaskenta perustuu suomalaisiin, eniten myytyihin peruskeittokirjoihin. Ainesosat määritetään lopullisesta elintarvikkeesta. Resepteissä huomioidaan myös veden haihtumisesta aiheutuva painon vähentyminen ja vaikutus mm. ravintoainetiheyteen.

  8. Mitenkäs sitten tuotteet, joissa on osittain kovetettua kasvirasvaa tai lisäainetta E471 (Rasvahappojen mono- ja diglyseridit)? Olen ymmärtänyt, että näissä olisi transrasvojakin.

    Näitä löytyy kaupan hyllyltä reilusti, leipäosastolta lähtien.

    1. Hanna, siinä tuli lisäselvitystyötä 🙂 E471 taitaa olla emulgointiaine, jota tavataan myös margariineissa, jotta vesi saadaan ”leivottua” tasaisesti sekaan (kuten myös lesitiini E322). Esim. Keijussa ja Becelissä näyttää olevan. Kts. esim. tämä Euroopan emulgointiyhdistyksen naseva kuvaus: http://bit.ly/g5zQcF

      Ohessa Foodnavigatorin artikkeli jonka mukaan E471 ei sisältäisi merkittäviä määriä transrasvaa, vaan olisi nimenomaan yksi keino vältellä transrasvan syntymistä (jos ymmärsin jutun oikein): http://bit.ly/fFzPed

      Olisiko lukijoilla täydentävää tietoa vielä tähän?

  9. Tämä ei nyt liity aiheeseen, mutta on ajankohtaista. Voisitko ottaa viljojen lektiinit, flytaatit, yms. haitalliset jutut käsittelyyn. Mediassa pyörii nyt pieni vääntö näiden Heikkilän ”vilja on myrkkyä” -lausuntojen ympärillä. Mielestäni ”virallisen” puolen asiantuntijat ovat vastailleet väittämiin todella ylimielisesti. Leipää on vain puolusteltu, mutta sanallakaan ei olla mainittu näistä lektiineistä yms.

    1. Edu, jep tämä olisi kyllä tärkeä aihe. Vaativa aihe sinänsä, jos aikoo käsitellä kunnolla. Laitan asian hautumaan.

      Jenni Lapin vieraskirjoitus tässä blogissa valotti täysjyväviljan merkitystä diabeteksen ehkäisyssä, ja sitä seuranneessa keskustelussa ”livettiin” kyllä myös viljan muihin terveysvaikutuksiin. Tsekkaa alkuun se, jos ei ollut entuudestaan tuttu, juttu löyyy tästä:
      http://bit.ly/egJH1x

      1. Joo, kiitos vinkistä. Nopealla vilkaisulla kirjoituksen jälkeinen keskustelu vaikuttaa mielenkiintoisemmalta kuin itse kirjoitus ;). Pitää lukea illalla oikein ajan kanssa.

      2. Tuon syksyisen kirjoitukseni jälkeen kasasin itselleni tutkimuksia lektiinit-ainepiiristä. Valitettavasti en ole niitä ehtinyt vielä kunnolla lukemaan, sillä vaatisi todella aikaa perehtyä. Pintatutustumisella vaikuttaa, että PubMedistä löytyvät tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä eläin- ja in vitro kokeisiin. Lektiinejä on käytännössä kaikissa kasvikunnan tuotteissa, viljat mukaanlukien. Kasvispainotteista ruokaa, jossa on palkokasveja, juureksia, viljoja (myös gluteenittomia viljoja), pähkinöitä, kaaleja, hedelmiä, jne. syömällä altistuu siis välttämättä lektiineille. Varsinkin, jos näitä vielä syö raakoina ja käsittelemättöminä. Mikä taas on niiden merkitys ihmisen terveydelle lienee epäselvää. Kasvispainotteista ruokavaliotahan pidetään yleisesti ottaen terveellisenä (ja onhan tämä todistettukin moneen otteeseen). Vaikuttaako esim. viljatuotteiden valmistusmenetelmä lektiinipitoisuuteen tai lektiinien ominaisuuksiin? Mikä on merkitys ihmisen terveydelle, kun otetaan huomioon ruokavalion kokonaisuus? Itse voisin tästä kirjoittaa katsauksen, mutta tuskin ehdin pitkään aikaan. Hienoa olisi, jos joku muu asiaan todella perehtynyt innostuisi kirjoittamaan.

      3. Selvennykseksi vielä että Jennin kirjoituksessa ei ollut mitään vikaa, mutta kommenttiosiolla käsiteltiin enemmän minua kiinnostavia asioita.

  10. Kiitos Reijo! Oletpa taas tehnyt perusteellista ja aikaa vievää selvitystyötä ja laitat sen jakoon tänne meille kaikille. Nostan sulle hattua!

    Sitten mullakin yksi ihan aiheeseen liittymätön toive/kommentti: olisi kiva tietää miten suuressa määrin elintaviketeollisuus käyttää jodioitua suolaa.. voisiko jodista tulla puutetta? Mutta tästä asiasta joskus toiste…

    1. Suolan vähentämiseen liittyen itsekin olen tätä joskus miettinyt. Vaatisi oman kirjoituksen.

      Jodin saanti Suomessa näytti olevan Finravinto 2007-tutkimuksen mukaan 120-150 % saantisuosituksesta, eli siinä olisi ainakin suositukseen nähden vähän laskumahdollisuutta. Suurimmat lähteet: maito ja maitovalmisteet n. 30, viljavalmisteet n. 30 %, lihavalmisteet ja -ruuat n. 15 %, kalat/kalaruuat 10 % ja loppu muille sekalaisille. Tässä muuten ihan mielenkiintoinen artikkeli jodiin liittyen Duodecimissa: http://bit.ly/i2wIdD

      1. KIITOS, Reijo! Näistä Finravintotutkimuksen saantilähteistä mietin, että tuleeko jodi näihin juuri suolaisuuden kautta. Jostain luin, että 40% tulisi luontaisesti elintarvikkeiden jodista ja 60% suolan mukana. Mutta tämä jää toiseen kertaan.

  11. Kiitos Reijo tästä(kin). On vissiin tullut puhuttua soopaa asiakkaille trans-rasvan lähteistä, mutta oppia ikä kaikki. Etenkin kasvirasvajäätelö yllätti.

  12. Suuret kiitokset Reijo! Taas tuli päivitettyä omaakin osaamista! Itseäni mietitytti etenkin tuo keksi ja konditoriapuoli. Tiedän, että osa yhtiöistä on vaihtanut osan keksien rasvanlaadusta jopa rypsiöljyyn, mutta muitten keksien laatu mietityttää. Mutta eipä sitä keksejä päivittäiseen ruokavalioon suuria määriä suositellakaan, joten transien lähteenä tällöin myös aika pieni, jos suosituksissa pysytään : )

  13. Moi. Olen pitkään miettinyt tätä kovettuneiden rasvojen syntymistä.
    Onko niin, että rasvasta tulee kovettunutta, kun sen ensin sulattaa (kiehuttaa?) ja sitten antaa sen jäähtyä. Rasvasta (esim voista) tulee aivan eri näköistä. Saman huomaa jo, jos voi sulaa huoneenlämmössä.
    Siten, jos valmistaa ruokaa pannulla, antaa sen jäähtyä, lämmittää uudelleen ja jatkaa tätä prosessia, niin rasvata tulee erityisen paljon kovettunutta, ts. transrasvaa?

  14. Oliko nyt niin, että jos tuotteen sisällysluettelossa lukee, että ”kasvisrasva (osittain kovetettu)” niin tällöin tuoteessa on _varmasti_ teollista transrasvaa vai onko tuotteessa tällöin _mahdollisesti_ teollista transrasvaa?

    Mutta juu, kuuklaamalla ” ainekset/sisällysluettelo/jne/” sekä ”kasvisrasva (osittain kovetettu)” niin löytää tuotteita missä on näitä osittain kovetettuja kasvisrasvoja ja kyllä niitä vain on aika lailla.
    esmes:
    http://www.pingviini.fi/tuotteet/eskimo/trio_monipakkaus

    Tuosta kattavasta rasvaesityksestä,
    http://bit.ly/hXTjYT
    ,otti silmään puolivälissä maininta transrasvoista, että ”Vaikka on tyydyttymätöntä, on yhtä haitallista kuin tyydyttynyt rasva”, mikä tietenkin on väärin koska tyyd. rasva nyt ei ole kovin vaarallista jos ollenkaan vaan se teol. trans.rasva on se pahis järjestelmällisesti tutkimuksissa joissa nämä kaksi ”kovaa rasvaa” erotellaan. Niissä jossa erottelua ei tehdä niin ei niin yllättäen myös perus-SAFA saa syyt niskaan.

    Esityksen mukaan CLA:n eli luon. transrasvan terveysvaikuksista ei ole tietoa?

    1. Guillermo, jos tuoteselosteessa lukee, että tuotteen osana on ”osittain kovetettu kasviöly/-rasva” niin silloin tuotteessa todella on (ainakin hitunen) transrasvaa. Sitä ei välttämättä ole kuitenkaan merkittäviä määriä. Jos muut aineosat ovat esim. rypsiöljy, voi ja kolmantena järjestyksessä ”osittain kovetettu kasvirasva” niin silloin rypsiöljyä ja voita on enemmän ja osittain kovetettua kasvirasvaa vähemmän. Tällöin transrasvaakin on todennäköisesti erittäin vähän. Sen sijaan jos järjestys luettelossa olisikin päinvastainen transrasvaa olisi todennäköisesti runsaasti.

      Olen täysin samaa mieltä kanssasi, että tuossa kohtaa tuota tiedostoa on virhe. Tyypillistä toivottavasti menneen ajan tiedotuspolitiikkaa. Transrasvalla on selkeästi huonommat vaikkutukset useisiin terveyttä kuvaaviin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin kuin tyydyttyneellä rasvalla. Tosin transrasvan saantikin on länsimaissa (muuallakin kuin Suomessa) huomattavasti alhaisempaa kuin tyydyttyneen rasvan.

      CLA:sta ja märehtijöiden tuottamista muista luonnollisesta transrasvoista on tullut viimeaikoina uutta tietoa. On viitteitä tosiaan siitä, että märehtijöiden maitoon tuottamat transrasvat eivät olisi kovin haitallisia terveydelle. Ainakaan Harvard ei uskalla näistä lausua vielä mitään vahvaa kannanottoa. Seurailen tilannetta.

  15. Kotinaposteltavien sijasta transrasva vaaniikin siis lounaslautasella ja huoltoaseman korvapuustissa. Suurtalousmargariineissa nimittäin taitaa vielä olla osittain kovetettuja kasvirasvoja ihan yleisesti.

  16. Ainesosat: Porkkana 40 %, vehnäjauho, vesi, kananmuna, kasvirasva (kasviöljy, osittain kovetettu kasviöljy ), ….

    Tämä oli saarioisen porkkanaohukainen suurtalouksille.

    **************************************************************
    vehnäjauho, kasvirasva (osittain kovetettu) ja -öljy, sokeri, vesi, omena, kananmuna, hiiva, suola, ……

    Ja tämä on Vaasan omenaviineri, kotona paistettava,pakastettuna myytävä.

    *****************************************
    Vehnäjauho, sokeri, vesi, glukoosi-fruktoosisiirappi, kasviöljy ja -rasva (osin kovetettu),…….

    Tämä Fazerin Dallaspitko.

    Minkätyyppisiä muita tuotteita on, mistä löytyy kovetettua kasvirasvaa?

Kommentointi on suljettu.