Ravitsemusterapeutti Hooperin meta-analyysi rasvoista

Viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt kaksi uutta meta-analyysiä rasvoista. Niistä kumpikaan ei ole saanut julkisuutta vaikkapa Suomessa, ehkä siksi että ne ovat ilmestyneet ”väärissä” tiedelehdissä tai ”väärin” kirjoittajien kirjoittamina. Eikä niitä ole paljoakaan referoitu tiedelehdissäkään. Niillä on molemmilla kuitenkin paljon annettavaa rasvakeskustelulle.

Ensimmäinen näistä on Hooperin meta-analyysi, joka  on niin monisäikeinen, ettei siitä meinaa saada selvää virkkuukoukullakaan. Näin on kyllä minunkin analyyseistä joskus sanottu 🙂 Sen vahvuus on toisaalta juuri tässä monipuolisuudessa. Ramsdenin meta-analyysi on toinen näistä. Sitä tekisi mieli kutsua kumoukselliseksi. Siitä toisella kertaa.

Nyt siis Hooperin meta-analyysiin.

Johdanto

Englantilainen ravitsemusterapeutti Lee Hooper East Anglian yliopistosta julkaisi keskellä kuuminta kesää uuden meta-analyysin rasvoista. Hän oli aiemmin julkaisut melko kriittisen katsauksen rasvoista BMJ:ssä vuonna 2000 (Hooper et al. 2001). Nyt julkaistiin entistäkin kattavampi analyysi (Hooper et al. 2011)

Tämä katsaus kuuluu ns. Cochrane review -sarjaan. Se mikä tekee tästä meta-analyysistä omanlaatuisen on se, että siihen on yritetty kasata ”kaikki ne tuhannet” tutkimukset, joita tyydyttyneen rasvan vähentämisestä tai muuttamisesta ”pehmeämpään” rasvaan on olemassa. Rajaksi on vain vedetty minimi puolen vuoden kesto, ja se, että kardiovaskulaaritapahtumat ja kuolleisuus on raportoitu. Se mikä ei mahdu tähän meta-analyysiin sydänsairauksien osalta on joko lyhytkestoista tutkimusta (< 0,5 v.), tai puutteellisin tieteellisin menetelmin tehtyä.

Oheinen vertailu kertoo, miten radikaalisti Hooperin meta-analyysi eroaa Mozaffarianin meta-analyysistä.

Keskeisiä eroja Hooperin ja Mozaffarianin meta-analyyseissä

Tämän katsauksen tarkoitus oli selvittää, miten a) rasvan määrän vähentäminen tai b) laadun muuttaminen vaikuttaa sydän- ja verisuonisairastuvuuteen, diabeteksen sekä syöpien ilmaantumiseen. Rasvan laadun muuttamisella tarkoitettiin tyydyttyneen rasvan muuttamista joko monityydyttymättömäksi (PUFA) tai kertatyydyttymättömäksi (MUFA). Tätä vaihtoa käsiteltiin yhdistettynä analyysinä. Tyydyttyneen rasvan vaihtoa erikseen PUFA:aan ei siis tehty.

Minusta tämän meta-analyysin astelma tuntui pitkään oudolta, mutta oikeastaan tämä on hyvin käytännöllinen asetelma. Kansakunnat lännessä, erityisesti esim. Suomessa, ovat joko vähentäneet ”kovaa” eläinrasvaa tai vaihtaneet sitä ”pehmeisiin” rasvoihin eli öljyihin tai margariineihin. Maitorasvan käyttö on vähentynyt ja samalla oliivi- ja rypsiöljyn käyttö voimakkaasti lisääntynyt. Hiilihydraattien osuus noussut, kuten monessa tutkimuksessa, jotka ovat tämän analyysin pohjana.

Meta-analyysiin valittiin vain kovimman näytön satunnaistettuja tutkimuksia. Mukana on myös tutkimuksia, joissa ensisijainen päätetapahtuma on voinut olla syöpä, diabetes, LDL, verenpaine, verensokeri tai muu surogaattimarkkeri, kunhan vain sydäntapahtumat sekä kuolemat on myös raportoitu. Lisäksi tutkimusten piti täyttää seuraavat ehdot:

”Trials fulfilled the following criteria: 1) randomised with appropriate control group, 2) intention to reduce or modify fat or cholesterol intake (excluding exclusively omega-3 fat interventions), 3) not multifactorial,  4) adult humans with or without cardiovascular disease, 5) intervention at least six months, 6) mortality or cardiovascular morbidity data available.”

Mukaan otetut tutkimukset

Aloitetaan suomalaisia kiinnostavasta asiasta. Suomalainen mielisairaalatutkimus suljettiin pois, koska:

”We did not include any cluster randomised trials in this review, and cross-over studies (such as the Finnish Mental Hospital study, Finnish Mental Hosp 1972) were excluded as this design would be inappropriate for assessing effects on cardiovascular events or mortality.”

Oslo Diet-Heart -tutkimus otettiin mukaan meta-analyysiin, huolimatta yllä mainitusta sisäänottokriteeristä 4. Toisin kun Mozaffarian, Hooper kelpuutti Rose Corn Oil -tutkimuksen (maissi-/oliiviöljytututkimus) ja Sydney Diet-Heartin (auringonkukkaöljytutkimus). Niissähän ei tullut rasvateorian kannalta mairittelevia tuloksia. Mukana meta-analyyseissä olivat esim. Essi Sarkkisen ym. puolen vuoden RCT -tutkimukset Kuopiosta (kts. sivut.132-135).

Tämä meta-analyysi vaikuttaa laajimmalta satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvalta meta-analyysiltä rasvoista. Se ottaa huomioon  sydänsairauksien lisäksi myös aivohalvaukset, diabeteksen ilmaantumisen ja syövät. Täten se poikkeeaa myös Skeaff&Miller (2009) meta-analyysistä.

Päätulokset

Tulokset ovat yhtä vaikeasti tulkittavat kuin metodit. Päätulokset ovat kuitenkin seuraavat:

  1. LDL -kolesteroli laski vähärasvaisella ruokavaliolla keskimäärin 0,1 mmol/L, kun taas tyydyttyneen rasvan muuttaminen tyydyttymättömäksi (PUFA/MUFA) vähensi LDL -kolesterolia 0,21 mmol/L sekä triglyseridejä 0,11 mmol/L
  2. Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja muuttaminen tyydyttymättömäksi vähensi yhdistettyjä sydän- ja verisuonitautitapahtumia 14 % (keskivahva näyttö). Muutos havaittiin vain miehillä, ja erityisesti yli kahden vuoden mittaisissa tutkimuksissa
  3. Mitään muita tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia eri sairauksiin tai kuolleisuuteen ei havaittu millään rasvamodifikaatiolla. Millään rasvan modifikaatiolla ei ollut vaikutuksia aivohalvauksiin, sydänifarkteihin, syöpään eikä sydän- tai kokonaiskuolleisuuteen

Toisin kuin Mozaffarianissa pelkkä tyydyttyneen rasvan muuttaminen tyydyttymättömäksi (yhdistelmä PUFA/MUFA) ei vähentänyt mitään sydän- ja verisuontautitapahtumia (ei edes yhdistettyjä), joskin ei-merkitsevä trendi  -18 % havaitiin yhdistettyjen tapahtumien osalta*. Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja muuttaminen tyydyttymättömäksi ei vaikuttanut kokonais- tai sydänkuolleisuuteen merkitsevästi, joskin tilastollisesti ei-merkitsevä trendi oli -23 % kardiovaskulaarikuolemien osalta**. Alla oleva kuva summaa vielä tuloksia tarkemmin.

Yhteenveto

Meta-analyysin perusteella voidaan sanoa, että yhteisanalyyissä tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja muuttaminen erilaisten kasviöljyjen suuntaan vähensi sydän- ja verisuonitapahtumia 14 %, ainakin miehillä. Vaikutus näytti olevan vahvempi yli 2 vuotta kestäneissä tutkimuksissa.  Pelkkä tyydyttyneen rasvan muuttaminen ”pehmeämpään” suuntaan ei tässä meta-analyysissä hyödyttänyt selkeästi. Olisko syynä voinut olla se, että mielisairaalatutkimus suljettiin pois ja Rose Corn Oil ja Sydney Heart Diet otettiin mukaan?

Tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja korvaaminen ei vaikuttanut merkitsevästi sydänkuolleisuuteen tässä meta-analyysissä. Tämä kuolleisuutta koskeva johtopäätös on ristiriidassa Suomessa viime aikoina paljon esillä olleen Liisa Valstan ym. analyysin kanssa (2010). Valstan analyysi perustuu suomalaisiin poikkileikkausaineistoihin (Finriski), Hooperin meta-analyysi eri kansoja koskeviin satunnaistettuihin tutkimuksiin.

Kaikkinensa tämän hirvittävän urakan jälkeen Hooperille jäi käteen tuo 14 %:n yhdistettyjen sydän- ja verisuonitapahtumien vähentyminen. Mikä tuon havainnon käytännön merkitys on, kun kuolleisuudessa, sydäninfarkteissa, syövässä tai aivohalvauksissa ei tullut eroja minkäänlaisessa rasvamodifikaatiossa? Sitä jään pähkäilemään.

Sellaiset reunaehdot kannattaa pitää mielessä, että mukana olleissa tutkimuksissa rasvan saanti ei ole ollut kai missään yli 45 E %:a. Valtaosassa mukaan otetuista tutkimuksista rasvan saanti pyöri alueella 30-40 E %. Pieni mielestäni erikoinen nyanssi: tutkijat eivät löytäneet yhtään yli kuuden kuukauden satunnaistettua tutkimusta, jossa olisi tutkittu transrasvan vaikutusta terveyteen.

Lopuksi vielä sana Lee Hooperille (Authors conclusions)

” Dietary change to reduce saturated fat and partly replace it with unsaturated fats appears to reduce the incidence of cardiovascular events, but replacing the saturated fat with carbohydrate (creating a low fat diet) was not clearly protective of cardiovascular events (despite small improvements in weight, body mass index, total and LDL cholesterol). The protective effect was seen almost exclusively in those who continue to modify their diet over at least two years, and in studies of men (not those of women). Dietary advice to those at high risk of cardiovascular disease (particularly where lipid lowering medication may not be available), and probably also to lower risk population groups, should continue to include dietary fat modification, possibly as part of a Mediterranean dietary pattern, and it should be stressed that this is a permanent pattern of eating. Effects on total and cardiovascular mortality are much less clear. No evidence was found on the long term health effects of altering trans fat intake.”

[poll id=”44″]

Lähde:

Hooper L, Summerbell CD, Thompson R, Sills D, Roberts FG, Moore H, Davey Smith G. Reduced or modified dietary fat for preventing cardiovascular disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 7. Art. No.: CD002137. DOI:10.1002/14651858.CD002137.pub2.

*)  ”There was a suggestion (but without statistical significance) that modified fat diets reduced cardiovascular events by 18% (RR 0.82, 95%CI 0.66 to 1.02, peffect 0.07, 11,660 participants, I2 61%). There were no suggestions of effects on individual health outcomes (with no data found on diabetes diagnosis), except for a suggestion that modified fat diets increased the risk of cancer deaths (RR 1.46, 95%CI 0.96 to 2.21, peffect 0.08, 9903 participants, I2 0%).”

**) There were no clear effects of reduced and modified fat diets on total or cardiovascular mortality, despite the inclusion of almost 5000 participants in studies of over 6 months.There was a suggestion (with marginal statistical significance), that reduced and modified fat diets reduced cardiovascular events by 23% (RR 0.77, 95%CI 0.57 to 1.03, peffect 0.08, 3193 participants, I2 40%).

Kuva: Bigstockphoto

16 thoughts on “Ravitsemusterapeutti Hooperin meta-analyysi rasvoista”

  1. Analysoiko Hooper tulokset erikseen ilman Oslon tutkimusta? Muistelisin, että jossakin paperissa hän olisi niin tehnyt, mutta tästä paperista en pääse lukemaan koko tekstiä.

    Entä antoiko hän mitään syytä Oslon mukaan ottamiselle, vaikka se ei täyttänyt kriteerejä?

    1. Ei antanut kriteereitä valinnalleen! Sitä ihmettelin itsekin, ja siitä olin kirjoittanut pätkänkin, mutta lyhensin sen pois lopullisesta versiosta. Hän aukaisee Oslon tutkimuksen melko tarkkaan sivulla 120. Puhuu multifaktoraaliluonteesta, mutta ei kerro margariinimuutoksesta, hedelmistä, pähkinöistä, pavuista eikä ruskean leivän suosimisesta. Muuten kertoo dieetistä ja kokeesta oleellisen.

      Kumma ettet pääse, kun minä pääsen mistä vain ilman lukuoikeuksia. Kokeileppa uudelleen menemällä ensiksi yksinkertaiseen abstraktiin ja sieltä kautta vasta koko tekstiin.

      1. Ei vaan onnistu, pyytää rahaa tai sisäänkirjautumista jonkin oppilaitoksen kautta. Muistan kyllä aikaisemmin lukeneeni koko tekstiä Hooperin meta-analyysistä.

        Mutta edelleen, analysoiko Hooper tulokset erikseen ilman Oslon tutkimusta?

      2. Löytyihän se viimein tuolta kymmenen vuoden takaa:

        ”The Oslo diet-heart trial provided some oily fish (a source of omega 3 fatty acids) to participants in the intervention group. Exclusion of the results of this trial attenuated the rate ratios for all three main outcomes (total mortality 1.02 (0.91 to 1.14); cardiovascular mortality 0.94 (0.79 to 1.11); combined cardiovascular events 0.86 (0.72 to 1.03)).”

        Dietary fat intake and prevention of cardiovascular disease: systematic review
        http://www.bmj.com/content/322/7289/757.full

  2. Ei analysoinut minun mielestä. Ainakaan en löydä sellaista analyysiä. Ei muuten edes mainitse ”potential bias” kohdassa Oslo Diet-Heart ’ia.

    1. Omituista. Vaikea kuvitella muuta syytä, kuin että on pitänyt saada hieman ”potkua” tuloksille. Ikävä julkaista nollatulosta kaiken työn jälkeen, eikä se sopisi ravitsemuspolitiikkaankaan.

  3. ”Olisko syynä voinut olla se, että mielisairaalatutkimus suljettiin pois ja Rose Corn Oil ja Sydney Heart Diet otettiin mukaan?”

    Varmasti. Suuruutta voi vain arvioida. Tai voihan sen laskeakin, mutta en ryhdy hommaan 🙂

    Sikäli tavallaan ”peilikuva” tuosta Mozin meta-analyysistä, että siinä missä M otti mukaan yhden ongelmallisen tutkimuksen (FMHS) ja jätti toisen pois (RCO), teki Hooper päinvastoin. Sydneyn kohdalla kyse sitten siitä, että pufa/safa -suhteen kääntö toisinpäin on mm. n-6 -rasvahappojen liikasaannin tuomien potentiaalisten ongelmien kannalta hankala. Mutta toisaalta ihan ok, että tsekataan asiaa tältäkin kantilta.

    Huolimatta siitä, että Jaria kiusaa ”politiikkapeikko”. Joka ei siis ole ongelma vhh-tutkimuksessa … 🙂

    1. Mie, noiden kolmen tutkimuksen osalta tosiaan mielenkiintoinen peilikuva. Mutta muilta osin ei. 48 vs 8 tutkimusta jne.

    2. Mie: Itse asiassa myös vhh-ruokavaliota (ainakin näennäisesti) koskettavissa tutkimussa näkee toisinaan sellaista, että tuloksia yritetään sovittaa ravitsemuspolitiikkaan.

      1. Viittaat Jari siis siihen, että tähän tuoreeseen Hooper et aliin valittiin heikkotasoinen London Corn Oil ja nykykäsityksen mukaan pufa/safa -suhteet pyllylleen heittävä vanha Sydney Heart, jotta … saataisiin tuloksista safa-myönteisempiä. Eiks niin?
        🙂

  4. Eiköhän aikaisemmista viesteistä ilmene, että viittaan Oslon tutkimukseen mukaan ottamiseen. Muu on sitten omaa keksintöäsi.

    Ehkäpä voisit siirtyä itse asiaan ja kertoa, pitäisikö sinun mielestäsi meta-analyysiin ottaa mukaan sellainen tutkimus, joka ei täytä analyysin omia tutkimusten valintakriteerejä?

  5. ”Muu on sitten omaa keksintöäsi.”

    Niinpä toki. Mistähän lienee moinen epäilys mieleen hiipinyt. 😉

    ”Ehkäpä voisit siirtyä itse asiaan ja kertoa, pitäisikö sinun mielestäsi meta-analyysiin ottaa mukaan sellainen tutkimus, joka ei täytä analyysin omia tutkimusten valintakriteerejä?”

    Eipä toki. Ehkäpä Hoopet et al. pohtivat sitä, että koska Oslon kohdalla ainut täyttymätön kriteeri oli tuo monitekijäisyys (ellen nyt ihan väärin muista Oslon luonnetta), niin se kelpaisi mukaan. Mutta tämä nyt on toki silkkaa arvailua.

  6. Mitä mieltä olette sydänmerkistä? Yksittäinen yhdistys markkinoi sydänterveellisinä tuotteita, joissa on vähemmän rasvaa kuin muissa vastaavissa tuotteissa. Onko näistä mitään etua sydänterveydelle? Voiko niistä olla haittaa niille, jotka jo sairastavat sydän- ja verisuonitauteja?

    1. Menten, Hooperin ja Skeff&Millerin katsauksien valossa rasvan vähäisyys ei liity lainkaan sydänterveyteen. Samaa mieltä oli muistaakseni noin vuosi sitten Harvardin Frank Hu AJCN:n pääkirjoituksessa kun hän pohdiskeli WHI -tutkimuksen antia. Siltä osin tilanne on erikoinen.

  7. Mielestani monet kevyttuotteet tyyliin esim. juustosta ”25% less fat” ovat silkkaa huijausta. Kun jotain ottaa pois, on jotain laitettava tilalle, ja kyllahan se normaalin ja kevytjuuston ainesosia vertaamalla selviaa mita tuohon on lisatty: vetta. Varmaan hyva bisnes valmistajalle tuollainen, hinnoissa kun ei ole eroa. Samaan tulokseen sydamen kannalta (en vaita etta juusto olisi pahaksi, varmaan painvastoin) paasisi leikkaamalla vahan ohuempia siivuja ja rahaa saastyisi 25%.

    Taalla on myos yleista mainostaa vaikka karkeista tyyliin ”98% fat fee” joka ilmeisesti kuulostaa paremmalta kuin ”2 % fat” tai ”98% sugar”.

Kommentointi on suljettu.