Välimeren ruokavalio, kestävä pohja terveyden vaalimiseen

Tänä vuonna Välimeren ruokavalio on jäänyt valtamedioissa karppauskeskustelun varjoon. Se on harmillista, sillä Välimeren ruokavaliosta on paljon tieteellistä näyttöä, ja uutta pukkaa tasaiseen tahtiin. Ja vaikka makuasioista ei sanoman mukaan voi kiistellä, ainakin allekirjoittanut pitää Välimerellistä ruokavaliota erityisen maukkaana ja helposti toteutettavana.

Välimeren ruokavalio kuvaa perinteistä Kreikan ja Italian ruokavaliota. Välimeren ruokavalio on  jossain määrin epämääräinen käsite, sillä ruokavalio ei ole suinkaan samanlainen eri Välimeren maissa. Yhteisistä piirteistä ollaan kuitenkin sen verran yksimielisiä, että Välimeren ruokavaliosta on voitu koostaa ruokavaliomalli.

Ruokavaliota tutkitaan edelleen hyvin vilkkaasti. Sen terveyttä edistävä ja sairauksilta ja jopa kuolemilta ehkäisevä vaikutus on varsin vahvasti dokumentoitu (Sofi F et al. 2008). Uutta tietoa on kertynyt myös sen myönteisistä vaikutuksista muistitoimintoihin.

Välimeren ruokavalio
Välimeren ruokavalioon kuuluu runsas salaattien ja palkokasvien käyttö

Tausta

Käsitteenä Välimeren ruokavalio sai ilmeisesti alkunsa suuresta seitsemää maata koskevasta tutkimuksesta (Seven Country Study), jossa selvitettiin sydän- ja verisuonisairauksien sekä ruokavalion yhteyksiä. Silloin huomattiin, että tutkimuksessa mukana olleissa Välimeren maissa sairastettiin huomattavasti vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Selitys löytyi tutkijoiden mukaan erilaisesta rasvan kulutustottumuksesta. Suomessa käytettiin paljon voita ja muuta eläinrasvaa (piilorasvana). Välimeren maissa puolestaan suosittiin öljyä ja kalaa sekä kasviksia syötiin runsaasti.

Myöhemmin on havaittu, että Välimeren terveellisyysaspektit selittyvät monella muullakin tekijällä, kuten esimerkiksi Juhana Harju on havainnollistanut useissa eri Uuden Mustan blogikirjoituksissa. Merkittävää on myös se, että kreikkalaiseen Välimeren ruokavalioperinteeseen on kuulunut mittavat kasvisvoittoiset ruokavaliojaksot, jolloin lihaa, munia, maitotaloustuotteita ja kalaa on vältetty. Perinne kuuluu kreikkalaiseen ortodoksitapaan, jonka mukaan paastovuorokausia on jopa puolet (n. 180 vrk) vuoden kaikista päivistä. Paasto tarkoitti käytännössä kasvisvoittoista ruokavaliota, jossa ainakin liha oli täysin kielletty, ja äyriäiset kasvisten ohella täysin sallittuja. Lue lisää paastoperinteestä täältä.

Sittemmin ruokavaliot ovat muuttuneet huomattavasti sekä Välimeren maissa että Suomessa. Nykyiset ruokavaliot muistuttavat toisiaan enemmän. Välimeren maissa noudatettu ruokavalio vaihtelee paljon eri maiden ja jopa alueiden sisällä. Klassista Välimeren ruokavaliota noudattavia on ilmeisesti etenkin Kreikan saarilla ja Italian eteläosissa. Kreikassa syödään nykyään paljon makeita ruokia, joissa on runsaasti sokeria ja raffinoituja jauhoja. Italiassa käytetään paljon pastaa, joka on useimmiten tehty durumvehnästä.  

Välimeren ruokavalio
Äyriäiset ja kala korvaa usein punaista lihaa ja lihavalmisteita Välimeren ruokavaliossa

Mitä tutkijat tarkoittavat Välimeren ruokavaliolla?

Välimeren ruokavaliossa on oleellista runsaan neitsytoliiviöljyn ja kalan kulutuksen lisäksi, runsas kokojyväviljatuotteiden, vihannesten, kasvisten ja palkokasvien runsas kulutus, sekä vähäinen lihan, lihavalmisteiden ja maitotuotteiden käyttö.

Oheinen taulukko kuvaa yhden yleisesti epidemiologisissa eli väestötutkimuksissa käytössä olevan tavan luokitella Välimeren ruokavalio (Trichopoulou et al 2005).

EPIC -tutkimuksessa käytetty laskentamalli ruokavalion Välimerellisyydelle. Mitä lähempänä summa on yhdeksää, sitä Välimerellisempi ruokavalio on.

Väestötutkimuksissa Välimeren ruokavalion käyttäjäksi luokitellaan tavanomaisesti sellaiset henkilöt, jotka täyttävät ainakin kuusi (6) laatutekijää yhdeksästä mahdollisesta (Taulukko edellä). Kunkin laatukriteerin täyttymisestä saa siis yhden pisteen ja jokainen tutkittava saa oman pistearvojen summan (score).

Sen siaan satunnaistetuissa tutkimuksissa, esim. Predimed- ja Lyon Heart  -tutkimuksessa Välimeren ruokavaliomalli tarkoittaa yleensä seuraavaa:

  • Suosi oliiviöljyä (tai rypsiöljyä) ruuanlaitossa ja salaatinkastikkeissa
  • Käytä kalaa, äyriäisiä, vaaleaa lihaa punaisen lihan ja lihavalmisteiden sijaan
  • Lisää pähkinöiden ja palkokasvien käyttöä
  • Syö runsaasti vihreitä kasviksia, salaatteja ja hedelmiä
  • Käytä alkoholijuomana lähinnä punaviiniä

Yksinkertainen tapa varmistaa oman ruokavalion välimerellisyys meidän oloissa on kysyä itseltään seuraavat kysymykset:

  • ylittääkö oma kasvisten ja hedelmien kulutus 500 grammaa päivässä?
  • syökö minimissään kaksi kala-ateriaa viikossa?
  • käyttääkö alkoholia maltillisesti lähinnä ruuan yhteydessä?
  • onko viikon aikana ainakin kaksi lihatonta päivää?
  • käyttääkö säännöllisesti pähkinöitä, papuja ja muita palkokasveja?
  • onko ruuanvalmistuksessa ja salaatin kastikkeena oliivi- tai rypsiöljyöljy?

Viime aikoina on tutkittu myös sitä, mitkä tekijät Välimeren ruokavaliossa selittävät kaikkein eniten sen edullisia vaikutuksia. Näyttää siltä, että kalan ja vihannesten, hedelmien, pähkinöiden ja palkokasvien runsas saanti, lihan vähäinen kulutus ja kohtuullinen alkoholin kulutus selittää hyödyt suurelta osin. Sen sijaan viljatuotteiden ja maitotaloustuotteiden selitysarvo on vähäinen (Trichopoulou A et al. 2009).

Kasviöljy, tomaatti, sipuli
Tomaatti, sipuli, vihreä kasvikset sekä neitysoliiviöljy ovat keskeinen osa Välimeren ruokavaliota

Sydän ja verisuoniterveys

Välimeren ruokavalio malli on ehkä kaikkein vahvimmin dokumentoitu sydänterveyttä edistävä ruokavalio. Vuonna 2009 julkaistussa meta-analyysissä havaittiin erittäin vahva näyttö Välimeren ruokavalion puolesta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa (Mente et al. 2009).  Meta-analyysin mukaan Välimeren ruokavalio estää satunnaistettujen tutkimuksien mukaan sepelvaltimotautitapahtumia primaaripreventiossa 36 % ja sekundaaripreventiossa 31 %. Päätetapahtumanäyttöä löytyy sekä satunnaistetuista kliinisistä interventioista että väestötutkimuksistakin.

Ehkä kirkkain helmi tässä suhteessa on kaksitoista vuotta sitten julkaistu satunnaistettu Lyon Heart –tutkimus, jossa rypsiöljypohjaiseen margariiniin, runsaaseen kalan käyttöön ja muutoin Välimeren ruokavalioon painottuva ruokavalio esti uusia vakavia sydän- ja verisuonitapahtumia yli 70 % neljän vuoden seurannassa (de Lorgeril 1999). Tässä tutkimuksessa on erityisen huomioitavaa se, että hyöty näytti tulevan silloisen, 1990 –puolivälin, hyvän sepelvaltimotaudin lääkehoidon päälle. Potilaita hoidettiin  yleisesti ASA:lla ja beeta-salpaajilla, sekä pienessä määrin ACE –estäjillä ja statiineilla.

Miehillä sydänterveyden ennusmerkkinä on alettu pitää myös erektiokykyä. Välimeren ruokavalio on yhteydessä parempaan erektioon (Esposito et al. 2010). Mehukkaammaksi asian tekee vielä se, että myös naisilla Välimeren ruokavalio voi liittyä pirteämpään seksuaaliseen toimintaan (Giugliano et al. 2010). Molemmat samassa venessä siis.

Välimeren ruokavalio
Sitrushedelmät kuuluvat Välimeren ruokavalioon

Aikuistyypin diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä erittäin tehokkaaksi on osoittautunut liikunnan lisääminen, suositusten mukainen ruokavalio sekä jo vähäinen painonpudotus, kuten suomalaisessa DPS –tutkimuksessa (Lindström et al. 2003). DPS –tutkimuksen pohjalta ei voi kuitenkaan lopullisesti päätellä, mikä ruokavalio itsessään estää tehokkaimmin aikuistyypin diabetesta.

Uudehkossa meta-analyysissä selviteltiin väestötutkimuksien  perusteella diabeteksen ehkäisyä Välimeren ruokavalion keinoin (Esposito et al. 2010). Meta-analyysin mukaan Välimeren ruokavalio estää aikuistyypin diabetesta vertailuruokavalioihin verrattuna. Vertailun kohteena on yleensä ollut tavanomainen väestön ruokavalio.

Vähäisesti huomiota saanut, mutta erittäin mielenkiintoinen satunnaistettu tutkimus osoitti, että Välimeren ruokavalio painotettuna neitsytoliiviöljyn tai pähkinöiden runsaalla käytöllä esti aikuistyypin diabeteksen ilmaantumista yli 50 % suhteessa suositusten mukaiseen diabetesruokavalioon (Salas-Salvadó et al. 2011).

Jo aikuistyypin diabetekseen sairastuneilla Välimeren ruokavalio on yhdessä tutkimuksessa liittynyt parempaan sokeritasapainoon ja painonhallintaan kuin vähärasvainen perinteisesti diabeetikoille suositeltu ruokavalio (Esposito et al. 2009). Tässä tutkimuksessa Välimeren ruokavalio vähensi myös diabeteslääkkeiden tarvetta. Lisäksi Välimeren ruokavalio on vaikuttanut edullisemmin aikuistyypin diabeetikoiden sokeri- ja rasva-arvoihin kuin perinteinen diabeetikoille suositeltu ruokavalio (Elhayany  et al 2010).

Uuden kreikkalais-italialaisen meta-analyysin mukaan Välimeren ruokavalion noudattamiseen liittyy 26 % pienempi metabolisen oireyhtymän riski (Kastorini et al. 2011). Meta-analyysi käsitti 50 tutkimusta ja yli puoli miljoonaa henkilöä, niin satunnaistettuja kuin väestötutkimuksiakin. Tässä meta-analyysissä Välimeren ruokavaliomallin noudattamiseen liittyi myös:

  • Alhaisempi vyötärön ympärys kuin verrokkiruokavaliolla
  • Korkeampi HDL -kolesteroli               ”
  • Matalammat triglyseridiarvot             ”
  • Alhaisempi verenpaine                         ”
  • Alhaisempi verensokeri                        ”
  • Parempi insuliiniherkkyys (HOMA-IR) ”

Aikuistyypin diabeteksen yhtenä keskeisenä ennusmerkkinä pidetään nykyään adiponektiiniä. Muutamissa väestötutkimuksissa Välimeren ruokavaliomalli on ollut yhteydessä korkeampiin adiponektiinipitoisuuksiin veressä, mikä terveyden kannalta edullista (Fragopoulou et al. 2010, Manzoros et al. 2006). Lisäksi satunnaistetussa Predimed -tutkimuksen 3-vuotistuloksissa havaittiin, että Välimeren ruokavalio ja neitsytoliiviöljy yhdessä vaikuttaa suotuisasti adiponektiinia koodaaviin geeneihin (Razquin et al. 2010).

 

Välimeren ruokavalio
Saksanpähkinöissä on runsaasti alfa-linoleenihappoa, gamma-tokoferolia, arginiinia sekä fenolisia yhdisteitä. Kaikki luultavimmin terveydelle eduksi.

Lihavuus

Lihavuuden suhteen Välimeren ruokavalio vaikuttaa myös jossain määrin suojaavalta. Kolme vuotta sitten julkaistussa meta-analyysissä Välimeren ruokavalio liittyi sekä satunnaistetuissa että väestötutkimuksissa alhaisempaan kehon painoindeksiin (Buckland et al. 2008). Satunnaistetuista tutkimuksista suuri osa osoitti n.  2 yksikköä alhaisempaa kehon painoindeksiä kuin vertailuruokavaliolla, ja prospektiivisissa väestötutkimuksissa Välimeren ruokavalioon liittyi 10-29 % pienempi lihavuuden riski lukuun ottamatta yhtä tutkimusta.

Kaksi vuotta kestäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa Välimeren ruokavalio oli yhtä tehokas kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio ja tehokkaampi kuin vähärasvainen ruokavalio aikuistyypin lihavuuden hoidossa (Shai et al. 2008).

Ruokavalioiden keskimääräinen painonpudotus 24 kk:n aikana. Lähde Shai et a. NEJM 2008; 359:229-241 (kaikille avoin kokoteksti)

Muistitoiminnot

Ainakin kolmessa viime vuosina julkaistussa prospektiivisessa väestötutkimuksessa on voitu osoittaa, että Välimeren ruokavaliomallin noudattamiseen liittyy pienempi Alzheimerin taudin riski (Feart et al. 2009, Scarmeas et al 2009, Tangney et al. 2010).  Eräs pieni satunnaistettu tutkimus osoitti myös, että Välimeren ruokavalio saattaa parantaa tarkkavaisuutta ja keskittymiskykyä terveillä aikuisilla verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon (MacMillan et al. 2010).

Vaikka muistitoimintoja koskevat tutkimukset ovat vasta alkutaipaleella, ovat ne kuitenkin varsin rohkaisevia. Yleensähän on niin, että se mikä on eduksi sydämelle ja verisuonille on eduksi myös aivoille.

Lopuksi

Edes Välimeren ruokavalio ei lopullisesti ”valmis”.  Esimerkiksi nopeita hiilihydraatteja (höttöhiilareita) karsimalla edelleen Välimeren ruokavaliosta on saatu entistä parempia tutkimustuloksia (Elhaney et al. 2010). Välimeren ruokavaliosta muodostettu erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio on puolestaan jopa kääntänyt aikuistyypin diabeteksen suunnan ja lähes normalisoinut sekä glukoosi- , HDL- että triglyseridiarvot avoimissa tutkimuksissa (Pérez-Guisado et al. 2008 ja Pérez-Guisado et al. 2011).

Välimeren ruokavalio muodostaa kestävän pohjan pitkäaikaiselle terveelliselle ravitsemukselle. Sen ”maustaminen” suomalaisilla elementeillä kuten ruisleivällä, juureksilla ja kotimaisilla marjoilla tuo siihen lisää vaihtelvuutta ja voi edelleen parantaa sen terveellisyyttä.

Välimerelliseen ruokailuun kuuluu myös säännölliset ruoka-ajat ja perheen yhteiset ateriat. Ruokailulle tilan tekeminen ja ruuasta nauttiminen on myös yksi tärkeä tekijä ravitsemuksellisten asioiden kohentamisessa. 

Välimeren ruokavaliota koskeva tutkimusnäyttö. Tutkimustyypit, joissa on saatu näyttöä sairauksien ehkäisystä.

Satunnaistetut päätetapahtuma-tutkimukset Prospektiiviset väestötutkimukset Satunnaistetut riskitekijä- tutkimukset
Kardiovaskulaaritaudit

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Aikuistyypin diabetes

Kyllä

Kyllä

Kyllä

Lihavuus

Kyllä

Kyllä

     Ei relevantti
Muistitoiminnot              Ei

Kyllä

             Ei

Kuvat. Kreikkalainen salaatti ja katkaravut omia. Muut BigStockPhoto.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu osittaisesti kardiologisten hoitajien Kardioskooppi -lehdessä.

Viitteet

Buckland G et al. Obesity and the Mediterranean diet: a systematic review of observational and intervention studies. Obes Rev. 2008 Nov;9(6):582-93. Epub 2008 Jun 10. Review.

Elhayany A et al. A low carbohydrate Mediterranean diet improves cardiovascular risk factors and diabetes control among overweight patients with type 2 diabetes mellitus: a 1-year prospective randomized intervention study. Diabetes Obes Metab. 2010 Mar;12(3):204-9.

Esposito et al. Dietary factors, Mediterranean diet and erectile dysfunction. J Sex Med. 2010 Jul;7(7):2338-45

Esposito et al. Prevention and control of type 2 diabetes by Mediterranean diet: a systematic review. Diabetes Res Clin Pract. 2010 Aug;89(2):97-102

Féart C et al. Adherence to a Mediterranean diet, cognitive decline, and risk of dementia. JAMA. 2009 Aug 12;302(6):638-48

Fragopoulou et al. The association between adherence to the Mediterranean diet and adiponectin levels among healthy adults: the ATTICA study. J Nutr Biochem. 2010 Apr;21(4):285-9

Giugliano et al.  Adherence to Mediterranean diet and sexual function in women with type 2 diabetes.J Sex Med. 2010 May;7(5):1883-90

Kastorini et al. The effect of Mediterranean diet on metabolic syndrome and its components: a meta-analysis of 50 studies and 534,906 individuals. J Am Coll Cardiol. 2011 Mar 15;57(11):1299-313.

McMillan  et al. Behavioural effects of a 10-day Mediterranean diet. Results from a pilot study evaluating mood and cognitive performance. Appetite. 2011 Feb;56(1):143-7

Lindström et al. Sustained reduction in the incidence of type 2 diabetes by lifestyle intervention: follow-up of the Finnish Diabetes Prevention Study. Lancet. 2006 Nov 11;368(9548):1673-9.

de Lorgeril et al. 1999. Mediterranean diet, traditional risk factors, and the rate of cardiovascular complications after myocardial infarction: final report of the Lyon Diet Heart Study. Circulation. 1999 Feb 16;99(6):779-85

Mantzoros et al. Adherence to the Mediterranean dietary pattern is positively associated with plasma adiponectin concentrations in diabetic women. Am J Clin Nutr. 2006 Aug;84(2):328-35 

Mente A et al. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med. 2009 Apr 13;169(7):659-69.

Pérez-Guisado J et al. Spanish Ketogenic Mediterranean Diet: a healthy cardiovascular diet for weight loss. Nutr J. 2008 Oct 26;7:30.

Pérez-Guisado J et al. A pilot study of the spanish ketogenic mediterranean diet: an effective therapy for the metabolic syndrome. J Med Food. 2011 Jul-Aug;14(7-8):681-7. 

Razquin  et al. A 3-year Mediterranean-style dietary intervention may modulate the association between adiponectin gene variants and body weight change. Eur J Nutr. 2010 Aug;49(5):311-9

Salas-Salvado J et al. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with the Mediterranean Diet: Results of the PREDIMED-Reus Nutrition Intervention Randomized trial. Diabetes Care 2010: DOI:10.2337/dc10-1288.

Scarmeas et al. Mediterranean diet and mild cognitive impairmentArch Neurol. 2009;66(2):216-225.

Shai I et al.  Weight loss with a low-carbohydrate, Mediterranean, or low-fat diet. N Engl J Med. 2008 Jul 17;359(3):229-41.

Sofi F et al. Adherence to Mediterranean diet and health status: meta-analysis. BMJ. 2008 Sep 11;337:a1344. doi: 10.1136/bmj.a1344. Review.

Trichopoulou A et al. Anatomy of health effects of Mediterranean diet: Greek EPIC prospective cohort study. BMJ. 2009 Jun 23;338:b2337. doi: 10.1136/bmj.b2337.

Tangney C et al. Adherence to a Mediterranean-type dietary pattern and cognitive decline in a community population. Am J Clin Nutr. 2011 Mar;93(3):601-7. Epub 2010 Dec 22.

70 thoughts on “Välimeren ruokavalio, kestävä pohja terveyden vaalimiseen”

  1. Onko tutkittu, kuinka paljon välimeren olosuhteet ja elämäntyyli vaikuttaa sydänterveyteen ? Ainakin D-vitamiinia saadaan auringosta ympäri vuoden, kivennäisaineet on parempia kuin meillä, sosiaaliset suhteet sekä kiireetön elämäntapa ovat arvostettuja. Viiniä nautitaan maltillisesti ja säännöllisesti kuitenkin aika paljon. Tämä siksi, että onkohan se pelkkä ruoka joka siellä olisi parempi kuin muualla ?

    Voi olla että olen kulkenut välimerellä viininpunaiset lasit päässä, mutta Lihaa syödään mielestäni kyllä enemmän kuin vähän, varsinkin lammasta ja siipikarjaa (http://www.lisaalihasta.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_euroopassa.php nähdään jopa että enemmän kuin EU keskiarvo) ja vähemmän kalaa, samoin maitotuotteita enemmän (esim. juusto, jogurtti http://bit.ly/vyZTwf ). kokojyväviljatuotteita ei mielestäni hirveästi näy missään (eikä ruis, kaura).
    (Alkoholitilasto http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_03_alkoholi.html, kalan ja rapujen kulutus http://www.st.nmfs.noaa.gov/st1/fus/fus04/08_perita2004.pdf)

    1. 1. Varmasti elinolosuhteet ja elämäntapa vaikuttavat asiaan, mutta huomaa että ilman näitä tehdyillä tutkimuksilla VM-ruokavaliosta on saatu vakuuttavaa näyttöä sen hyödyistä.

      2. Noita parin kuluneen vuosikymmenen mittaisia tilastotietoja tarkastelemalla et löydä tietoa Välimeren ruokavaliosta kute se tutkimuskirjallisuudessa määritellään, vaan siitä mitä TÄLLÄ HETKELLÄ alueella syödään.
      Ja kuten artikkelissa todettiin, on VM-ruokavaliossakin vielä parannettavaa, juuri viljatuotteiden laadun kohdalla.

    2. Odotusten vastaisesti D-vitamiinistatusta kuvaavat kalsidiolitasot (25-OH-D) eivät ole olleet Välimeren maissa yleensä korkeammat kuin Pohjoismaissa. Olen nähnyt tästä tutkimusnäyttöä, mutta en ehdi nyt kaivaa asiasta abstraktia. Asia johtunee mm. Välimeren maissa yleisestä auringon välttelystä kesällä päiväsaikaan sekä siitä, että talvisin D-vitamiinilisän käyttöä ei harrasteta senkään vertaa kuin Pohjoismaissa.

    3. Asuin 20 vuotta sitten vuoden Espanjassa ja sen perusteella allekirjoitan oletettua suuremman lihan ja maitotuotteiden kulutuksen Espanjan osalta, toki siellakin on aluekohtaisia eroja. Muutama vuosi sitten vietin myos paljon aikaa Keski- ja Pohjois-Italiassa ja kylla siellakin liha oli olennainen osa ruokavaliota. Etela-Italiasta tai Kreikasta en osaa sanoa. Kokojyvaviljaa en nahnyt oikeastaan missaan, se on enemman germaanien juttu ja Vollkorn on siella kova sana. Kala ja ayriaiset olivat kaikkialla suosittuja.

  2. Jäi vielä edellisestä, kasvisten/hedelmien määrä EU:ssa http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048137

    rasvan kulutus: http://www.statinfo.biz/Data.aspx?lang=2&act=8156

    leipä&vilja:http://bit.ly/u8QRA3

    Eli Suomessa syödään vähemmän lihaa, enemmän kalaa, vähemmän rasvaa, leipää/viljaa, kasviksia/hedelmiä/marjoja ja juodaan vähemmän alkoholia kuin välimeren alueella….ainoa suuri ero on kasvisten/hedelmien määrä, jossa välimerellä syödään tuplaten-triplaten meihin nähden. Eli onko nuo kasvikset/hedelmät/marjat ainoa syy parempaan ravitsemukseen ?

    1. ”Eli Suomessa syödään vähemmän lihaa, enemmän kalaa, vähemmän rasvaa, leipää/viljaa, kasviksia/hedelmiä/marjoja ja juodaan vähemmän alkoholia kuin välimeren alueella….ainoa suuri ero on kasvisten/hedelmien määrä, jossa välimerellä syödään tuplaten-triplaten meihin nähden. Eli onko nuo kasvikset/hedelmät/marjat ainoa syy parempaan ravitsemukseen ?”

      Ammut edelleen maalin ohitse. Tarkastelussa on Välimeren ruokavalio a la ”tutkimuskirjallisuudessa esiintyvä malli”, ei nykytilanne Välimeren alueen maissa.

      1. Jostain sekin kumpuaa…jos se ei sitä ole, niin miksi sitä käytetään. Kansalainen saa siitä heti jonkun assosiaation.
        Sanotaanko sitä sitten vaikka Pellinki-ruokavalioksii (heh, heh….).
        Eikös kannattaisi puhua vaikka optimaalisesta ruokavaliosta sen sijaan?

  3. Minä tunnen myös oloni epämukavaksi koko Välimeri-käsitteen käytön suhteen. Jos nyt ruotsalaisessa tutkimuksessa sillä tarkoitetaan kalan ja kasvisten runsautta, niin mitä välimerellistä siinä on? Suuressa osassa maailmaa kalaa ja kasviksia syödään jopa Välimerta enemmän. Kuulostaa pikemmin Hongkongilta minusta. Kalaa JA äyriäisiä kun kulutetaan Suomea enemmän ainostaan Portugalissa ja Espanjassa. Kreikassa ja Italiassa siis selvästi vähemmän. Ja kaikissa Välimeren maissa lihan kulutus on selvästi Suomea ja Ruotisa suurempaa. Vähäinen lihankulutus on nimenomaan pohjoismainen ilmiö.

    Palkokasvit, oliiviöljyt, sitrukset, pähkinät, tomaatti jne voivat hyvin olla terveysvaikutteisia. Näitä ei ilmeisesti esim. tuossa ruotsalaistutkimuksessa erikseen kartoitettu?

    Tuntuu että käsite on enemmän poliittinen kuin ruokakulttuurinen tai tutkimuksellinen.

    1. Tuon jonninjoutavan kitinän määrittelyistä ja ”politiikasta” voisi jättää jo väliin. Sillä syödäänkö maassa X enemmän äyriäisiä kuin Välimeren maassa Y tms. ei ole minkään valtakunnan relevanssia. Relevanssia on sillä, että VM-ruokavalio (kuten se tutkimuskirjallisuudessa käsitetään) on tutkitusti terveellinen.

      1. Samaa mieltä Temen ja Mirkan kanssa otsikon huonoudesta. Reijo voisi omassa otsikossaan ja ajatusmaailmassaan korjata sen, ettei liittäisi Välimerta enään yhtään mihinkään ruokavaliomalliin, kun sellaista ei edes nykyään ole olemassa reaalimaailmassa. Menneen ajan käsite hämää erittäin paljon. Esim. Temen mainitsema ”optimaalinen ruokavalio”, joka ei sekoitu mihinkään nykyajan Papadopouloksen sapuskoihin, on paljon parempi.

  4. Omasta koulutuksestani käsin en voi olla erimpää mieltä. Koko tutkimustoiminnan lähtökohta pitäisi olla huolellinen käsitteiden määrittely ja rajaaminen. Kasvikset tai kala eivät ole leimallisia piirteitä Välimeren ruokakulttuurissa.

    1. ”Koko tutkimustoiminnan lähtökohta pitäisi olla huolellinen käsitteiden määrittely ja rajaaminen.”

      Ja näin on tehty. Jos määritelmä kiusaa sinua, voi voi.

      ”Kasvikset tai kala eivät ole leimallisia piirteitä Välimeren ruokakulttuurissa.”

      Kala ei toki koko Välimeren alueen. Kasvikset kyllä.

  5. Kasvikset ovat toki Välimerelle leimallisia Euroopan sisälle rajaten, mutta rajaus ei ole kovin mielekäs globaaliin ravitsemuskeskusteluun. Mutta jo Venäjällä kasvisten käyttö on paljon rikkaampaa kuin pohjoismaissa. Tässä kirkolliset paastot voivat hyvin olla yksi ruokakulttuuria muovaava tekijä: Luterilaisessa Ruotsissa ja Suomessa monet viljelykasvit ovat unohtuneet käytöstä ja kasvivalikoima on huomattavan suppea. Kahden erillisen keittiön, paastokeittiön ja paastottoman, rinnakkaisuus Venäjällä on luonut tarpeen suurempaan monipuolisuuteen. Mm. siihen, että tattarin käyttö on jatkunut nykypäiviin saakka, kun Ruotsissa ja Suomessa se unohtui.

  6. Kyllähän se juuri tuolla tavalla on. Nykyinen Välimeren ruokavalio ei edusta enää sitä ruokavaliota, joka n. 50 sitten havaittiin terveelliseksi. Mutta näissä tutkimuksissa viitataan aiempaan perinteiseen Välimeren ruokavalioon. Välimeren maissa on varmaankin menty huonompaan suuntaa kun taas meillä Suomessa on monia edullisia muutoksia havaittavissa viime vuosikymmeninä. Ja hyvä pointti tuo D-vitamiini!

    1. Viittaan aiempaan kommenttiini. Odotusten vastaisesti D-vitamiinistatusta kuvaavat kalsidiolitasot eivät ole olleet Välimeren maissa yleensä parempia kuin Pohjoismaissa.

  7. Se Välimeren keittiön havaittu ”sydänterveellisyys” 50-luvulla taisi olla puutteellisen diagnostiikan luoma myytti? Lihankulutus ja sydäntaudit korreloivat, koska esiintyivät yhdessä kehittyneimmän kardiologisen diagnostiikan kanssa. Sama saattaa selittää hyvin monia nk. perinteisiä ruokakulttuureita.

    Itse lähtisin siitä, että kaikissa ruokakulttuureissa on hyviä piirteitä ja vähemmän hyviä. Globaalistuvassa maailmassa niitä hyviä piirteitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan yhdistää.

    1. ”Se Välimeren keittiön havaittu “sydänterveellisyys” 50-luvulla taisi olla puutteellisen diagnostiikan luoma myytti?”

      Voi olla. Tai voi olla ettei. Jos sinulla on muutakin kuin epäilys, saat toki esittää dataa asiaa.

      Se on kuitenkin itse asian (VM-ruokavalio tutkitusti sydänterveellinen) kannalta sivuseikka.

      ”Itse lähtisin siitä, että kaikissa ruokakulttuureissa on hyviä piirteitä ja vähemmän hyviä. Globaalistuvassa maailmassa niitä hyviä piirteitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan yhdistää.”

      Toki näin.

  8. Lähteenä on Minglerin tilastoanalyysi, jonka Löysin Reijon twiltter-linkistä tältä sivulta (Always wondered what Ancel Keys really told?)

    1. Viittaat tuohon WHO:n paperiin? Noh, tilastokorjauksen jälkeenkin sv-tautikuolleisuus on selvästi alhaisempaa noissa maissa kuin muualla, muutosten ollessa lähinnä keskinäisiä (tosin miehillä näkyvin ero se, että Hollanti & Belgia kiilaavat Kreikan ohi).

      Ja edelleen: tämä(kin) on sivuseikka VM-ruokavaliosta omatun tutkimustiedon valossa.

  9. Niinpä niin. Minun tarkoitus oli tuoda esiin tutkimusnäyttö mikä on olemassa lähinnä kahden viime vuosikymmenen aikana joko *satunnaistetuissa* tai *prospektiivisissa väestötutkimuksissa* .

    Tarkoitus oli ei tosiaan ollut mitenkään muuten nostaa Keysiä esille kuin että hänestä juttu lähti aikanaan liikkeelle, ja siitä päästiin oikeille jäljille. Niiden jälkien myötä ruvettiin tekemään VM-mallin mukaisia kliinisiä- ja väestötutkimuksia.

    Jos Andrew Menten meta-analyysit ym. ei riitä, niin odotellaan joukolla Predimed -tutkimuksen päätuloksia. Se on ihan 2000 -lukua vs AHA:n ruokavaliomalli, 7000 korkean riskin potilasta. Päätuloksiahan voi kukin arvailla aiempien surrogaattinäyttöjen perusteella. Mutta aina voi tulla yllätys suuntaan tai toiseen.

    Periaatteessa ihan sama miksi ruokavaliota nimittittää, kun se vain käsittää useita samoja asioita Välimeren ruokavalio tai Mozaffarianin 8 lista. Parasta näissä on mielestäni se, että ne eivät keskity yhteen tekijään vaan useisiin yhtä aikaa. Ei pääse rasva eikä hiilarit tai mikään muukaan dominoimaan liikaa. Jengi tajuaa,että kyse on kokonaisuudesta.

    Löytyyhän näitä terveellisiä ruokavaliomalleja muualtakin, vaikka Okinavasta. Mutta niitä ei kai ole mitään tutkittu näin mittavasti.

    1. ”Periaatteessa ihan sama miksi ruokavaliota nimittittää, kun se vain käsittää useita samoja asioita Välimeren ruokavalio tai Mozaffarianin 8 lista.”

      Aivan. Mutta jos ja kun meillä on jo vakiintunut nimitys, niin ei liene mitään syytä lähteä vaihtamaan sitä siksi että muutamaa nettikirjoittajaa kiusaa seikka jonka kys. mallin tutkijat tietävät hyvin (variaatio VM:n alueen ruokakulttuureissa). Aivan totaalisen jonninjoutavaa.

      1. Näin just. Mutta monille tämä Välimeren ruokavalio nimitys on vähän punainen vaate. Olen ollut havaitsevinani sitä myös joskus sellaisissa piireissä, jotka eivät somessa keskustele, mutta ovat ravitsemustieteen huipulla. Olisiko Itämeren ruokavalion esiintuomisessakin kyse vähän tästä?

  10. Käsitykseni mukaan välimeren suunnalla on aina käytetty reilusti suolaa, esim. feta-juustossa. Sisältääkö myös tämä tutkimuksissa terveelliseksi todettu välimeren ruokavalio paljon suolaa?

    1. Kesällä Kreetalla on parhaimmillaan 45 asteeen helle, joten suolaa tarvitaan hikoilun vuoksi melko runsaasti. Sen sijaan kun Välimeren ruokavaliota sovelletaan pohjoisiin oloihin, runsaaseen suolankäyttöön ei ole aihetta varsinkaan talvella. Tervettä järkeä kannattaa siis käyttää.

  11. Erittäin hyvä juttu, Reijo! En näe aihetta muiden kirjoittajien rutinoihin. 🙂 Perinteinen Välimeren ruokavalio on ravitsemustieteellinen konsepti, joka samalla jäljittelee oikeaa perinteistä Välimeren ruokavaliota.

      1. ”Ja jollaista reaalielämän Välimerellä ei ole ollut olemassa 50 vuoteen.”

        Asialla ei ole ravitsemuksellista merkitystä meille, jotka olemme kiinnostuneet perinteisen Välimeren ruokavalion terveydellisistä vaikukutuksista. Mitäpä jos siirrettäisin semanttinen saivartelu jo syrjään ja puhuttaisiin itse asiasta. 🙂

  12. Olisiko muuten itsekunkin mahdollista käydä kutistamassa *pitkät* tutkimus- ym. linkit bitly-palvelussa tai jossain muualla? Vie n. 5 sekunttia.

    https://bitly.com/

  13. Jep, minä olen kanssa ihmeissäni, että tämä kääntyi että ”sellaista ei ole enää olemassa” keskusteluksi. Ihan kuin ei olisi luettu koko juttua, ja varsinkaan tuota mitä tuossa taulukossa ja sen ympärillä kerrotaan väestötutkimuksissa käytettävästä laskentakaavasta.

  14. ”Välimeren” etu moneen Eurooppalaiseen maahan on se, että kasvien kasvukausi jatkuu talven yli ja niitä on ”aina” tarjolla. Se on varmaan automaattinen lisä ruokavalioon missä paikalliset olosuhteet sen sallii, samoin meren läheisyys kalaravinnon mahdollistajana.

    Suolan saanti pohjoisessa on säilöntäaineista ”suolaamisesta” varmaan hurjaa ennen, kun kaikki piti suolata.

  15. No ei kaikkea ole suolattu, on myös pakastettu, kuivattu ja hapatettu. Suolan käyttö alkoi yleistyä vasta keskiajalla.

    Kukaan ei ilmeisesti lukenut tuota Minglerin analyysia. Viivan alle jäi, että Välimeren ruokavalio ei siinä 50-luvun aineistossa ollut terveellisempi kokonaiskuolleisuuden suhteen. Kuolinsyytilastointi vaihteli tuohon aikaan eri maissa todella paljon, ja Välimeren tuolloisen ruokavalion ”sydänterveellisyys” perustui puutteelliseen daignosointiin. Se katoaa kun tämä otetaan huomioon.

    Joten konsepti on varsin hutera. Nykyisin minusta sitä voidaan käyttää, mutta se pitäisi määritellä paljon tarkemmin sisältäen tomaatin, sitrukset, oliiviöljyt, viini, palkokasvit, yrtit ym piirteet, jotka OIKEASTI sitä määrittävät. Rypsimargariini, ruisleipä tai kalansyöminen eivät mitenkään oikeuta käyttämään ruokavaliosta termiä välimerellinen, vaikka miten se olisi vakiintunut. VIrheelliset käsitteet pitää korjata vaikka se kipeää tekisikin.

    1. ”Viivan alle jäi, että Välimeren ruokavalio ei siinä 50-luvun aineistossa ollut terveellisempi kokonaiskuolleisuuden suhteen.”

      Ilman Mingerin mainitsemaa elintasokorjausta (rasvan & eläintuotteiden määrä proxynä kehitystasosta, joka on merkittävä tekijä tässä), juu.

      ”Se katoaa kun tämä otetaan huomioon.”

      Sv-terveydelliset edut eivät ”kadonneet” mihinkään. Lue se WHOn läpyskä ja katso kuviot 2a ja 2b: myös tilastointikorjauksen jälkeen käytännössä samat maat ovat sv-kuolleisuuden suhteen parhaalla tolalla, keskinäiset järjestykset vaihtuivat joissain kohdissa. Lisäksi jätät vaille käsittelyä (tarkoituksella, näin monen samaa jankuttavan viestisi jälkeen) itse pääseikan.

      ”Joten konsepti on varsin hutera.”

      Eritoten mikäli jätät varsinaisen artikkelin, jossa esitellään VM-ruokavaliota puoltavaa tutkimusnäyttöä (se ym. pääseikka) lukematta. Kuten olet ilmeisesti tehnyt fiksautuessasi historialliseen ekologiseen dataan, mikä ei ole näitä asioita (ruokavalio) puitaessa millään tavalla primäärihuolenaihe.

  16. Siinä mielessä Itämeren ruokavalio on käsitteenä parempi ja rehellisempi. Toinen kysymys on, että itse en usko sen terveellisyyteen. Mutta käsite on terveellä pohjalla.

    1. ”Toinen kysymys on, että itse en usko sen terveellisyyteen”

      Kalaa, marjoja, täysjyväviljaa. Missä mennään pieleen? Kerro toki. Olisi kiva kuulla vaihteeksi sinulta jotain muutakin outputia kuin semanttista voivottelua.

  17. Mirka kirjoitti: ”se pitäisi määritellä paljon tarkemmin sisältäen tomaatin, sitrukset, oliiviöljyt, viini, palkokasvit, yrtit ym piirteet, jotka OIKEASTI sitä määrittävät. Rypsimargariini, ruisleipä tai kalansyöminen eivät mitenkään oikeuta käyttämään ruokavaliosta termiä välimerellinen”

    Tätä osaa kritiikistä pidän jonkin verran oikeutettuna. Olen itsekin kritisoinut esimerkiksi sellaista tieteellistä reduktionismia, että oliiviöljy yritetään redusoida MUFAksi, vaikka perinteisen Välimeren ruokavalion käyttämässä neitsytoliiviöljyssä on myös runsaasti polyfenoleita, joilla on terveyshyötyjä. Välimeren ruokavaliota saa toki yrittää soveltaa paikallisiin oloihin, mutta rehellisyyden nimissä tulisi silloin puhua sovelletusta Välimeren ruokavaliosta.

    1. Tämä neitsytoliiviöljykysymys on minunkin mielestäni liian vähän esillä tiedelehdissä ja alan gurujen puheissa. Täällä somessahan tätä juttua ja uskoa asiaan riittää. Mikä lie sitten syy?

      1. Reijo, ainakin joissain väestötutkimuksissa on tullut esille se, että oliiviöljy-MUFAsta näyttää olevan enemmän hyötyä esimerkiksi SAFAn korvaajana kuin muista lähteistä saadusta MUFAsta. Muistelen, että erittäin laajan yleiseurooppalaisen EPIC-elderly-tutkimuksen tulokset viiittasivat tähän suuntaan. Tämä oliiviöljy-MUFAn spesifi edullisuus on kyllä mainittu joissain katsauksissa ja tutkimusten keskusteluosuuksissakin, joten aivan pelkkää some-tavaraa se ei ole.

    2. Mielestani on epa-asiallista pitaa neisytoliivi- ja rypsioljyja samanarvoisina, onhan niissa aivan eri rasvahappokoostumukset ja kuten todettu, eri polyfenoli- ja fytokemikaaliprofiilit ja -pitoisuudet. Edelleenkaan emme tieda onko oliivioljy niin edullista mufan vai niiden muiden takia, vai molempien.

      Perinteinen Valimeren Ruokavalio olisi kylla parempi nimitys harhaanjohtavan Valimeren Ruokavalion sijaan, vaikka kysymys onkin tutkimuskonseptista.

  18. Ainoa voivottelija tässä on Mie, joka ilmeisesti ei ymmärrä kirjoituksiani. Farmakologiassa tuskin käsitteenmäärittelyyn joudutaankaan keskeisenä tutkimuksen onnistumisen edellytyksenä, kuten humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä joudutaan. Mikään käsite kun ei ole itsestäänselvä ja selvärajainen. Mikä on ateria? Mitä tarkoittaa ruokavalio? Mitä perusoletuksia siihen liitetään? Mitkä tekijät määrittävät ihmisen ravintokäyttäytymistä? Onko ruokavalion rakentuminen syy vai seuraus muille yhteiskunnallisille ja kulttuurisille tekijöille?

    Ai missä mennään pieleen? Toivottomassa yksipuolisuudessa. Tuontielintarvikkeilla tilannetta onneksi voidaan parantaa ja parannetaan. Esim. viini, oliivit, sitrukset. Marjoista en ole vielä nähnyt mainitun yhtäkään tekijää, jota ei voisi saada muualtakin. Toki niitä kannattaa syödä jos niitä jostakin saa, mutta nykytiedoillani en mene niistä maksamaan. Sipulia saa paljon havemmalla.

    Tuo ”sovellettu välimerellinen” ei paranna tilannetta minusta mitenkään. Jos ruotsalainen käyttää säännöllisesti ekstraneitsyt oliiviöljyä, tomaatteja, jugurttia, yrttejä, härkäpapuja, punaviiniä, voidaan hänen ruokavalionsa katsoa olevan vähintään jossakin määrin, jopa pitkällekin välimerellinen. Itse olen elänyt vuosia, jolloin joulu ja pääsiänen olivat vuoden lähes ainoat ateriat jotka eivät olleet kiinalaisia. Kyllä ruokavaliot kulkevat!

    Mitä tuohon seikkaan, että yhä uudestaan välimerelliseksi kutsuttu päihittää AHA-ruokavalion, kertonee ehkä kuitenkin ennenkaikkea AHA-ruokavaliosta. Mitä minun silmiini on sattunut, niin verrattiin AHA:a ihan MIHIN TAHANSA muuhun ruokavalioon, AHA on hävinnyt aina. Välimerelliselle, vegaanille, vähähiilihydraattiselle…

    1. Tuo on tietysti liian pitkälle vietyä. Usein, muttei suinkaan lähellekään aina. Liiottelu sikseen.

      Väestötutkimuksien mukaan, jota voi toki kritisoida niinkuin *kaikkia* muitakin tutkimuksia, ”prudent diet” eli lähellä AHA:n suositusta oleva on ollut pääsäntöisesti edullinen terveydelle. Kts. esim. Menten meta-analyysi. Ja kyllä niitä satunnaistettujakin riskitekijätutkimuksia on joissa AHA on pärjännyt. AHA:n ruokavalion kaltaista ruokavaliota on käytetty myös lähes kaikissa diabeteksen ehkäisytutkimuksissa osana kokonaisvaltaista hoitoa. Toki on niin, että se ei minunkaan silmissä ole ideaaliruokavalio, ei. Haluaisin vielä todellakin nähdä sellaisen tutkimuksen jossa olisi AHA vs VHH päätetapahtumien valossa. Ilman sitä tämä keskustelu velloo vaan. Myös tiedelehdissä, eikä vain täällä somessa.

  19. Niin, mutta jos AHA-ruokavalio on osa kokonaisvaltaista hoitoa (sisältäen esim. liikuntaa ja painonpudotusta), sen itsenäsestä vaikutuksesta terveyteen ei voi sanoa mitään. Toki minäkin pidän selviönä, että huono syöminen on huonompaa kuin AHA, mutta silloin kun puhutaan tietoisista ruokavalioratkaisuista, noita edellä mainitsemiani olen löytänyt.

  20. Noista päätetapahtumista. Olisikohan USA:ssa porukkaa, joka olisi noudattanut Atkinsia 70-luvulta alkaen tähän päivään, tutkittavaksi asti?

    Itse haluaisin nähdä kolmivertailun Välimeri – elukka vhh – espanjalaistyyppinen vhh.

    Raviveikkaukseni olisi esp. vhh. Ihan perustuen jo siihen, mitä eri ruoka-aineiden hyötyaineista tiedetään.

  21. Minäkin olen törmännyt tutkimuksiin, joiden mukaan esim. sian rasvan mufa ei anna samoja tuloksia kuin ekstraneitsyt oliivi. Mutta olen myös törmännyt tutkimuksiin, joissa edulliset vaikutukset on saatu nimenomaan ektraneitsyt oliiviöljyllä, ei neitsytoliiviöljyllä. Minusta tätäkin eroa vähätellään. Mm. Harjun luustokirja puhuu vain neitsytoliivista. Onko tämä tahallinen kannanotto ekstralaadun fenolien jo liialliselle pitoisuudelle luuston kannalta, vai vain lyhyyden vuoksi valittu? Itse en koskaan osta muuta kuin ekstraa.

  22. Pidän extra virgin -laatua aina parhaana, myös luuston kannalta. Olen puhunut pelkästään neitsytoliiviöljystä yksinkertaisuuden ja luettavuuden vuoksi, koska joitakin lukijoita liiallinen distinktioiden tekeminen voi häiritä (asioista tulee entistäkin monimutkaisempia). Joskus oliiviöljyn laatujen eroa voisi tietysti käsitellä jossain kirjoituksessa.

  23. Itse tykkään käyttää filtteröimätöntä (sameaa) oliiviöljyä. Siinä lienee vielä vähän enemmän hyviä aineita tallella. Huhut kertovat kirkastusaineiden käytöstä, joilla kylmäpuristetusta oliiviöljystä saadaan puhtaan kirkasta.

  24. ”Ainoa voivottelija tässä on Mie, joka ilmeisesti ei ymmärrä kirjoituksiani.”

    Voithan sinä näin itsellesi toki uskotella.

    ”Farmakologiassa tuskin käsitteenmäärittelyyn joudutaankaan keskeisenä tutkimuksen onnistumisen edellytyksenä, kuten humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä joudutaan.”

    Sama pätee moneen muuhunkin alaan. Mutta tämä ei ole estänyt sinua kitisemästä useamman viestin ajan siitä, että VM-ruokavalio on ”väärin nimetty”.

    ”Marjoista en ole vielä nähnyt mainitun yhtäkään tekijää, jota ei voisi saada muualtakin.”

    Minä en ole puolestaan nähnyt mainittavan YHTÄKÄÄN ruoka-ainesta josta löytyy jotakin mitä ei voisi saada jostain muualtakin.

  25. Sitrusten naringiini ja hesperidiini lienee aika vaikeat saada muualta?

    Yritän nyt vielä narraation kautta. Kuvitellaanpa ruotsalainen kalastaja Svante Pettersson. Asuu saaressa, kasvattaa itse perunaa ja sipulia. Pihalla kasvaa vanha mutta yhä satoisa Åkerö (vanha ruotsalainen talviomenaljike) ja marjapensaat tottakai. Lingonsylt on vakiolisuke. Ravinto pitkälti omavaraista. Näkkileivän ja margariinin hakee kaupasta, kun sitä kerran suositellaan. Ehkä falukorvikin joskus. Paikalle tulee tutkijoita ihastelemaan: Onpa välimerellinen ruokavalio! Mitä arvelette Svanten tuumivan?

    1. ”Sitrusten naringiini ja hesperidiini lienee aika vaikeat saada muualta?”

      Fair enough. Jos sitten vielä kvantifioit näiden kahden flavonoidin saannin reaalisen hyödyn tarkastelun kannalta?

      ”Yritän nyt vielä narraation kautta.”

      Voit toki halutessasi jatkaa asian ohi puhumista. Mutta sikäli kun sinulla olisi ihan konkreettistakin annettavaa näihin keskusteluihin, niin jos et nyt kuitenkaan.

  26. Siis yksi juttu häiritse mua näissä välimeren ruokavalion määrittelyissä: ”Palkokasvien (herneet, soija ja muut pavut) runsas käyttö.” Miksi ihmeessä mainitaan soijapapu? Kuuluuko soijapapu perinteiseen Välimeren ruokavalioon? Ei kai? En ole ikinä nähnyt italialista, kreikkalaista, ranskalaista, tai muuta Välimeren maiden ruokaohjetta, jossa olisi yhtään soijapapua. En itse syö soijapapuja lainkaan, enkä suosittele sitä muille kuin kasvissyöjille. Herneet ja vihreät pavut ovat mielestäni hyviä palkokasveja, ja valkoiset pavut toki löytyvät esim. toscanalaisesta minestronesta ja ovat hyviä ja herkullisia.

    1. Lienet oikeassa Nina, ettei soija perinteisesti kuulu Välimeren ruokavalioon. Taulukko jossa tuo soijapapu on mainittu on taas kerran vestötutkimuksien pistelaskukaava. Sen tarkoitus ei ole minun käsittääkseni ole ollut koskaan jäljitellä 100%:sti klassista Välimeren ruokavaliota. Ehkäpä olisi hyvä ottaa soija-sana pois. Kiitos tarkasta havainnoinnista!

  27. @Nina: Kreikkalaisessa paastokeittokirjassani, (josta myös englanninkielinen laitos, The Feast of Faith) on aika paljon soijareseptejä. Mutta eihän se toki perinteistä Välimerta ole. Peltohernettä tärkeämpi ja terveellisempi siellä on kuitenkin ollut härkäpapu, joka on jo antiikin Roomassa ollut keskeinen proteiinin lähde (yleinen sukunimi Fabius!). Mielenkiintoisesti siinä on samat hyöty-yhdisteet genisteiini ja daidzeiini kuin soijapavussakin.

    Soijaa perinteisissä muodoissaan (aasialaisittain) pyrin sisällyttämään päivittäiseen arkiruokaan niin lihansyöjä kuin olenkin. Itäaasialaisissa väestötutkimuksissa eniten soijaa syövät ovat väestöstä terveimpiä. Eikä soija siellä mitenkään kytkeydy kasvissyöntiin, itsekin syön tofuni useimmiten jauhelihan kanssa (mapo doufu).

  28. Härkäpapu on Egyptin ja Syyrian kansallisruokaa, proteiinipitoisuus yli 30 % eli lähes soijapavun luokkaa. Välimeren ruokavaliota miettiessä ei kannata unohtaa alueen islamilaisia keittiöitä. Esim. monet kreikkalaiset ruoat (anteeksi kovasti) ovat karvalakkiversioita hienostuneemmista turkkilaisista ruoista. Vähän samaan tapaan kuin suomalainen ruoka ruotsalaisesta (mihin lindströminpihvistä unohtui kapris, kun ylitti Pohjanlahden?)

  29. Onko näissä ruokavaliojutuissa semmoista tutkittu, että miten paljon eri ruokalajien yhdisteleminen vaikuttaa tähän tai tuohon? Kun tästä välimerellisestä on puhe, niin siellähän taidetaan esim. punaviinin kanssa yhdistellä juustoja. (jälkiruokanakin) Näistä taitaa yhdessä muodostua kaikenlaisia yhdisteitä, entsyymejä tai mitä lienevät, jotka sitten ovat hyviä suoliston ym paikkojen toiminnalle…ja muualla kuin suomessa taitavat tehdä juustoja myös ei niin pastöroidusta maidosta (myös vuohen ja lampaan sellaisesta), joka sitten myös on entsyymeiltään erilainen kuin meikäläisten juustot…Ja eikös kokolihapihvitkin suositella syötäväksi mediumina tai jopa lähes raakoina. Monen mielestä se on vaan makuasia, mutta itse uskon siinä olevan myös tuon entsyymien mukana olon, joka sitten on ruuansulatukselle ja ravinteiden imeytymiselle hyvä. Ja pihvin kanssa tuo punaviinikin sopinee erinomaisesti sekä makunsa puolesta, että entsyymien takia, mikä mahtaa tuon punaviinin osuus olla kun näitä kaikkia yhdistellään. Itse en kemiasta ymmärrä hönkäsen pöläystä…kunhan pähkäilen siivousinnostuksen lomassa 🙂

  30. Kasvisten antioksidanttivaikutuksia on mitattu ja havaittu, että mitä moninaisempia eri kasvisukuja syö, sitä suurempi antioksidanttivaikutus verestä mitataan. Ilmeisesti eri kasvilajien eri yhdisteillä on yhteis- ja ristikkäisvaikutuksia, joka voi olla suurempi kuin osiensa summa. Monissa perinteisissä ruokakulttuureissa onkin suosittu mahdollisimman monilajisia aterioita ja suurta raaka-ainekirjoa.

  31. Punaisen lihan syöpäriski mainitaan useasti.
    Esim. C-vitamiini (+muut antioksidantit) estää nitraattiyhdisteiden muodostumisen nitrosoamiineiksi (karsinogeeni) paksusuolessa. Antioksidantit estänee tehokkaasti myös muita syöpäriskimekanismeja. Mitä syöpäriskimekanismeja lihalle jää jos syödään lihaa ja kasviksia samaan aikaan?

  32. Hugo, ei saa puhua tuhmia! 😉

    Oikein hyvää uutta vuotta joka tapauksessa, kaikille, ruokavaliosta rippumatta!

  33. Nykyään keskustellaan paljon sydän- ja luustoystävällisestä ruokavaliosta – entäpä hammasystävällinen ruokavalio? Siis sitrukset ym happamat ruuat aiheuttavat eroosiota, hiilarit kariesta, kovat ruuat kulumista, ravintoaineiden puute näitä kaikkia…

    Hammasterveys on kuitenkin ratkaisevaa kehon muulle terveydelle: sydän- ja verisuonitauteja provosoi ientulehdus, ruuansulatushäiriöitä huonot puremakalustot, ruokavalion valintaan vaikuttaa hampaiden kunto, mielenterveyden riskinä on vaurioituneet/turmeltuneet hampaat, syrjäytymisen uhka lisääntyy, kun hammashoitoon ei ole varaa/ymmärrystä, jopa työnsaanti voi vaikeutua harvahammashymystä ja hampaiden vuoksi sössötyksestä.
    Syrjäytymiskehitys on havaittavissa mm katukuvassa hyvmyjä tarkastellessa.

    Hammassairaudet ovat kaikkein yleisimpiä sairauksia ja ne luovat pohjan niin monelle muullee yleissairaudelle.
    halvinta olisi ennaltaehkäisy oikean ruokavalion keinoin.

    Ahvenanmaalla on kalkkipitoinen maaperä, jossa kasvaa voimakkaita ja terveitä kasveja – käykääpä katsomassa ahvenanmaalaisten ikäihmisten hammaskalustoja – ero mannersuomalaisiin on häkellyttävä. Tietysti kalaakin syödään siellä paljon.

    Koska saamme kirjan, jossa on paneuduttu hammasystävälliseen ruokavalioon?

    1. Hyvä kommentti Antsa! Lasten osalta kehitys on ilmeisesti mennyt viime vuosikymmeninä pääsääntöisesti hyvään suuntaan, mutta eikös viime aikoina nimenomaan nuorten sokeripitoisten energia- ja virvoistusjuomakulutuksen ole nähty olevan yhteydessä huonoon hampaiden kuntoon? Tässäkin suhteessa itseäni harmittaa eniten nuo sokeroidut enrgiajuomat, joista näen lähinnä olevan vain haittaa. Muutama puolituttu on syönyt raakaravintoa pidemmän aikaa, ja heidän hampaansa ovat kyllä aika huonossa kunnossa. Laitan tutkimuslinkin tähän liiteeksi jonka mukaan kasvisruokavaliota noudattavilla on jonkin verran enemmän kiillevaurioita ja karieksen esiastetta, mutta ero ei ole raflaava: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22173441

  34. Antsan hyvään kommenttia voisi täydentää yhdella asialla. Kun ihminen siirtyi metsästäjä-keräilijästä maatalouteen muutama tuhat vuotta sitten riippuen asuinpaikasta, niin ihmisen:
    – pituus ja elinikä lyheni
    – luut ja hampaat heikkenivät
    – nivelet ja erilaiset tulehdukset yleistyvät

    Toisin sanoaen, vaikka ilman maataloutta yhteyiskuntamme ei olisi pystyneet kehittymään niin nopeasti, niin hinta on ollut kova. Siinä on mun mielestä hyvä todiste hiilihydraattivoittosen ruuan haitoista.

    Huomasin muuten saman ilmiön kuin ahvenanmaalla Kos:sin saarella jossa juomavesi sisältää myös paljon kalkkia.

    1. ”Siinä on mun mielestä hyvä todiste hiilihydraattivoittosen ruuan haitoista. ”

      Tämä – siis se, että monitahoiseen ilmiöön (terveyden heikkeneminen) on mielestäsi yksi ainut selitysmalli – kertoo kyllä paljon. Mutta ihan jotain muuta kuin kuvittelet.

      Pelkkä hiilaripitoinen ravinto per se ei noita aiheuta, tästä ei ole mitään viitteitä. Yhteisöjen koon kasvaessa ja asumisen vakiintuessa tietylle paikalle hygienia heikkeni nopeasti (jätevedet, eläinten jätökset tms.) ja ravinto yksipuolistui koska metsästys-keräilyllä ei ollut enää kuin marginaalinen rooli noin yleisesti ottaen.

  35. Hiilarit ei aiheuta kariesta eikä maatalous vähennä pituuskasvua. Luiden ja hampaiden heikkeneminen sekä erilaiset krooniset tulehdukset ovat vakavia ongelmia ja kaipaavat kipeästi ratkaisua mutta ihan ekaksi pitäisi ymmärtää mitä ne ovat ja miten ne syntyvät ennen kuin voi vetää johtopäätöksiä syyllisistä.

  36. Kariesta ei esiinny luonnonkansoilla jotka syövät perinteistä ruokaa esim. eskimot, intiaanit, afrikan väestöt.

    Muuten, luonnonkansoilla syövätkin ja sydäntaudit olivat silloin tuiki harvinaisia. Tätä on tutkinut paljon mm. Weston A Price (Nutrition and Physical Degeneration 1939)., Thomas Latimer Cleave (the Saccarine disease 1974), Albert Schweizer…

    Wisconsinin yliopiston tutkijan John Hawksin mukaan ihmisen evoluutio kiihtyi rajusti laajamittaisen maatalouden synnyttyä. Maatalouden myötä ruokavalio muuttui. Lihan ja juuresten väheneminen ja toisaalta viljan ja maidon lisääntyminen ruokavaliossa aiheutti raudan puutetta, hampaiden reikiintymistä ja eliniän lyhenemistä.

    1. ”Kariesta ei esiinny luonnonkansoilla jotka syövät perinteistä ruokaa esim. eskimot, intiaanit, afrikan väestöt.”

      Puutaheinää. Monilla ym. vähemmistöillä on tätänykyä suuhygienia valtaväestöä heikommalla tolalla. Jos viittaat aikaan ennen modernien vaikutteiden ilmaantumista ruokavalioihin, niin en ole tähän päivään mennessä nähnyt kovin korkealaatuista dataa aiheesta. Vakuuta minut.

      Ja mitä on tämä ”perinteinen ruoka”? Ihminen on sekasyöjä eikä esim. inuiittien perinteinen ruokavalio ole millään tavalla representatiivinen ihmisen evoluutiohistoriaa tarkasteltaessa: valtaosa metsästäjä-keräilijöistä kun on saanut 30-50% kaloreistaan kasvisravinnosta. Toisekseen, on aivan eri asia onko mikään ”perinteinen ruokavalio” se terveellisin vaihtoehto – tätä ei todellakaan ratkaista arkeologisen datan ja nykyään elävien mk-kansojen ruokavalioista tehtävän ekstrapoloinnin avulla.

      ”Muuten, luonnonkansoilla syövätkin ja sydäntaudit olivat silloin tuiki harvinaisia.”

      Siis metsästäjä-keräilijöillä? Liikkuva elintyyli kalorinsaannin vaihteluineen (ja yl. ottaen niitä ei tule yllinkyllin) ja hyvinkin suuri kuolleisuus mitä erinäisimmistä syistä tarkoittavat sitä, että porukka pääsääntöisesti kuolee poies jo ENNEN sitä ikää jolloin syövät ja sydäntaudit alkavat satoaan niittää. Missään tapauksessa et voi esittää – olettaen että haluat väitteen olevan jotenkuten tolkullinen – että pelkästään ruokavalio olisi kaiken takana. Etenkään kun variaatio on huikeaa, minkä paleodieettejä tutkivat kyllä tietävät (eri asia on toki se, että myöntävätkö – vrt. Cordain).

      ”Tätä on tutkinut paljon mm. Weston A Price (Nutrition and Physical Degeneration 1939)., Thomas Latimer Cleave (the Saccarine disease 1974), Albert Schweizer…”

      Ym. ovat tuottaneet hyvin paljon narratiivista ja anekdotaalista aineistoa, jonka wanhentuneen ja – etenkin Pricen tapauksessa, kyseessä kun oli ”jalo villi” -myytin innokas rakentaja – epätieteellisen luonteen vuoksi siitä tuskin kannattaa puhua ”tutkimusaineistona”.

  37. Mie, oot kyl loistava….perinteinen ruoka=”tätä nykyä” … salli mun nauraa…..tosi tieteellistä.

    Tiedät hyvin että länsimaistuminen ruokakulttuurissa aiheuttaa kaikkea negatiivista elintapoihin. Ainoa hyvä mikä länsimaisessa kulttuurissa tulee on jotkut toimivat lääkkeet ja hygienia (joka sekään ei aina ole hyvästä kyten tiedetään).

    Sano mitä sanot, mutta onko sulla parempia kirjallisuusviitteitä kuin omasi.

    1. ”Mie, oot kyl loistava….perinteinen ruoka=”tätä nykyä” … salli mun nauraa…..tosi tieteellistä.”

      Saat toki nauraa tietämättömyyttäsi, mutta suotavampaa olisi että lopetat sekoilun ja keskityt asiaan.

      ”Tiedät hyvin että länsimaistuminen ruokakulttuurissa aiheuttaa kaikkea negatiivista elintapoihin.”

      Mikäli viittaat ns. western diet -malliin, niin kyllä, olen samaa mieltä. Viitatessani tuohon ”perinteiseen” tarkoitukseni ei suinkaan ollut vertailu tähän, vaan se yksinkertainen seikka että se mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä EI ratkea (esi)historiallisen datan valossa, vaan nykyaikaisella tutkimusnäytöllä. Ts. jos esität ”perinteisen ruokavalion” olevan terveellisempi, tulisi sinun ensin määritellä kys. ruokavalio ja sitten lyödä pöytään tutkimusnäyttö. Ns. paleodieetit ovat kyllä terveellisiä, mutta on aivan eri kysymys että miten ”perinteisiä” ne ovat. Eivätkä ne suinkaan ole ainoita terveellisiä vaihtoehtoja – tai mitenkään ylivoimaisia.

      ”Sano mitä sanot, mutta onko sulla parempia kirjallisuusviitteitä kuin omasi.”

      Ehhehe? Minähän en antanu mitään viitteitä. Esille nostamasi seikat ja vastaukseni eivät sisällä mitään sellaista jota tarvitsisi erikseen lähdeviitteillä todennella. Esim. varhaisten maatalousyhteiskuntien terveysongelmien multifaktoriaalisuus on selvää jokaiselle joka on ollut peruskoulussa hereillä historiatunneilla.

  38. ”Kaksi vuotta kestäneessä satunnaistetussa tutkimuksessa Välimeren ruokavalio oli yhtä tehokas kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio ja tehokkaampi kuin vähärasvainen ruokavalio aikuistyypin lihavuuden hoidossa (Shai et al. 2008).”

    en tiedä onko tätä kommentoitu, mutten ole varma miten päädyit tuohon päätelmään Shain paperin perusteella. Vyötärön ympäryshän väheni keskimäärin suunnilleen saman verran kaikissa ryhmissä. Pelkkä painonpudotus taas ei varmaankaan ole riittävä mittaamaan lihavuuden vähenemistä?

    Mainio kirjoitus muuten kyllä.

  39. Hei!

    Elävä esimerkki paleodieetistä löytyy mm Sabine Kueglerin kirjoista ”Viidakkolapsi” ja sen jatko-osat. Sabine vietti suuren osan lapsuuttaan vanhempiensa kera Papua-UudenGuinean syrjäisessä kolkassa 70-80-luvuilla. Siellä elävä fayu-kansa söi kivikautista lihapainotteista ruokavaliota sokeriruo´olla höystettynä. puutostauteja esiintyi etenkin lapsilla ja hampaat olivat aikuisilla tosi huonossa kunnossa. Paikalle saapunut lentäjä poisti mätiä hampaita urakalla kerran kuussa paikalla käydessään. Eliniän odote noin 30 v.

    Toinen esimerkki löytyy ihmisen alkukodista Etelä-Afrikasta, jossa vielä 80-luvulla eli kivikautista elämäänsä bushmanneja Kalaharin autiomaassa. Heidän luonaan vietti tuolloin aikaa tutkimusmatkailija Lasse Berg. Tälläkin kansalla ruokavalioon kuului pitkiä rajoitetun ravinnon- ja nesteensaannin jaksoja vuodenaikojen ym tekijöiden vuoksi. Miehet metsästivät lihaa, jota saatettiin kertaluonteisesti syödä kilokaupalla, mutta lihasaaliiden välillä saattoi kulua jopa kuukausia. Päivittäistä ravintoa sen sijaan oli naisten keräilemät kasvikunnan tuotteet, yht. 80 % kokonaisravinnosta.

    Lisäksi on huomattava muutkin ”ravinnon”lähteet, kuten raitis ilma, vähäinen vaatetus eli auringonsaanti, runsas liikunta ja myönteinen sosiaalinen vuorovaikutus – jotka kaikki vaikuttavat elimistön toimintaan ja ravinnon hyväksikäyttöön. Ja ne toistuvat paastojaksot.

    Lisää esimerkkejä paleodieeteistä löytyy varmaankin roppakaupalla.
    (Mutta pronssikauden mies, Tanskan suosta löydetty, oli kuolinpäivänään syönyt yli 30 eri kasvin siemeniä…)

    Kehityspaleontologi Mikael Fortelius, joka on erikoistunut nisäkkäiden hampaistojen kehitykseen, piti muinoin kiinnostavan luennon ihmisen ruokavalioista: Suuren sopeutuvuutensa vuoksi tämä hampaistoltaan hedelmänsyöjäksi luokiteltava eläin on kyennyt levittäytymään ympäri maailman sopeutuen sulattamaan paremmin tai huonommin kaikkia mahdollisia kalorinlähteitä…
    Nykyään vain halutaan elää mahdollisimman pitkä elämä, ja siksi tämä ajatteluaan tietoisesti kehittävä maailmanvalloittaja pyrkii etsimään parasta mahdollista polttoainetta keholleen – tai mahdollisuutta nauttia maksimaalisesti makunystyröiden aistimuksista minimoimalla samalla haitat. ”Kestävä kehitys” siinäkin utopiana…

  40. Välimerenmaissa yleisesti vieläkin on käytössä siesta. Eli iltapäivän alkutunteina on meno hiljaisempaa,jotkut kaupatkin suljetaan siestan ajaksi (klo 12 – 15, about) useimmiten varmaan sen takia, että perinteisesti ruokatunnilla / -tunneilla on käyty kotona lounaalla ja väkisinkin tauko venyy joskus useamman tunninkin mittaiseksi, jos asuu muutaman kymmenen km:n päässä kotoa…Tämän päivän menosta välimeren maissa en tiedä riittävästi, mutta mieleeni tuli, että mites on päivänokoset ruokailun jälkeen, mikä merkitys niillä on terveydelle? Niinhän kai useimmat eläimet tekevät..

  41. Reijo kirjoitti:

    ”Suosi oliiviöljyä (tai rypsiöljyä) ruuanlaitossa ja salaatinkastikkeissa”

    Miten esim rypsiöljy olisi oliiviöljyn kanssa ”vaihtokelpoinen”? Näkisin mielelläni vastaavaa paperia kuin alla myös rypsiöljystä ennekuin se voidaan laittaa ”sujuvasti” oliiviöljyn kanssa ”vaihtokelpoiseksi”

    Hyvää dataa luettavaksi ja ”spekulointia” oliiviöljystä

    Conclusion
    Considerable evidence indicates the Mediterranean
    diet is linked to a decreased incidence of cardiovascular
    disease and certain cancer types, despite the fact
    that this diet is higher in fat than other Western diets.
    An important component of this diet is the main source
    of fat – olive oil. Since previous research concludes fat
    intake has a positive correlation with the risk of CHD
    and cancer, and the Mediterranean diet is high in fat,
    a conclusion can be drawn that the type of fat is more
    important than the total amount consumed. Saturated
    fatty acids have been linked to unfavorable health outcomes;
    whereas, monounsaturated fatty acids have been
    found to be beneficial, even though olive oil contains no
    essential omega-3 or omega-6 PUFAs. The high level of
    the monounsaturated fatty acid oleic acid in olive oil is
    therefore believed to contribute to the low incidence of
    chronic diseases in populations that consume the Mediterranean
    diet.

    http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=olive%20oils%20with%20high%20antioxidant%20potential&source=web&cd=7&sqi=2&ved=0CFUQFjAG&url=http%3A%2F%2Fwww.altmedrev.com%2Fpublications%2F12%2F4%2F331.pdf&ei=SRsyT4vSH4_qrQet17C1BA&usg=AFQjCNEusiqqDkHGzFsLZ9y89m0kuLexXg

Kommentointi on suljettu.