Näin Suomessa syödään. Ei järin hyvin.

Suomalaisten ravinnon saantia väestötasolla tarkaillaan viiden vuoden välein toistettavassa Finravinto -tutkimuksessa. Finravinto kertoo ennen muuta ravintoaineiden keskimääräisestä saannista ja niiden jakaumista. Se ei kuitenkaan kerro siitä, miten suomalaiset kykenevät toteuttamaan erilaisia ravitsemussuositusten tavoitteita ruoka-ainetasolla.

Tätä puutetta paikkaa nyt Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisu ”Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight First collection of data in all Nordic Countries 2011” . Julkaisua referoi viime viikolla Ruokatieto. Julkaisu perustuu kussakin Pohjoismaassa suurehkoon haastatteluaineistoon, jossa tosin vastausprosentit ovat olleet verraten huonot.

Miten suomalaiset sitten syö?

Kasvikset, marjat ja hedelmät

Virallinen suositus Suomessa on 400 grammaa eli viisi annosta kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä. Pohjoismaiseksi tavoitteeksi on selvityksen mukaan asettu, että 70 % pohjosmaalaisista söisi kasviksia, marjoja ja hedelmiä puoli kiloa päivässä vuonna 2012 (koskee yli 10-vuotiaita).

Surullista kyllä suomalaisista 400 gramman suosituksen kykenee täyttämään vain n. 10 %. Keskimäärin suomalainen aikuinen syö yhden kasvis- ja yhden hedelmä-annoksen päivässä eli n. 160 g. Katso tarkemmin eri ruokien keskimääräistä käyttöä tästä.

Selvityksen liitteessä B on ilmoitettu myös saantineljännesten raja-arvot väestössä (25 ja 75 %). Sen perusteella ehkäpä surkein tilanne on miehillä, sillä 75 % suomalaismiehistä käyttää kasviksia, marjoja ja hedelmiä vain kaksi annosta päivässä. Tämän voisi kääntää niinkin, että vain joka neljäs suomalaismies pystyy toteuttamaan edes noin puolet suositetusta kasvis-marja-hedelmämäärästä päivää kohden. Hieman ihmetystä tämä kyllä herättää sillä ravintotaseiden mukaan kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus (sis.hävikki) on kuitenkin yli 400 g/pv.

Huom! Selvityksen tilastointitavasta johtuen yksi täysmehuannos on laskettu yhdeksi hedelmäannokseksi, mutta yhden annoksen yli menevästä mehunjuonnista ei ole saanut lisäannoksia (koskee puna-vihreitä piirakkakuvia)

 

 

Kala ja äyriäiset

Suosituksemme nykyisellään on vielä vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa. Kuten kuva alla näyttää se toteutuu noin kolmaosalla väestöstämme. Keskimäärin suomalainen aikuinen ja lapsi syö kalaa kerran viikossa. Selvityksen mukaan pohjoismainen tavoite vuoteen 2012 mennessä on, että 70 % väestöstä syö kalaa ainakin kahdesti viikossa (Nordic Plan of Action). Tämä tavoite täyttyy melko hyvin jo Islannissa ja Norjassa, jossa yli 60 % väestöstä syö kalaa ainakin kahdesti viikossa.

Kalasta lähes täydellisesti pidättäytyvien osuus on Suomessa 7 %.

 

Voi, margariinit ja öljyt

Sekä ruotsalaisten että kotimaisten Finriski-tutkimustulosten myötä on julkisuudessa keskusteltu siitä, miten Suomi ja Ruotsi on hullaantunut voin käytöstä, kun taas Norjassa ja Tanskassa tällaista kehitystä ei ole havaittu.

Lähes puolet suomalaisista käyttää leivän päällä margariinia, noin kolmannes käyttää voi-kasvi-öljyseosta ja voita levittää vajaa 10  % kansalaisista.

Asiakastyössä tulee usein esiin öljyjen käytön yleisyys ruuanvalmistuksessa, ja se näkyy myös tässä selvityksessä. Yli puolet suomalaisista käyttää öljyjä ruunvalmistuksessa, reilu 10  % käyttää erilaisia margariineja, vajaa 10 % voi-kasviöljyseoksia ja vajaa 20 % voita.

Jos voin käytön ruuanvalmistuksessa ja leivän päällä laskee yhteen, ei voin käytössä näytä olevan radikaaleja eroja Pohjoismaiden välillä.

Sokeri

Sokeripitoisista ruuista kartoitettiin vain limonadit, leivonnaiset ja suklaa sekä karkit. Suklaan laatua ei eroteltu.

Kaikkien makeiden tuotteiden käyttöä leimasi suuret vaihteluvälit. Löytyy siis paljon niitä, jotka käyttävät joko todella runsaasti tai todella vähäisesti esim. karkkeja ja suklaata. Nuorehkot naiset olivat suklaan ja karkkien suuria kuluttajia. Leivonnaisia suomalainen käyttää keskimäärin kahdeksan kertaa kuukaudessa.

Sokerilimuista pidättäytyy lähes täydellisesti melkein puolet suomalaisista kuten myös kevytlimsoista.

Leipä

Suomalaiset käyttävät leipää keskimäärin 3,7 siivua päivässä.Tästä ruisleivän osuus on 2 siivua päivässä. Valkoista leipää käytetään tutkimuksen mukaan olemattoman vähän (ei edes 0,1 siivua per päivä). Ruisleivästä pidättäytyy täysin 6,1 % suomalaisista ja valkoisesta leivästä 55,1 % suomalaisista.

Terveellinen ruokavaliomalli

Tässä tutkimuksessa terveellistä ruokavaliomallia kuvasi ruokavalio, jossa oli runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä, kalaa, ruis- ja muuta täysjyväleipää sekä toisaalta vähäisesti sokeriherkkuja, makkaroita, juustoa (!) ja rasvaa leivällä (!). Tarkemmin kriteeristöä havainnollistaa tämä kuva. Maksimaalinen tervyspistemäärä oli 12. Heikoin mahdollinen teoreettinen tulos oli nolla.

Näiden kriteerien mukaan suomalaisaikuisista terveellisesti syö 18 %. Lapsista terveellisesti söi vieläkin vähemmän eli n. 7 %.

*) Jouduttu arvioimaan kuvasta (Fig 19), koska taulukoissa tai teksteissä tarkkoja prosentteja ei ilmoitettu.

Kriteeristöön voi kohdistaa tietenkin monenlaista kritiikkiä. Esimerkiksi  vähärasvaisen levitteen käyttö tai rasvan kokonaan välttäminen leivän päällä ei ole nykytiedon valossa perusteltua. Myöskään juustojen käytön ei ole huomattu ainakaan lisäävän eri sairauksien riskiä.

Suomaisten ruokavalion terveellisyydestä  on muuten aiemmin kirjoitellut mm. Pöperöproffa ”Kuinka moni suomalainen syö hyvin?”.

Lopuksi 

Näyttää siltä, että ravitsemussuositusten mukaiset ehdotetut toimenpiteet eivät toteudu. Asian todistaa nyt myös laaja yhteispohjoismainen kyselytutkimus. Finravinto-tutkimuksen keskiarvotiedot tuppaavat ehkä antamaan liian myönteisen kuvan suomalaisten ravitsemuksesta. Ravintoaineiden saanti ja osuus muihin ravintoaineisiin nähden ei ole niin kiinteässä yhteydessä terveyteen kuin tiettyjen ruoka-aineiden käyttö. Siksi tämä ruoka-aineiden käyttöön perustuva selvitys tuo merkittävää lisätietoa erityisesti kasviksien käytön vähäisyydestä.

Tilanne ei ole juuri parempi muissakaan pohjoismaissa. Kuten selvityksen tekijät itse toteavat yhteenvedon ensisanoina:

”All countries are far from the goals…”

Kasvisten sekä kalan käyttöä edistävälle kampanjoinnille pitäisi saada voimaa, sitkeyttä ja laajavaikutteisuutta. Aivan kuten on ollut menneinä aikoina rasvavalistuksen kanssa.  Mutta mistä löytyy ne vaikuttajat ja ”pelaajat”, joilla on resursseja, tahtoa ja taloudellisia kannustimia viedä näitä asioita eteenpäin?

PS. Kannattaa selailla itse tuota alkuperäisraporttia. Siellä on paljon tärkeää tietoa mm. liikunnasta

Kuvan lähde: www.terveyttakasviksilla.fi

Lähde

Nordic monitoring of diet, physical activity and overweight. First collection of data in all Nordic Countries 2011. Julkaistu 9.10.2012

Aiheeseen liittyviä aiempia kirjoituksiani

Pohjoismaihin edistykselliset ravitsemussuositukset

Suomalaisten lasten terveysmittarit repsottaa

 

20 thoughts on “Näin Suomessa syödään. Ei järin hyvin.”

  1. Kiitos tästä koosteesta.

    Olen pitkään olettanut että Suomessa esim lemmikkieläinten saama ravinto on keksimäärin laadukkaampaa ravintokoostumuksen suhteen kuin on esim suomalaisten lasten nauttima ravinto…

    ”Esim Mustin murkina vastaan HK.n sininen lenkki , huuhdeltuna alas vedella, koira ja kokiksella, sokerilla tai ilman, lapsi.”

    Lemmikkieläinten omistajat syynäävät ravinto koostumukset suurennuslasin kanssa ja hinta ei ole ongelma. Hieman provosointia jotta asiaa pohdittaisiin myös tältä kantilta.

    1. Ihan aiheellinen ja toisaalta hauska provosointi. Koira ei taida vain osata itse pyytää näitä kaikkein houkuttelevimpia herkkuja.

      Mitäs muuten sanoisitte tästä Amerikan herkusta 🙂 (via Whole Health Source)

      1. Muistin varalta: Ennuste 2030 puolet Amerikan väestöstä on ylipainoisia. Halpaa sokeri / rasva pikaruokaa, sillä hoituu ennusteen toteuttaminen. Todennäköisesti tämä ”ruokakulttuuri” heijastuu Suomeenkin.

        Reijolla riittää duunia tulevaisuudessakin 😉

  2. Nuo pekonidonitsit tuntuvat olevan Jenkkilässä jokin juttu. Eräs pekonidonitseja tarjoava ravintola tuottaa jopa pekonidonitsien makuista olutta.

    Eli jos tästä on jotain kärjekästä johtopäätöstä vedettävä, niin suomalaista ravitsemussuositusta parjataan kovasti, mutta suurin osa ei kuitenkaan syö sen mukaisesti, varsinkaan kasviksia? Näen siinä hienoista ristiriitaa.

    1. Niinpä. Tätä on kyllä yrittäneet ravitsemustietelijät ja yliopiston väki viestittää myös.

      Pekonidonitsin makuinen olut, vau! Vain mielikuvitus on rajana..

  3. Eli jos tästä on jotain kärjekästä johtopäätöstä vedettävä, niin suomalaista ravitsemussuositusta parjataan kovasti, mutta suurin osa ei kuitenkaan syö sen mukaisesti, varsinkaan kasviksia? Näen siinä hienoista ristiriitaa.

    Rasvasuositus tuntuu sensijaan menneen hyvin läpi Suomessa: Lähes puolet suomalaisista käyttää leivän päällä margariinia.
    Kasviksen on kalliita ja kala on kassilohta lähes ilman Omega-3 rasvahappoja!

    1. Kassilohi se ui aina katiskaan. Haluaisin nähdä kunnollisen, mielellään tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen, jonka mukaan kassilohessa ei ole omega-3 rasvahappoja. Tällaiset uskomukset ovat omiaan kääntämään kansan nälkäiset suut lihavalmisteiden suuntaan.

      Koko myytti on tainnut lähteä liikkeelle kalaöljykapselipromosta mainostoimiston pöydältä. Tässä vuoden takainen Harvardin proffan Dariush Mozaffarianin yhteenveto siitä, miten villi- ja ”kassilohen” omega-3 pitoisuudet eroavat. Ei ole ainakaan kassilohelle häpeksi.
      Kassilohi: EPA+DHA (eli ne yleisimmät omega-3 rasvahapot)= 2,01 g/100 g
      Luomulohi: EPA+DHA = 1,96 g/100 g

      (Lähde: Mozaffarian D, Wu JH. J Am Coll Cardiol. 2011 Nov 8;58(20):2047-67. Review.)

      Lisäksi uskoisin, että Finelin tietokanta sisältää kyllä ihan sitä kassilohta, koska se on meillä se eniten käytetty laatu. Finelin mukaan EPA+DHA:ta lohifileessä on 1,34 g/100 g ja kirjolohifileessä 1,62 g/100 g.

      1. Tata (King Salmon) meilla syodaan kahdesti viikossa:

        http://aquaculture.org.nz/health/nutritional-table/

        PUFA-pitoisuus 6,1 g/100g. Mita muuta tahan sisaltyy kuin EPA ja DHA?

        http://www.bigglorybay.com/omega3

        ”New Zealanders can benefit in the knowledge that their locally produced King salmon contains more healthy omega 3 fatty acids than any other salmon[2], in fact, much higher levels than the Atlantic salmon species farmed in Australia and the northern hemisphere.”

        The Omega-3 Centre[5] suggests a king salmon steak about the size and thickness of a deck of cards (100gms) contains about 2,000mgs long chain omega-3s. To prevent a deficiency of omega-3s, health authorities recommend about 650mgs of omega-3s a week for women and 1,100mgs for men (approximately 50g of King salmon).

        Taalla ei kayteta antibiootteja lohenkasvatuksessa. Miten lienee Norjassa?

      2. Lucky you! Rasvaisessa kalassa on lisäksi DPA:ta. Kts. tuo Mozaffarian viite mun kommentissa ja taulukko 1 artikkelissa (open access).

  4. Kuulin tuossa yhtenä päivänä yhden kauppaketjun edustajalta, että vaikka päivittäistavarakauppa kasvaa, niin hedelmien ja vihannesten myynnin kasvu on pysähtynyt. Ei kovin hyvältä näytä.

  5. Haluaisin nähdä kunnollisen, mielellään tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen, jonka mukaan kassilohessa ei ole omega-3 rasvahappoja.

    Oppdrettslaksen nærmer seg en svømmende grønnsak, sier professor Harald Arnesen på Oslo universitetssykehus Ullevål sykehus
    http://www.nrk.no/helse-forbruk-og-livsstil/1.7487978
    eli Norjan kassilohi muistuttaa lähinnä uivaa kasvista, sanoo Oslon Ullevâlsairaalan professori H. Arnesen…kaksi kassilohiateriaa viikossa ei riitä omega-3 tarpeelliseen saantiin..
    VRN näyttää mainostavan juuri tätä norjalaista kassilohta lautasmallikuvassaan: http://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/ravitsemus_ja_liikunta/lautasmalli.htm

    1. Aika iso vaihtelu noissa mainituissa lohissa. Omega-3 rasvojen osuus vaihteli 0,7-2,0 g/100g. Tuon Leroy’n ja Salman jättäisin toki mielellään väliin, Leroy’ssa ainakin näyttää tosiaan olevan surkean vähän omega-3 rasvoja. Asiasta olisi hyvä tehdä kattava tutkimus myös Suomessa. Hyvä, että asia on tapetilla. Ja kiitos tuosta linkistä, Walma. Tässä niille joita asia satuttuisi kiinnostamaan ihan mielenkiintoinen tutkimus; mitä enemmän lohifileessä omega-3 rasvahappoja sen paremmat muutokset veriarvoissa: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2362.2005.01443.x/abstract

      Proffa taisi innostua dosentti Bäckamanin malliin värittämään tarinaansa ”uiva kasvis”. Harvassa kasviksessa on yli 10 % rasvaa ja proteiinia yli 15 % 🙂

  6. Tässä artikkeli kassilohesta.

    http://terveyshymy.fi/terveysuutiset/kasvatuslohen-omega-3-rasvahapot-puoliintuneet

    Itse en usko, että kasvisruokavaliolla, joka ei ole kalan ruokaa, kalan ravintoaineet olisi mitenkään villin kalan luokkaa. Asia tarvitsisi tukia nyt ja heti, koska kalojen rehu on muuttunut viimeisen 2 vuoden aikana rajusti, johtuen raakalan saannin vaikeudesta ylikalastuksen vuoksi. Tästä on tullut monta dokumenttia televisiosta ja näiden jälkeen en ole pystynyt syömään kasvatettua lohta taikka siikaa. Lisäksi villin ja kasvatetun kalan lihan koostumus ja väri on täysin erilainen. Kerran kun syö villiä lohta taikka siikaa, niin ei todellakaan pysty enään syömään kasvatettua.

    1. Mielelläni minäkin villiä söisin ja muille suosittelen. Saatavuus on huonompaa ja hinta tietenkin korkealla. Suuri uhka todella on, että kalakannat hupenevat lopullisesti. Liekkö viimeiset merikalan nautiskelun vuosikymmenet käynnissä?

  7. Ruotsissa on koulussakin voita. Suomessa ei voita näe laitoksissa eikä ole nähty.

    ””””Tukholman kouluissa saa leivän päälle levittää edelleen voita, vaikka sen vaihtamisesta kevytmargariiniin oli jo tehty päätös. Tukholman kouluhallinnon alasta vastaava johtaja Lotta Edholm kertoi päätöksen pyörtämisestä tänään ruotsalaismediassa.

    Uuteen ohjeistukseen johti tulikivenkatkuinen palaute voin poistamisesta. Oppilaat, vanhemmat, opettajat ja rehtorit ehtivät moittia päätöstä rankasti.

    ”He ovat aivan oikeassa”, Edholm sanoo. Hän pitää parhaana, että kouluissa on tarjolla sekä voita että kevytmargariinia. ”Tietenkin rehtoreiden ja oppilaiden on itse saatava valita, mitä rasvaa käyttävät”, Edholm totesi Dagens Nyheter -lehdelle.

    Alun perin päätös voin pois jättämisestä syntyi Ruotsin elintarvikeviraston suosituksesta. Edholmin mukaan hallinnossa on tulkittu väärin suosituksia.

    ”Minun tulkintani mukaan on kouluilla ollut koko ajan lupa tarjoilla sekä voita että kevytmargariinia”, Edholm huomauttaa. ”Minusta on kummalista, että hallinnossa on seurattu näin sokeasti elintarvikevirastoa. Enkä tiedä, millaisia ohjeita kouluille on lopulta annettu.” ””””

    http://www.hs.fi/ruoka/Voi+palasi+pikaisesti+Tukholman+kouluihin/a1305607569020

    Joten luulisi, että Ruotsin voin kulutus olisi huomattavsti suurempi kuin esim. täällä, jossa sen väitetään aiheuttavan sairauksia.

    1. Tämä olikin siis kyselytutkimus. Ei ravtintotaseen kulutustietoa. hmiset vastaa ruuanvalmistuskysymykseen lähinnä sen pohjalta mikä kotona käytössä. Työpaikka- ja kouluruokailusta tuskin siinä kerrotaan. Jos asian haluaa varmistaa niin senvoi lukea liitteestä A.

  8. Eiköhän kollega kerro tässä hyvin suomalaisten gourmet-tavoista: Ravitsemusterapeutti Sirkku Kylliäinen kertoo, että suomalaiset ovat kovia leivänsyöjiä.
    – Usein joudun työssäni näyttämään lautasmallia. Energia ei useallekaan tule lihasta, maitotuotteita tai kasviksista vaan perunoista ja lautasen ympärillä olevista leivistä.
    – Leipää syödään usein liian paljon ja jätetään lämmin ruoka syömättä.
    http://yle.fi/uutiset/laskin_jaljet_johtavat_usein_leipaan/2313830
    Kannattaisiko VRNn elintarviketeollisuutta edustavien jäsenten miettiä uudelleen kannattaako ruuan hinta, varsinkin kasvisten,kalan, juuston ja lihan, pitää eurooppalaisittain liian korkealla tasolla?

    Lautasmalli tuskin sekään pitää nälkää, jos se koostuu pelkästään kasviksista ja rasvattomista proteiinituotteista. Ja silloin välipalat tietysti maistuvat. Seurauksena on, että suomalaiset ovat koko valveillaolevan aikansa postprandiaalisessa tilassa. Ja sehän se vasta lihottaakin..

  9. Kun puhutaan terveellisyydestä niin olisi mielenkiintoista nähdä keskustelua muistakin näkökohdista kuin ravintosisällöstä, kuten myrkkyjen määrästä ravinnossa.

    Otan nyt kantaa tuohon lohikeskusteluun. Jokainen voi käydä itse kalastelemassa lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/Aquaculture_of_salmon#Salmon_Aquaculture_Dialogue

    ”A 2004 study, reported in Science, analysed farmed and wild salmon for organochlorine contaminants. They found the contaminants were higher in farmed salmon. Within the farmed salmon, European (particularly Scottish) salmon had the highest levels, and Chilean salmon the lowest”

    ja suositukset:
    ””…consumers should not eat farmed fish from Scotland, Norway and eastern Canada more than three times a year; farmed fish from Maine, western Canada and Washington state no more than three to six times a year; and farmed fish from Chile no more than about six times a year.”

    Eli sitä suomessakin myytävää, kasvatettua Norjan lohta, kannattaisi syödä MAKSIMISSAAN 4 KUUKAUDEN VÄLEIN.

Kommentointi on suljettu.