Näin rasvan, proteiinin, hiilihydraatin ja alkoholin kulutus on muuttunut Suomessa

Lähes koko sen ajan kun olen blogiani pitänyt, on minua askarruttanut suomalaisten ravintotottumusten muutokset vuosikymmenien saatossa. Tietoja on ollut vaikea löytää, ne ovat olleet hajallaan ja eri toimijoiden tuottamia. Nyt sitten lopulta löysin FAO:n tilastojen nettiversioon, jota voi kaikki käyttää ilmaiseksi. Klikkaa linkkiä edellä ja kokeile: Food Balance Sheet, Download Data, Food Supply, … ja sitä rataa. Sieltä löytyy paljon ruuankäyttötietoja 1960-luvulta lähtien.

Sinne Suomikin ilmoittaa Ravintotaseittensa mukaiset kulutusluvut, tilastot pitäisivät olla niin luotettavia kuin vain voivat olla. Kulutusluvuissa ei ole huomioitu hävikkiä kunnolla.

Useimmat asiantuntijat, vaan ei ihan kaikki, jakavat näkemyksen arkiliikunnan ja fyysisen työn vähentymisestä. Siten energiantarpeemme luulisi väestötasolla pienentyneen. Kaloreita (energiaa) valitettavasti käytämme entistä enemmän, noin 200 kcal enemmän kuin 1960-70-luvuilla. Ei ihme, että kansakunta on lihonut. Kalorimäärän lisäys on huomattavasti pienempi kuin USA:ssa, jossa vastaavalla aikajaksolla USDA:n kulutuslukujen mukaan kaloreita meni aikuisilta suusta alas +500 kcal enemmän ja lapsilta +350 kcal enemmän.

energian saanti SUomessa 1962-2011

Muistattehan, että Suomessakin suositeltiin vähärasvaista ruokavaliota 1980-luvulla? Toistuvasti saamme lukea terveysmedioista, netistä sekä joskus myös tiedelehdistä, miten tämä oli virheellinen liike. Ihmiset rupesivat väitteen mukaan syömään vähärasvaisesti, ja siitä koko lihavuusbuumi johtuu. Tältä väitteeltä putoaa pohja, ainakin jossain määrin, oheisen rasvankulutustilaston perusteella.

Suomalaiset käyttävät nyt merkittävästi enemmän rasvaa kuin 1960-1970-luvulla. Jos jotain 1980-luvun vähärasvaiset ruokavaliosuositukset jarruttivat 1960-70 -luvuilla alkanutta rasvan lisääntynyttä käyttöä, mutta viimeisten viidentoista vuoden aikana rasvan käyttöä on kääntynyt nousuun (ja lihavuusepidemia jatkunut). Tässä tilastoitu rasva on laskettu kaikista elintarvikkeista, siis öljyistä, voista, margariinista, kananmunista, lihoista, maitotuotteista, herkuista jne.

Rasvan kulutus Suomessa

Hiilihydraattien kulutus on myös vähentynyt sitten 1960-luvun, ja on ollut melko tasaista 2000-luvulla. Kulutimme vuonna 2011 hiilihydraatteja 12,6 % vähemmän kuin 1962.

Kulutuskäyrää ei voi tulkita ainakaan niin, että suomalaiset olisivat hurahtaneet käyttämään hurjasti hiilihydraatteja rasvan kustannuksella (vrt. edellinen kuva). Hedelmien käyttö on 2-3 -kertaistunut sitten 1960-luvun, joten hiilihydraatin saannin väheneminen johtunee perunan ja jossain määrin sokerin kulutuksen vähentymisestä. Perunan kokonaiskulutus oli vuonna 2011 181 g/hlö/pv, ja vastaavasti 1960-luvulla tasoa 317 g/pv. Viljatuotteiden käyttö on säilynyt lähes ennallaan. Eli väitteet että vahvasti lisääntynyt viljan runsas ”puputtaminen” olisi tehnyt suomalaiset lihaviksi ei saa tukea tästä tilastosta (kts. diasarja alla).

Raffinoitujen viljatuotteiden käyttö on luultavasti lisääntynyt vastaavalla aika jaksolla, ja kuitupitoisten viljojen vähentynyt. Ainakin rukiin käyttö on vähentynyt 87 grammasta 45 grammaan per päivä samaisen FAO:n tilaston mukaan.

Hiilihydraatin kulutus

Proteiinia suomalaiset käyttävät jatkuvasti lisääntyvässä määrin. Proteiinilla on hyvä kylläisyys arvo, mutta valitettavasti tämä ei näytä väestötasolla kääntyvän laihtumiseduksi.

On mielenkiintoista nähdä näkyykö rahkabuumi todella näissä tilastoissa parin vuoden kuluttua . Lisääntyneen proteiinin saannin selittää erityisesti lihan ja kalan lisääntynyt kulutus (kts. diasarja alla).

Proteiinin saanti Suomessa

Alkoholin käyttötilasto alla perustuu THL:n julkaisuun (FAO:sta ei saa irti), joka on vuosilta 1960-2013 tässä kuviossa. Olen muuntanut THL:n julkaisemat litraa per hlö per vuosi luvut grammoiksi per päivä (1 litra 100 %:sta alkoholia painaan noin 790 grammaa). Alkoholin käyttö ja siten sen tuomat kalorit per päivä ovat lisääntyneet tasaisesti sitten 1960-luvulta lukuunottamatta viime vuosia, jolloin alkoholin kulutus on lähtenyt laskuun. THL:n luvut ovat kokonaiskulutuslukuja eli sisältävät myös tuontiviinat. Alkoholissa on kaloreita 7 kcal/g, joten keskivertosuomalainen saa alkoholista kaloreita päivässä 147 kcal. Tietenkin kulutus painottuu viikonloppuihin, jolloin helposti tulee yli 400 kcal/pv.

Alkoholin kulutus Suomi

 

Suomalaiset saivat vuonna 2011 edellisen tilaston mukaan 134 kcal enemmän kuin vuonna 1962.  Lisäyksestä vastasi alkoholin tuomat kalorit (+108 kcal), proteiinin kalorit (+84 kcal) ja rasvan kalorit (+144 kcal). Vastaan vaikutti hiilihydraatien vähentyneet kalorit, joita saimme vastaavasti vähemmän (-208 kcal). Laskelma ei täsmää prikulleen, koska edelliset summat ynnäämällä tulee 128 kcal. En tiedä onko 6 kilokalorin heitto FAO:n tilastoissa, THL:n alkoholitilastoissa vai minun kirjaus-/laskuvirheissä. Veikkaan viimeistä vaihtoehtoa 😉

Oheisessa diasarjassa vielä FAO:n dataa miten voin, kasviöljyjen, sokerin ja muiden makeuttajien, vihannesten, hedelmien, viljatuottteiden, lihan, kalan, maitotuotteiden käyttö on muuttunut samalla aikajaksolla.

Jälkikirjoitus

Juuri ilmestyi mielenkiintoinen ruokavalion muutoksia vuosina 1990-2010 koskeva katsausartikkeli Lancet Global Health’ssä. Siinä voi verrata Suomessa tapahtuneita ruokavaliomuutoksia muihin maihin nähden.

Suomi on mennyt kokonaisuudessaan eteenpäin ruokavalion terveellisyydessä vuosien 1990-2010 aikana, ruokavalio on muuttunut paremmaksi vaikka tyydyttyneen rasvan ja suolan saanti on kääntynyt aivan viime vuosina nousuun. Suomessa on tämän tutkimuksen mukaan tapahtunut enemmän hyvää kuin huonoa. Suomi on vihreällä kuviossa 4, alin kuva. Moni hyvistä muutoksista selittyy edellisen kuvasarjani mukaisilla muutoksilla suomalaisten ruuan käytössä.

Kuten usein sanotaan, kokonaisuus ratkaisee. Ja tässä tutkimuksessa kokonaisuus on mielestäni onnistuttu määrittelemään hyvin (joskaan ei täydellisesti). Suomalaisten ruokavalio on mennyt parempaan suuntaan, mutta hyvällä tasolla se ei edelleenkään ole.

Lähde

Fumiaki I et al. Dietary quality among men and women in 187 countries in 1990 and 2010: a systematic assessment. The Lancet Global Health 2015;3:e132 – e142.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksiani:

Näin Suomessa syödään. Ei järin hyvin.

Terveellinen ruokavalio, minun mielestä

8 thoughts on “Näin rasvan, proteiinin, hiilihydraatin ja alkoholin kulutus on muuttunut Suomessa”

  1. Tarkoittaako tuo ensimmäinen kaloritaulukko siis väestön keskimääräistä energiansaantia per vuorokausi? 3200 kaloria kuulostaa paljolta ja on kyllä liikaa toimistotyötä tekevällä normaalipainoiselle henkilölle.

    1. Kyllä se sitä tarkoittaa, ja on paljon. Siinä saattaa olla joku 10-20 % liikaa koska tämä tilasto ei pysty huomioimaan hävikkiä. Tämän meta-analyysin mukaan huippumetelmällä mitattu päivän kokonaisenergiankulutus olisi aikuisilla työikäisillä länsimaissa: 3154 kcal (13,2 MJ) miehet ja 2461 (10,3 MJ) naiset.

      Toisaalta suomalaisten itseraportoimat (ruokapäiväkirjat/ruuankäyttökyselyt) aliarvioivat rankasti energiansaannin. Tämä tarkoittaa siis Finravinto-tutkimuksia. Vimeisimmässä Finravinnossa (2012) suomalaisten keskimääräinen energiansaanti oli naisilla n. 1700 kcal ja miehillä n. 2400 kcal. Tämä ei voi olla todellisuudessa näin alhainen, ihmiset kaunistelevat tai unohtavat ruuan käyttöään omaraporteissa.

      ”Totuus” lienee siten FAO:n tilastojen ja Finravinto-tutkimuksen välistä jostakin. Nämä kaikki tutkimustulokset ja tilastot ovat parhaimillaan osoittamassa muutosta (trendejä), ei niinkään kertomassa absoluuttisia totuusarvoja aikapisteissä.

      1. Muistan joskus lukeneeni, että ihmisten syöminen vähenee kun ruoka-aineita pitää kirjata. Välttämättä aivan jokaista suupalaa sitä ei laita suuhun, kun se pitää kirjata ylös. Tietenkin annoskokojen muuttaminen ”kauhallisesta” grammoihin voi olla vaikeaa.

        Btw. Onko ihmisten keskimääräinen kokonaisenergiankulutus laskenut vai noussut vuosien saatossa? Oletus, että olisi laskenut töiden muututtua, mutta voisiko ”kuntoilubuumi” näkyä tilastoissa rahka/broilerinrinta kulutuksen tapaan myös energiankulutuksessa?

  2. Aikas paljon sitten on 60-luvullakin ollut energian saanti…ja kuitenkin kansa oli huomattavasti hoikempaa. Onkohan nuo käppyrät ihan oikein? tuolloin 60-luvulla kun ei tuota hävikkiäkään voi tässä oikein syyttää, kun ei silloin siinä määrin hukkaan heitetty kuin nykyisin.

    1. Sitä sopii arvailla. Parempi tilastoja ei ole julkaistu.

  3. Aika vaikea uskoa sokerinkulutuksen/makeuttajien vähenemistä esittävän kalvon (12) lukuihin. Kun vertaa -60 luvun karkki-, virvoitusjuoma- ja keksihyllyjä nykyiseen niin ensi päätelmät on kyllä ihan päinvastaiset. 60-luvulla karkkipussit olivat 100g luokkaa, nyt 200g pienempää pussia saa hakea. Suklaalevyt on myös kasvaneet 100g:sta ensin 170g, sitten 200g ja nyt 250g. Sama koskee limsapulloja: valtaosa oli vain 1/3 litraisia ja niihin aikoihin taisi tulla ensimmäiset ”litran jättipullot”. Nyt enemmistö juomista ostetaan 1,5 tai jopa 2,5 litran astioissa! Makeat keksit ja muut leivonnaiset olivat etupäässä kotimaisia ja lähileipomon tuotteita, nyt hyllyt notkuvat monikansallisista supermakeista kekseistä. Lisäksi monet einekset (joita ei 60-luvulla niin kauhean paljoa edes ollut), on höystetty maissisiirapilla tms. makeuttajilla. Mistä ihmeestä makeuttajia sitten on onnistuttu noin paljon vähentämään? Ainakin meikäläiselle pitää tuon tilaston taustalta esittää vakuuttavampaa tietoa, että menisi läpi.

  4. Autojen määrä ja niiden käyttöaste taitanut moninkertaistua 60-luvulta

  5. 1960-luvulla ei niinkään syöty karkkia tai limsaa, vaan pullaa! Monille pulla tuli jokapäiväiseksi, kun säännöstely loppui.

    Alkoholinkäyttötilastot, onko niissä laskettu kotiviinit mukaan? Kauppojen hyllytarjonnan perusteella arvioiden se on viime vuosina yleistynyt tod. näk. työttömyyden vuoksi. Ihmisillä on enemmän aikaa kuin rahaa. Jo aiemmin on osoitettu, että työssäkäyvät kuluttavat enemmän kuin työttömät. Voisikohan kotiviini selittää tämänkin? Sitä ei välttämättä raportoida kovin innokkaasti. Vai onko viinintekopakkaukset tilastoitu mukaan kulutukseen?

Kommentointi on suljettu.