Onko probiooteista oikeasti hyötyä?

Käsillä olevan tutkimusaineiston perusteella probioottisista valmisteista on hieman hyötyä useiden eri sairauksien ehkäisyssä tai hoidossa. Ihmelääkkeitä ne eivät kuitenkaan ole. Probiootteihin kuuluvat tietyt maitohappobakteerit, jotkin hiivat sekä E. Coli- ja Streptokokki-suvun bakteerit.

Viitteet numerolinkkeinä.

Hyöty osoitettu

1. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi LDL-kolesterolia. Vaikutus on 0,13 mml/l eli samaa luokkaa kun sillä, että ruokavalioon lisätään 3 g liukenevaa kuitua. (1)

2. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi verenpainetta. Vaikutus on -3,6/2,4 mmHg eli samaa luokkaa kun sillä, että ruokavaliosta vähennetään pari grammaa suolaa. (2)

3. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi ummetusta. Suolen läpikulkuaika väheni 12,4 tuntia ja ulostamisfrekvenssi lisääntyi 1,3 krt/vko. (3)

4. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi ärtyvän suolen oireyhtymän (IBS) yleisoireita sekä lasten toiminnallisia vatsavaivoja. (4, 5)

5. Kaksi eri probioottivalmistetta vähentää satunnaistettujen tutkimusten mukaan tilastollisesti merkitsevästi haavaisen koliitiin (colitis ulcerosan) pahenemisvaiheiden ilmaantumista ja edistää remissioon pääsyä. Kaikilla ei ole probiooteilla ei ole tätä vaikutusta! (6)

6. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi antibioottikuuriripulin riskiä. Hiiva- ja bakteeripohjaiset valmisteet toimivat molemmat. On mahdollista, että probiootit eivät ehkäise antibioottiripulia iäkkäillä. (7)

7. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi atoppisen ekseeman riskiä. (8)

8. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi ylähengitystieinfektioiden riskiä ja mahdollisesti sairastamisaikaa kun on jo sairastuttu. (9, 10)

9. Lactobacillus reuteri vähentää satunnaistettujen tutkimusten meta-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevästi imeväisten koliikkeja ja itkuisuutta. (11)

10. Probiootit vähentävät satunnaistettujen tutkimusten systemoidun katsauksen mukaan tilastollisesti merkitsevästi lantion alueen sädehoidosta johtuvaa ripuli- ja vatsavaivataipumusta (mukosiittia). (12)

Lopuksi

Probioottitutkimukset ovat verraten lyhyitä, ja valitettavasti vuosia kestävän probioottihoidon vaikutuksia terveyteen ei tunneta kovin hyvin. Pisimmät tutkimukset lienee tehdyn lapsilla, ja monet niistä Suomessa. Laajan turvallisuusselvityksen mukaan probioottien käyttöön ei liity enemmän haittavaikutuksia kuin lumehoitoon. Yksittäisiä fungemia-, bakteremia- ja sepsistapauksia sekä haimatulehduksen pahentumista on kuvattu lähtötilanteessa vakavasti sairailla henkilöillä. Nämä haitat vaikuttavat kuitenkin äärimmäisen harvinaisilta. (13)

Saksan, Italian ja Espanjan ravitsemussuositukset suosittavat probioottien käyttöä osana terveellistä ruokavaliota, joten ainakin näissä maissa tunnutaan uskovan probioottien turvallisuuteen pitkäaikaiskäytössä (14).

Suurin ongelma on selvittää, mikä on oikea valmiste. Bakteerien erittäin suuri määrä tai monien eri bakteerikantojen sisältyminen valmisteeseen ei ole lainkaan tae valmisteen tehosta (15), vaikka markkinoijat sitä väittävätkin hanakasti. Ne valmistajat, jotka uskovat ovat valmisteensa ylivoimaan voisivat laittaa oman valmisteensa vasten toista tunnettua probioottia satunnaistetussa tutkimuksessa. Tällaisia tutkimuksia ei ole ilmaantunut, joten uskoa ei taida sittenkään riittää.

Probioottien teho mainittujen sairauksien riskin tai pahenemisen vähentämisessä on ollut karkeasti ottaen 20 %. Kysymys ei siis ole mistään ihmelääkkeestä, mutta ei mistään lumeestakaan.

Ehkäpä massiivisesta tutkimusaineistosta huolimatta totean, kuten useimmat meta-analyysin tekijät: tarvitaan lisätutkimuksia. Parempi kai aina olla skeptinen, koska nämäkin tutkimukset ovat olleet lähinnä probioottivalmistajien teettämiä 😉

PS. Tässä Yleislääkäri-lehden probioottiartikkeli, jonka kirjoittaja on kliinisen allergologian professori Mika Mäkelä. Artikkelin uudelleen julkaisuun minulla on lehden lupa.

[Viite numero 6 korjattu 12.6.2015, oli alunperin väärä linkki. Kiitos Mikko Kolkkalalle Twitterissä]

9 thoughts on “Onko probiooteista oikeasti hyötyä?”

  1. Hyvä yhteenveto!

    Onko sulla tiedossa muita valmisteita kuin Vivomixx, joidenka toimivuus on osoitettu?

    Vivomixx on hyvä, mutta ainakin koko pussi kerralla otettuna vähän turhankin vahvan oloinen.

    1. Kiitos. Probioottien toimivuus on kiinni käyttöiheesta eli sairaudesta johon se on tarkoitettu. Mihin sairauteen viittaat?

  2. Kiinnostaa lähinnä valmisteet, joita käytettäisiin vatsavaivojen hoidossa. Muistaakseni myös joitakin jogurtteja (activia) on tutkittu jonkin verran.

    1. Activia-jogurtti (”perus” ilman oligofruktoosia) on toiminut ummetuspainotteisessa IBS:ssä. Valio Olon probiootit toimi yhdessä suomalaisessa puolen vuoden tutkimuksessa. VSL#3 (eli Vivomixx nykyään) on toiminut joissakin ei kaikissa IBS-tutkimuksissa. Lactobacillus GG, jota saa hyvin monena tuotemerkkinä, on toiminut monessa tutkimuksessa, erityisesti lapsilla. Jos oikein kiinnostaa paljon niin tästä voi pureutua syvemmälle.

  3. ”Suolen läpikulkuaika väheni 12,4 tuntia”

    Onko tuo oikein? Eikö tuo ole prosentuaalisesti todella suuri muutos?

    1. Se on iso muutos eli noin 25 % nopeutusta, totta. Läpikulkuaika on keskimäärin 40-60 tuntia.

      Abstraktissa lukee näin: ”Overall, probiotics significantly reduced whole gut transit time by 12.4 h (95% CI: -22.3, -2.5 h) and increased stool frequency by 1.3 bowel movements/wk (95% CI: 0.7, 1.9 bowel movements/wk)”

      Kuten tästäkin näkee nopeutunut transit aika ei välttämättä tarkoita sitä, että itse ulostustapahtumien tiheydessä tapahtuu ratkaiseva parannus.

  4. Kiitos Reijo. Mitenkähän lienee lampaan- tai vuohenjogurtin laita? Asun ulkomailla, ja täällä kyseisiä jogurtteja tulee syötyä reilusti. Onko sinulla tietoa maustamattoman lampaan- tai vuohenmaitojogurtin terveellisyydestä ja proteiinipitoisuudesta? Maku on ainakin kohdallaan.

  5. Hei Reijo! Minua kiinnostaa maitohappokäymisellä valmistettujen hapankaali/porkkana tuotteiden käyttö verrattuna maitohappobakteeri-valmisteiden käytöön. Voiko päivittäisellä hapankaali/porkkana tuotteita syömällä saavuttaa samanlaiset terveyshyödyt kuin maitohappobakteeri-valmisteita syömällä ja jos niin minkälainen määrä esim. hapankaalia on riittävä?

    1. Hyvä kysymys, mutta minä en löydä tutkittua tietoa asiasta. Hapankaalilla ei ole tehty yhtään satunnaistettua tutkimusta joka aidosti valaisisi asiaa. Tai ainakaan minä en valitettavasti löytänyt. Ongelma lienee se, että ko. tuotteita on vaikea vakioida bakteerimäärien ja -kantojen osalta. Toivottavasti hapankaalin terveysvaikutuksia tutkittaisiin, teoriassa se ja muut fermentoidut kasvikset voisivat olla eduksi.

Kommentointi on suljettu.