A-talk ohjelmaan liittyen. Karppauksen hyödyt ja haitat.
Kirjoitettu 26. Lok, 2011 kirjoittanut Reijo Laatikainen alueella Blogi
Huomenna on sitten karppausilta A-talk -ohjelman merkeissä. Teemana karppauksen hyödyt ja haitat. Mukana keskustelemassa ravintoneuvoja Marjut Janhunen, ravitsemusterapeutti Katrin Strengell ja Matti Uusitupa sekä allekirjoittanut.
Karppaaminen on ilmiö. Karppaus koskettaa kansan syviä syövereitä, vaikka terveysvaikuttajat ovat pyrkineet monin keinoin jarruttamaan innostusta. Viime viikonloppuna Iltalehti julkaisi asiallisen jutun karppaamisesta (Suomalaiset ovat karppaajakansaa), jossa käytiin läpi ihmisten hyviä ja huonoja kokemuksia karppaamisesta. Samaisessa jutussa julkaistiin jopa 4660 ihmisen otokseen perustuva kysely karppaamisesta. 89 % työikäisistä suomalaisista tietää mitä karppaaminen on. Varsin monella on jo omakohtaisia kokemuksia.
n= 4 660, Think If Laboratories Oy. Nettikysely. Virhemarginaali +/- 2 %. Lähde: Iltalehti 22.10.2011
______________________________________________________________________
Tässä A-talk -ohjelman lämmittelyksi pitkä versio Iltalehden minulle esittämistä kysymyksistä. Julkaistu lyhennettynä netissä 28.8.2011.
MITÄ ON JÄRKEVÄ KARPPAUS?
Mihin perustuu karppaamisen perusajatus, että hiilihydraatit lihottavat?
Saamme hiilihydraateista energiaa keskimäärin n. 1000 kcal päivässä eli n. 250 grammaa hiilihydraatteina. Ne ovat määrällisesti suurin energiaravintoaineiden lähde ravinnossamme. Siksi niitä voi olla helpompi karsia kuin rasvaa nykyisellä rasvan saantitasolla.
Niiden kylläisyys arvo on heikko, etenkin jos hiilihydraatit ovat ns. nopeita eli höttöhiilareita. On myös väitetty, että hiilihydraattien aiheuttama insuliinieritys lihottaa ja että runsaaseen hiilihydraattien saantiin liittyvä kohonnut veren insuliinipitoisuus heikentää kehon rasvanpolttoa. Tästä ei olla yksimielisiä.
Rasvat ja proteiinit kuuluvat karppaamisessa sallittujen ruokien listalle. Eikö rasvojen tai proteiinin syöminen oikeasti lihota?
Kyllä lihottaa, jos niitä saadaan liikaa. Jos rasvan määrää lisätään ruokavaliossa oleellisesti, on hiilihydraattimäärän myös vähennyttävä oleellisesti, jotta laihtuminen onnistuu. On täysin mahdollista lihoa myös karppaamalla. Kyse on viimekädessä kokonaiskalorimäärästä päivää kohden.
Proteiinilla on hyvä kylläisyysarvo, mutta proteiinin lisääminen ruokavaliossa ei vaadi karppaamista, voimakasta hiilihydraattien vähentämistä. Totta on, että karppaus on useissa tutkimuksissa ollut tehokas tapa laihduttaa.
Voiko leivän ja muiden hiilihydraattien pois jättämisellä olla vakavia seurauksia?
Itse en ole kovin huolissani leivän poisjäämisestä. Runsaalla kasvisten käytöllä voidaan kompensoida kuidun vähentyminen. Leivän poisjättö vähentää myös suolan saantia. Enemmän olen huolissani sellaisesta karppauksesta, jossa painottuu hyvin voimakkaasti lihavalmisteet ja pelkkä tyydyttynyt rasva.
Kliinisiä tutkimuksia on tehty etupäässä lihavilla aikuisilla, ei normaalipainoisilla. Lihavuuden hoitotutkimuksissa ei ole tullut ilmi vakavia seurauksia. Vuosien mittaisen karppauksen vaikutuksia esim. sydäntauteihin ei ole vielä tutkittu. Epidemiologissa tutkimuksissa paljon eläinkunnan ruokia sisältäviin karppausruokavalioihin on liittynyt lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien sekä syövän riski, mutta kasvisvoittoinen karppaaminen on puolestaan vähentänyt riskiä verrattuna tavanomaiseen ruokavalioon.
Miksi virallisessa ruokasuosituksessa on hiilihydraatteja?
Hiilihydraatit ovat olleet ruokakulttuurissamme etusijalla jo vuosisatojen ajan. Siksi suurin osa tutkimuksistakin on tehty ruokavalioilla, joissa on suuri osuus hiilihydraatteja. Hyvin vähän hiilihydraattisten ruokavalioiden merkitystä kuolleisuuteen ja sairastuvuuteen ei vielä tiedetä kunnolla, vaikka ”väliaikatiedot” näyttävätkin hyvältä järkevän karppauksen osalta. Järkevänä karppauksena pidän sellaista, jossa painottuu kasvikset, marjat, palkokasvit, kala, vaalea liha, pähkinät ja kasviöljyt sekä maitotaloustuotteet.
Mitä tarkoittaa ketoosi ja auttaako se laihtumisessa?
Ketoosi on elimistön sopeutumismekanismi hiilihydraattien puutteeseen. Se luultavasti auttaa laihduttamisessa. Rasva-aineenvaihdunta tehostuu ja muuttuu, kun hiilihydraatteja rajoitetaan alle 50-70 gramman päivässä, eli kun karpataan tiukkaan. Rasvojen tehostuneen aineenvaihdunnan myötä rasvahappoista syntyy maksassa ketoaineita, ketooneja. Siitä nimi ketoosi. Aivot alkavat käyttää ketoaineita vähissä olevan glukoosin sijaan. Ketoosi suojaa kehoa proteiinivarastojen eli lihasten hajoamiselta.
Voiko diabeetikko saada jotain apua karppaamisesta? Miten?
Aikuistyypin diabeteksen lihavuuden hoidossa karppaamisella on saatu hyviä tuloksia. On esitetty, että karppaus olisi hitusen tehokkaampaa kuin vähärasvainen ruokavalio nimenomaan liikapainoisilla aikuistyypin diabeetikoilla. Nuoruustyypin diabeetikoilla karppausta on tutkittu todella vähän.
Karppaus vaikuttaa tehokkaasti triglyserideihin ja myös hyvään HDL –kolesteroliin. Kun hiilihydraattien saanti on vähäistä myös vaikutukset pahaan LDL –kolesteroliin jäävät yleensä yllättävän vähäisiksi, huolimatta lisääntyneestä tyydyttyneen rasvan saannista. LDL –kolesteroli on tutkimuksien mukaan noussut n. 5 %, kun taas triglyseridit ovat laskeneet n. 10 %. Myös verensokeri on eri tavalla mitattuna voinut kohentua jonkin verran, kuten myös insuliiniherkkyys.
Mitä riskejä karppaamisessa voi olla?
Keskeiset riskit liittyvät vähäisempään kuidun saantiin, liikaan lihatuotteiden käyttöön ja yksipuoliseen rasvan saantiin. Eniten tutkimuksissa esiin tuleva haitta on ummetus, mutta se on ratkaistavissa runsaalla kasvisten käytöllä. Teoriassa karppaus voi lisätä myös paksusuolen syövän ja suolipussien riskiä. Ja kuten edellä todettu sydäntautien kohdalle pitää vielä laittaa kysymysmerkki, ehkä myös dementian.
Mitä hyviä puolia karppaamisessa on?
Karppauksen avulla nälän tunne pysyy hyvin kontrollissa. Tämä johtunee runsaammasta proteiinin saannista, ketoosista sekä insuliin erityksen vähentymisestä. Moni kokee myös makean mielitekojen sammuvan. Joillekin karppaus on yksinkertaisempi ja selkeä sääntöisempi tapa laihtua. Kun kotiin ei osteta näkyville hiilihydraatteja, ruokavalikoima vähenee huomattavasti. Houkutuksia on kerta kaikkiaan vähemmän. Mitä vähemmän vaihtelua, sitä vähemmän syömme.
Karppaamisen avulla moni on saanut apua epämääräisiin vatsaoireisiin ja turvotukseen. Minusta karppaaminen on yksi keino toteuttaa ärtyvän suolen oireyhtymään sopivaa ruokavaliota.
Mitä äärimmilleen viedystä karppaamisesta voi seurata?
Eniten vuosien mittaista ja tutkimuksiin perustuvaa tietoa äärimmilleen viedystä karppauksesta on vaikean epilepsian hoidossa, ja sitäkin melko vähän. Pääsääntöisesti mitään erittäin vakavaa ei ole seurannut, tosin jonkin verran kasvuhäiriöitä on havaittu osalla lapsipotilaita. Yllättävää kyllä potilaiden veren kolesterolitkin ovat olleet kohtuullisen hyvässä kunnossa. Näitä epilepsiatutkimuksia täytyisi lääke- ja ravitsemustieteen tutkijoiden nyt tarkastella suurennuslasilla.
Mielestäni liian tiukka karppaaminen voi aiheuttaa heikkoutta, huonovointisuutta, kyvyttömyyttä kovempiin liikuntasuorituksiin, ravintoaineiden puutetta, siten puutostauteja, aivan kuten pussikuurit tai erittäin vähän energiaa sisältävä vähärasvainen ruokavaliokin.
Mistä karppaus on lähtöisin?
Karppauksen isänä pidetään amerikkalaista sydänlääkäri Robert Atkinsia. Hän löi karppauksen läpi jo 1970 –luvulla. Nykyisin karppaaminen on monenkirjavaa, Atkinsin dieetti on yksi versio muiden joukossa. Osa luonnonkansoista on noudattanut luontaisesti vähähiilihydraattista ruokavaliota, esimerkiksi eskimot ja karujen olojen paimentolaiskansat. (Lisäys: Kiinnostavaa kyllä Atkins muuten itse suosittelee viimeiseksi jääneessään kirjassaan täysviljavalmisteiden rajoitettua käyttöä induktiovaiheen jälkeen. Kiitos Anja Nystenille tiedosta.).
Lihottavatko hiilihydraatit oikeasti?
Syötynä oman energiatarpeen yli, kyllä ne lihottavat. Tosin hiilihydraattien laadulla on keskeinen merkitys. Nopeat hiilihydraatit ja sokeri erityisesti on yksi selvä syyllinen lihavuusepidemiaan. Vastavalmistuneessa Harvardin tutkimuksessa, tärkkelyspitoiset perunavalmisteet, sokerijuomat ja lihavalmisteet olivat pahimpia lihottajia.
Sen sijaan luontaiset, kuitua ja prebiootteja sisältävät hiilihydraatit tuottavat hyvän kylläisyyden ja voivat jopa ehkäistä lihavuutta.
Voiko lapsen laittaa karppaamaan?
Laajasti ottaen näen liikaa riskejä, enkä suosittele karppausta lapsille. Erityisesti olen huolissani lasten kasvusta ja koulussa jaksamisesta. Kouluruokaa ei ole suunniteltu karppaajille. Karppaajaperheen lapsen kasvu voi vaarantua etenkin, jos lapsella on muutoinkin huono ruokahalua, vaikeuksia liian alhaisen painon kanssa tai kehittymistä vaikeuttavia muita sairauksia. Toki hyvissä käsissä tai terveydenhuollon valvonnassa lihavan lapsen karppaaminenkin voi onnistua hyvin. Aiheesta on niukasti tutkimustietoa.
Entä voiko raskaana oleva karpata?
En suosittele tiukkaa karppaamista raskauden aikana. Ihmisillä tehtyjä tutkimuksia karppaamisesta ei juuri ole. Eräs tutkimus kylläkin hiljattain osoitti, että äidin runsasrasvainen ruokavalio saattaa lisätä syntyvän lapsen lihavuustaipumusta. Koe-eläintyöt eivät puolla tiukkaa karppaamista raskauden aikana. Sen sijaan hyväkarppaus, eli nopeiden höttöhiilareiden karsiminen raskauden aikana lienee järkevää, varsinkin jos on sokereiden tai painon kohoamisen kanssa ongelmia.
Onko karppaamisilmiö näkynyt mitenkään työssäsi?
Karppaaminen on pinnalla ja kiinnostaa valtavasti esimerkiksi blogissani pronutritionist.net. Karppaus saa sekä kansalaisten että asiantuntijoiden tunteet pintaan. Vastakkainasettelua on ilmassa, ja se ei ole hyvä. Karppaus ei ole mikään lihavuuden hoidon patenttiratkaisu, mutta siitä hyötyy moni.
Olen huomannut esimerkiksi luennoillani ja muutoin ammattilaisten kanssa keskustellessa, että terveydenhuollossa on todellinen tietovaje karppauksen osalta. Monien asenteet ovat liian ennalta lukkoon lyödyt. Karppauksen hyvät ja huonot puolet sekä keskeiset tutkimustulokset pitäisi levittää kiireesti terveydenhuollon ammattilaisten tietoon.
Millainen ruokavalio tukee terveellistä laihtumista?
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaihtoehtoja on monia. Keskeistä on hyvä, stressitön ja ruokaa arvostava syöminen (Lisäys: á la Patrik Borg). Tärkeätä on syödä joka päivä vähintään puoli kiloa kasviksia ja hedelmiä, sekä pitää punaisen lihan ja lihavalmisteiden määrä kohtuudessa. Oma suosikkini painonhallintaan on Välimeren ruokavalio, joka on maustettu suomalaisilla marjoilla, juureksilla ja ruisleivällä. Lisäksi siitä on karsittu höttöhiilarit. Kannatan myös ajatusta syödä mahdollisimman harvoin teollista prosessoitua ruokaa.
Onko karppaaminen tullut jäädäkseen?
Mielestäni on. Ehkä karppaus on nyt aallon harjalla. Mutta mikään ei toistaiseksi viittaa siihen, että sen arvo haihtuisi tulevaisuudessa. Useasta suunnasta tulleet tutkimustiedot viittaavat siihen, että hiilihydraattikuorman vähentäminen on järkevää. Tärkein kysymys on, mikä variaatio karppauksesta on terveellisin, ja mikä sopii kenellekin. Esimerkiksi kasvikunnan ruokaan painottuva karppaus ns. Eco-Atkins tai Välimeren ruokavalioon pohjautuva vähähiilihydraattinen ruokavalio voivat olla kovia juttuja kymmenen vuoden kuluttua.
Miten karppaaminen vaikuttaa liikunnan harrastamiseen? Onko voimia tehdä mitään kun ei ole saanut hiilareita?
Muutaman päivän tottumisen jälkeen kevyehkö kuntoliikunta ja arkiliikunta onnistuu hyvin. Maksimaaliseen anaerobiseen urheiluun, kuten rasittaviin palloilulajeihin, karppaus sopii huonosti. Karppaus vie terän ja voiman. Sama koskee maksimaalista kestävyysurheilusuoritusta.
Urheilija voi kuitenkin käyttää karppausta painonhallinnassa esim. kevyemmän harjoittelujakson aikana. Jotkut kestävyysurheilijat ovat myös kokeilleet karppausta jaksottaisesti harjoituskaudella tavoitteena tehostaa rasvanpolttoa. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia.
Mitä tapahtuu karppaajan aineenvaihdunnassa?
Tiukassa karppaamisessa ketoosi alkaa varsin nopeasti viimeistään toisena päivänä. Se aiheuttaa aluksi päänsärkyä, väsymystä ja ärtyneisyyttä, jotka voivat olla hyvin haittaavia. Oireet menevät kuitenkin ohi parin päivän tottumisjakson jälkeen, ja olo normalisoituu tai jopa kevenee.
Karppaamisen aikana rasvan polttaminen tehostuu ja hiilihydraattien poltto vaimenee. Elimistö tehostaa sen energiaravintoaineen käyttämistä mitä on eniten tarjolla. Karppaamisen aikana sekä veren sokeri- että insuliinitasot pienenevät. LDL –taso voi nousta, triglyseridit laskea ja HDL nousta. Karppaus saattaa säästää lihaksia paremmin laihdutuksen aikana kuin vähärasvainen runsashiilihydraattinen ruokavalio. Tämä on nähty varsinkin silloin, kun laihdutukseen on liitetty kuntosaliharjoittelua. Teoriassa karppaus voi siis pitää paremmin yllä perusaineenvaihduntaa. Tätä ei vielä ole tosin voitu osoittaa pitävästi. On myös viitteitä siitä, että tiukalla karppaamisella voidaan vähentää lihavuuteen liittyvää maksan rasvoittumista. Karppaamisen vaikutukset luun aineenvaihduntaan tunnetaan vielä huonosti.
Muita kirjoituksiani vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta:
Yhteenveto vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta
Lihavuustutkijan viesti VHH:sta ravitsemusterapeuteille
Henkilökohtainen kannanotto -VHH vs alhainen GI
59 vastausta to “A-talk ohjelmaan liittyen. Karppauksen hyödyt ja haitat.”
Trackbacks/Pingbacks
-
-
28. Lok, 2011
[...] Reijo sen sanoi suorassa TV-lähetyksessä: Tämän päivän Pohjois-Karjala-projekti, laajamittainen ihmisten kohtaaminen, tapahtuu sosiaalisessa mediassa. [...]
Jty
26. Lok, 2011
Toivottavasti tämä viime päivinä mediassa riehunut tuomion rovasti jota guruksikin nimität tulisi alas norsunluutornistaan… vaikka en pidättelisi hengitystäni.
Asiallista tekstiä yllä.
Vladimir Heiskanen
26. Lok, 2011
Kiva teksti! Mutta kuten minulla on ollut tapana, hieman maallikkokommenttia:
1) ”Järkevänä karppauksena pidän sellaista, jossa painottuu kasvikset, marjat, palkokasvit, kala, vaalea liha, pähkinät ja kasviöljyt sekä maitotaloustuotteet.”
Kasviöljyt vs. voi on ollut aika tyypillinen vertailun/väittelyn aihe täälläkin. Oletko edelleen sillä kannalla, että kasviöljyt ovat suositeltava vaihtoehto esim voihin nähden.
Viime vuosien ainakin seitsemän viimeaikaista meta-analyysia näyttää mielestäni keskimäärin aika selvää nollaeroa sydäntaudin suhteen noissa pehmeä vs. kova rasva -vertailuissa, vaikka esim Mikael Fogelholm on hieman kummallisesti paria näistä tulkitsemalla tehnyt erilaiset päätelmät. Lisäksi LDL:n hapettumistutkimuksissa kasviöljy on pärjännyt sekä huonosti että hyvin. Auringonkukkaöljy (paljon monityydyttymätöntä) on erityisesti aiheuttanut huonoja tuloksia kun taas kylmäpuristettu rypsiöljy ja oliiviöljy ovat ilmeisesti pärjänneet melko hyvin. Ja voi on ollut melko neutraalia kamaa.
2) ”Eräs tutkimus kylläkin hiljattain osoitti, että äidin runsasrasvainen ruokavalio saattaa lisätä syntyvän lapsen lihavuustaipumusta.”
Käsittääkseni tämä tutkimus (Godfrey et al. 2011) ei ole kuitenkaan kovin hyvä arvioimaan karppauksen vaikutusta lapsen painoon?
Perfect Health Diet -blogissa oli ihan mielenkiintoisesti muuten käsitelty kyseistä tutkimusta: http://perfecthealthdiet.com/?p=4692
3) ”pahaan LDL –kolesteroliin”
Argh, mikä sanamuoto!
LDL toki yhdistyy sydäntautiin, mutta kun erilaiset ruokavaliomuutokset voivat LDL:n laskettuun/mitattuun konsentraatioon vaikuttamisen ohella vaikuttaa myös LDL:n partikkelikokoon ja LDL:n hapettumiseen ja moniin muihin asioihin ja monesti jopa ”hyvään suuntaan”, niin se LDL:n konsentraatioon takertuminen tässä tilanteessa on vain niin väärin minun mielestäni :\
Pasi
26. Lok, 2011
Olisi kiva kuulla miksi rasvaisiin maitotuotteisiin suhtaudutaan niin negatiivisesti. Onko se vain jäänne ja mielikuva historiasta low-fat kaudelta vai onko maitorasvan käyttö osana muutenkin terveelliset reunaehdot täyttävää ruokavaliota niin haitallista kuin Uusitupa sanoo? Tämä voisi olla eräs aihe josta mielipiteissä voisi löytyä eroa ja siten syntyä myös keskustelua. Historiallisista syistä se tuntuu herättävän eräissä vanhemmissa herrasmiehissä kovasti tunteita. Historiallisen taakan ei kuitenkaan tulisi olla kovinkaan keskeisessä roolissa enää tänäpäivänä.
Inkivääri
26. Lok, 2011
Tartun nyt yhteen lauseeseen:’Proteiinilla on hyvä kylläisyysarvo, mutta proteiinin lisääminen ruokavaliossa ei vaadi karppaamista, voimakasta hiilihydraattien vähentämistä.’
Jos lisäät proteiinia pitää sinun jotain vähentää, jotta kalorimäärä ei nouse – se voi olla hiilihydraattia tai rasvaa ja koska runsasproteiinista on erityisesti liha, saat sen mukana yleensä myös rasvaa, joten todennäköisesti joudut kiinnittämään huomiota myös hiilihydraattien määrään?
Minusta tämä keskustelu on jotenkin asettunut pattitilanteeseen. Kun luen vähähiilarisista ruokavalioista löydän melkein mitä vaan. Käsittääkseni ns. hyväkarppaus on niin lähellä lautasmallia, että oikeasti niissä ei juurikaan ole eroa – lautasmallissa hh 50-60% ja hyväkarppauksessa 40. Prosenteissa on niin pieni ero, että se taitaa tasoittua ihan siinä, että vaan syö eikä laske jokaista suupalaansa.
Lautasmalli ei käske syödä kymmentä leipää päivässä vaan leipätiedotus, leipomoiden markkinointielin. Lautasmalli ei käske syödä höttöhiilareita vaan siinä korostetaan kokojyväviljaa.
Lautasmalli ei edes kiellä kovia rasvoja vaan sen mukaan pitäisi käyttää voita ja öljyjä molempia. Rasvakeskustelua vie vikaan kevyttuotteet ja niiden voimakas markkinointi – oikeasti rasvaa saa ja pitää syödä, myös lautasmallin mukaan.
Lautasmalli sisältää kaikki kasvikset, mutta valitettavasti peruna on ollut suosituin niistä – lautasmallin edustajienkin pitäisi myöntää, että hyvää on vähähiilarinen tuonut kasvisten suhteen:niiden käyttö on monipuolistunut.
Puhuttaessa laihduttamisesta en usko, että mikään laihdutusruokavalio on pitkän päälle terveellinen, vaan painon pudottua pitää alkaa syödä enemmän. Kuten sinäkin sanot, kalorimäärä on kuitenkin se ratkaiseva laihtumisen kannalta – jättämällä lähes pois jonkin ravintoaineryhmän laihtuminen on todennäköistä, jollei kaloreita korvata jollain muulla.
Erittäin tiukka vähähiilihydraattinen ruokavalio voinee olla terveydelle haitallinen jatkuvasti syötynä, mutta kuuriluontoisesti laihduttamiseen ei liene vaarallisempi kuin muutkaan vähäkaloriset dieetit.
Keskustelussa ns. virallisten kanssa pitäisi mielestäni korostaa, että vähähiilarisia dieettejä on monenmoisia eri tilanteisiin ihan niin kuin virallisiakin.
Toisaalta mielestäni ihmiset puhuvat lautasmallista kuin jokainen olisi syönyt sen mukaan ja silti lihonut. Mitä näen ympärilläni niin kyllä pulskien ruokavalio pakkaa olla jotain ihan muuta.
Olen ymmärtänyt, että USA:ssa on annettu uusi suositus ihan äskettäin eikä siinä suhteita olisi olennaisesti muutettu eri ravintoaineryhmien välillä, tiedätkö siitä?
Reijo Laatikainen
26. Lok, 2011
Inkivääri, USA:ssa ravintoainesuhteet ei tosiaan muuttuneet juurikaan tänä vuonna ilmestyneissä uusissa ravitsemussuosituksissa. Tyydyttyneen rasvan saannin tavoite on esimerkiksi edelleen <10 E %, eikä <7 E %, kuten joissa lähteissä usein väitetään. Tuo proteiinilause lähinnä tarkoittaa sitä, että proteiinin määrää voi lisätä riiittävästi kylläisyyden kannalta ilman, että ryhtyy tiukalle karppausdieetille. Jo 5 E% lisäys (n.25-30 g) proteiinin saannissa voi olla kylläisyydelle merkittävä vetoapu.
Anna-Liisa
26. Lok, 2011
Reijo, kysy Uusituvalta ym. The Kysymys: ”Onko lohi, parsakaali ja salaatti TODELLAKIN epäterveellinen ateria verrattuna loheen, perunaan ja leipään?”
Reijo Laatikainen
26. Lok, 2011
Kysymykseen 1 vastaan sitten tarkemmin rasvakirjoitusten yhteenvedossa. Nojaan toistaiseksi Hooperin meta-analyysiin -15 % etu sydäntapahtumissa, ei etua muissa sairauksissa. Missään ei haittaa. Lisäksi dementia. Hooperissa ”kova” rasva vaihdetiin joko PUFA/MUFA:aan eli mukana myös oliiviöljytutkimuksia. Juuri niinkuin on käynyt oikeasti Suomessa, rypsi- ja oliiviöljy on tullut maitorasvan ja muun eläinrasvan tilalle.
Raskauden aikaiseen ruokavalioon tuskin parempia vastauksiakaan saadaan. Aika uskaliasta ja monien mielestä epäeettistä olisi tehdä kokeita syntyvien lapsien terveydellä. Eli veikkaan että näillä on mentävä, epidemologia toki tuo poikkileikkaustuloksia varmaankin lisää.
LDL on tosiaan paljon muutakin kuin pelkkä LDL:n määrä. Muistutan, että kysyjä tässä kohden oli koko kansan lehti. Kiitokset kuitenkin muistuksesta, näillä on tärkeä merkitys.
Vladimir Heiskanen
26. Lok, 2011
Kiitos vastauksista!
Hooper vaikuttaa kyllä pääosin melko pätevältä tutkimukselta. Pitää kuitenkin muistaa, että siinä havaitaan sydäntautitapahtumamuutosten ohella sekin että sydänkuolleisuus ei muuttunut.
Mutta saako Hooperin sitä sydäntapahtuma puolta vielä yrittää kritisoida?
Kokotekstissä kun lukee ”There was a reduction in cardiovascular events for any dietary fat intervention compared with usual diet (RR 0.86, 95% CI 0.77 to 0.96, I2 50%, 65,508 participants, 4887 people with cardiovascular events, peffect 0.007) Analysis 1.3. ” niin tuota Analysis 1.3. -linkkiä painamalla aukeaa taulukko, jonka pohjalta tuo 14% lasku sydäntapahtumissa on saatu. Ja mitäs sieltä löytyykään: Oslo diet-heart. Toiseksi sieltä löytyy Veterans Admin eli se Wadsworth-tutkimus jossa satunnaistamisesta huolimatta voita saaneiden joukossa tupakoijia oli paljon enemmän, ja Masterjohnin mukaan se voi paistorasvana vielä kierrätettiin aina uudelleen ja uudelleen.
Mokailenko tässä nyt vahingossa vai olisiko tässä vielä mahdollista harkita että ehkä sittenkin jopa se sydäntapahtumien väheneminen on arvioitu väärin Hooperin meta-analyysissa?
Reijo Laatikainen
26. Lok, 2011
Valtsu, et mokaile. Kyllä tuo Oslon tutkimus vaikuttaa kuvioon, kuten LA Veterans jne. Tosin Hooperissa oli yli 40 tutkimusta mukana kun Mozaffarianissa ja Ramsdenissa alle kymmenen. Ero selittyy sillä, että Hooper taltioi myös surrogaattimarkeritutkimuksien päätetapahtuman (tämän menetelmän asiallisuutta voi myös kritisoida!)
Vladimir Heiskanen
26. Lok, 2011
Kiitos ”tarkastuksesta”. 8)
Itsekin vielä hieman kahlailin Hooperia ja sen lähteitä, mutta en kyllä löytänyt mitään epäilyttävää. Nämä ongelmallisimmat tutkimukset eli Oslo ja veteraanitutkimus toki ovat aika ”painavia” tuossa meta-analyysissa, kun ”weight” on Oslolla 8.1% ja veteraanitutkimuksella 8.8% kaikista tutkimuksista eli yhteensä 16.9%. Jos tuon huomioi ja täten sulkee tutkimukset pois, voinee olla että se 14% lasku sydäntapahtumissa on hieman yläkanttiin arvioitu.
No, oli miten oli, ollaan tässä jo kuitenkin lähtökohtaisesti sen verran neutraalissa (ja suhteutettuna virallisnäkemykseen tai ehkä tämän blogin vanhempiin näkemyksiin jopa positiivisessa) tilanteessa ”kovan” rasvan suhteen, että ehkä jätän tämän pilkunviilauksen tähän
Tai no, vielä yksi provo lainaus jolla siis voi olla tai voi olla olematta merkitystä:
”The funnel plot does not suggest severe small study bias, although there may be some smaller studies missing suggesting increased total mortality in the intervention group (so addition of any such studies would further lessen the likelihood of a protective effect of dietary fat modification or reduction on mortality).”
Eikä ole tarkoitus olla mitenkään erityisen ”pehmeärasvakielteinen” tai ”kovarasvamyönteinen”, mielestäni koko kahtiajako on hieman ongelmallinen. Senhän toteaa muun muassa Ramsden, joka kuitenkin n-3 PUFAn suhteen sai aika myönteiset tulokset. Tästä n-3 ja n-6 jutusta voi ehkä muistuttaa Mattia jos tuntuu jossakin kohti sopivalta.
”Todistusaineisto kovan rasvan haitoista on 1980-luvulta alkaen ollut aukoton.” – Matti Uusitupa (lähde: http://bit.ly/uxWmDl )
Vladimir Heiskanen
27. Lok, 2011
Hooperin tutkimukseen sisällytetystä MRC 1968 -tutkimuksesta vähäsen kommenttia.
Sen painoarvo on tuossa meta-analyysissa 7.6% ja siinä saatiin rasvamuokkaukselle riskikerroin 0.82.
En löytänyt kokotekstiä, mutta Perfect Health Diet-kirjassa näyttäisi olevan jonkinlainen pätkä juuri tästä samasta(?) tutkimksesta. Mikäli tämä lainaus alla on tosi, niin tämäkin tutkimus kyllä valitettavasti kuuluisi sellaisten tutkimusten joukkoon, joissa jokin muu kuin itse rasvamuutos voi selittää tulosta:
”This studied 393 Englishmen who had previously suffered heart attacks. 194 men were kept on their normal diets, while 199 were placed on a diet in which animal fat, biscuits and cakes were reduced and 3 oz (85g) soybean taken daily.” (lähteeksi ilmoitettu PMID 4175085)
Mitä A-talk’iin tulee, sulla oli IMHO parhaimmat puheenvuorot! Hieman jäi vaivaamaan se Uusituvan jatkuva kommentointi kovan rasvan haitallisuudesta, josta ei paljoakaan ehditty keskustelemaan tuossa. Mullahan on edelleen näkemys, että maitorasvakin on oikein hyvä rasvan lähde karppauksessa, kunhan PUFA-saanti painottuu vähän omegakolmosten suuntaan. Siksi olisi tietysti kiva itse nähdä, että voita suositeltaisiin ihan yhdenvertaisena myös normirypsiöljyjen kanssa. Nykyinen voin hieman huono maine voisi ehkä ennemmin sopia kauppahyllyjen runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävälle auringonkukkaöljylle. Siitäkin tosin taitaa hiljalleen olla markkinoilla runsas-MUFAinen versio.
Vladimir Heiskanen
28. Lok, 2011
Pääsin tarkastamaan sen LA Veterans -tupakointidatan. Luulen kyllä että sitä tupakoinnin vaikutusta on liioiteltu… :\
2 askia tai enemmän per päivä poltti 13 voiryhmässä ja 7 kasvirasvaryhmässä.
1-2 askia päivässä poltti 57 voiryhmässä ja 38 kasvirasvaryhmässä.
½-1 askia päivässä poltti 129 voiryhmässä ja 173 kasvirasvaryhmässä. (!)
Alle puoli askia päivässä poltti 62 voiryhmässä ja 46 kasvirasvaryhmässä.
Vain satunnaisesti poltti 18 voiryhmässä ja 19 kasvirasvaryhmässä.
Ei polttanut lainkaan: 86 kasvirasvaryhmässä ja 99 kasvirasvaryhmässä.
Ei tietoa: 57 voiryhmässä ja 38 kasvirasvaryhmässä.
Eli toki noita kovemman luokan polttajia oli enemmän voita syöneiden joukossa, mutta noita vajaan askin per päivä polttaneita taas oli iso kasa enemmän kasvirasvaryhmässä. Tätähän ei Masterjohn valitettavasti muistanut edes mainita… Tässä toki sotkee se, että lähes sadasta koehenkilöstä tietoa ei edes ole saatavilla.
Sitten toki olisi kiinnostavaa tietää että onko se E-vitamiinistatus tässä kuinka merkittävä tekijä. Siitä kuitenkin tutkimusryhmältä tuli oma paperikin ulos.
Eilisen kirjoituksen jälkeen aloin miettimään, että onkohan noi ”keksit” ja ”kakut” ihan tutkimusraporttiin päätynyttä sanastoa, vai tarkoittaakohan PHD-kirjan kirjoittajat sillä hiilareita yleensä? Välillähän noissa raporteissa ilmoitellaan että mitä ruoka-aineita lisättiin ja mitä poistettiin, niin nyt ehkä voisi olettaa että siellä kokotekstissä olisi sellainen kohta kuin ”sweets” tai joku vastaava…
Eipä tässä oikein muuta. 8)
Mari
26. Lok, 2011
Raskauden aikaiseen VHH:n liittyen on aika hyvä kuvaus Kostin vaimosta: http://www.dietdoctor.com/expecting-our-paleo-baby. Raskaudenaikainen diabetes yleistyy kovaa kyytiä ja dieetti, jota suositellaan, on aika hiilaripainotteinen (minullekin niitä ohjeita esiteltiin mutta suht vähähiilarisesti syömällä sokerit pysyivät kuosissa ja paino myös).
Koululasten aamupalat taitavat yleensä olla murot&rasvaton maito -tyyppisiä, ainakin siinä vaiheessa kun alkavat itse laittaa aamiaisensa. Ihmettelen kovasti, miten sellainen voidaan katsoa terveeellisemmäksi / kylläisyyttä pitävämmäksi kuin esim. munakokkeli, pari siivua pekonia ja pari viipaletta paprikaa, joka lienee aika tyypillinen karppi-aamiainen.
Oman kokemukseni mukaan munakokkeli&pekoni voittaa kylläisyysvaikutuksessa Uotilan ruisleipä-juustolla-aamiaisen kevyesti parilla tunnilla. Ja katoaa lautaselta alta aikayksikön.
Reijo Laatikainen
26. Lok, 2011
Proteiinipitoinen aamiainen on todettu viimeisen kahden vuoden aikana ainakin kolmessa tutkimuksessa erittäin paljon paremmin kylläisyyttä paremmin pitäväksi kuin muroja ym. höttöhiilaria sisältävä. Maito, muna/leikkele, juusto, leipä, kasvis, hedelmä. Siinä on jo aika hyvä setti.
els
26. Lok, 2011
Mitä ihmettä on karppaus jossa syödään ”pelkkää tyydytettyä rasvaa”?? Margariinikarppausta ei ymmärtääkseni suosittele ainutkaan karppi missään?
Millä tahansa eläinrasvalla rasvakarpatessa (siis niin että rasvasta tulee yli 60% päivittäisestä energiasta) saa jopa VRN-suosituksen mukaisen enimmäismäärän eli 10 E% Pufaa ja vielä paremmalla omegasuhteella kuin mitä kasvivasvoista tuppaa tulemaan. Ja niillä samaisilla eläinrasvoilla saadaan myös suositusten Mufat kirkkaasti täyteen (yli 10 E%). Puhumattakaan siitä että eläinrasvoja käytettäessä päästään eroon mm marketin kasviöljyjen dihydro-K vitamiinista ja ehkä pulloftalaateistakin.
Kehottaisin lämmöllä tarkistamaan sekä voin että sikapossun ja naudan rasvaprofiilit vaikka Finelistä.
… ja silti mukaan mahtuu tällaiselle vain ravintosuositusten mukaisesti valkuaista syövälle kaikki ne vihannekset ja hedelmät mitä sattuu haluamaan – eikä se tahdo ihan edes riittää yli 50 hiilarigramman keräyksessä, vaan ihan pottuakin saa syödä aika vapaasti.
Lämmöllä
”jo yli 11 vuotta Ruotsin LCHF-lääkärien tapaan eläinrasvalätrännyt ja viimein elämänsä kunnossa sinnittelevä entinen kroonikko perheineen”
Ps. Muistelen että lupasit korjata kalvosi VHH-prosenttien osalta. Ainakaan nettisivuilla ei muutosta näy vieläkään?
Mie
27. Lok, 2011
”Millä tahansa eläinrasvalla rasvakarpatessa (siis niin että rasvasta tulee yli 60% päivittäisestä energiasta) saa jopa VRN-suosituksen mukaisen enimmäismäärän eli 10 E% Pufaa ja vielä paremmalla omegasuhteella kuin mitä kasvivasvoista tuppaa tulemaan.”
Mistä eläinrasvoista (pl. kala) saa reilusti omega 3:sia ja suhteet ovat ylipäätään paremmat kuin kasvirasvoissa? Kerro toki.
Jty
26. Lok, 2011
Vielä mitä tulee lasten karppaukseen niin eikö sitäkin pitäisi katsoa hieman useammalta kantilta. Jos nyt ei lähdetä millekään alakarppilinjalle (tai edes laihduttamaan) kuitenkaan niin mielestäni tästä koulujen tilanteesta pitäisi päästä pois http://www.wellou.fi/yleinen/index.html?p=yleinen_woimapyramidi&fok=1 eli edes kasvikset alimmaksi, viljat tuonne reilusti ylemmäksi ja rasvat myös alemmaksi. Todellisuus tarjottavista viljoista muuten on pääosin kaukana täysjyvästä… Ja se viljojen tarpeellisuus ylipäätään on vielä kyseenalaista.
Reijo Laatikainen
26. Lok, 2011
…siellä kyllä lukee ”jossa painottuu pelkkä tyydyttynyt rasva”. Tarkoittaa sitä, ettei käytetä kasviöljyjä lainkaan. Tiedän kyllä silavan rasvahappokoostumuksen, sieltä löytyy LA:ta ja ALA:aa. Jari R valaisi asiaa, voit käydä vaikka hänen blogissa lukemassa kommenttinikin. Kiitos muistutuksesta, tuo on nyt aihetta korjata! Tämä lienee sinulle ihan tuttu postaus:
http://www.pronutritionist.net/ldl-kolesterolin-seikkailua/
els
26. Lok, 2011
Vilkaisehan se Kraussin tutkimus uudestaan, vaikkapa Volekin auki kirjoitamana, niin näkyy, kumpi oli oikeasti sydänterveellisempi, ”hyvä VHH” vai ”paha VHH”
Tiedelinkki kuva-analyysin lisäksi löytynee täältä:
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=14&t=39106&hilit=kreuss%2A
Krauss hermostui Volekin ja Feinmannin analyysisistä jutun julkaisuaikaan, muttei kieltänyt mitään tuloksista ja oli jo viiden vuoden jälkeen kääntänyt .kelkkaansa varsin mukavasti muutenkin.
Mie
27. Lok, 2011
”Vilkaisehan se Kraussin tutkimus uudestaan, vaikkapa Volekin auki kirjoitamana, niin näkyy, kumpi oli oikeasti sydänterveellisempi, “hyvä VHH” vai “paha VHH” Tiedelinkki kuva-analyysin lisäksi löytynee täältä:”
Taitaa nyt olla niin, että sinun kannattaisi ihan lukea se alkuperäinen artikkeli vilkaisun sijaan. Ensinnäkin, tuossa ”pahan vhh:n” (eli 26% kok.E:stä hh, eniten safaa) ryhmässä safan saanti oli prosentuaalisesti SAMA (1/3 kok.rasvan saannista) kuin vaikkapa nykyisissä ravitsemussuosituksissa, joten siinäkään ei ollut kyse mistään safalla läträämisestä, toisin kuin näissä junttivhh-fantasioissa joita netti pullistelee. Lipidiarvojen muutokset eivät myöskään eronneet pienemmän safa-saannin ryhmästä joka sai niinkään 26% kok.E:stä hiilareista, pl. LDL-tason suhteen jossa laskua oli vähemmän. Lisäksi tästä ryhmästä muuten selvästi eniten keskeyttäneitä (ei tainnut olla kovin suuri suksee tässä suhteessa.
). Eli jos tästä jotain pitäisi päätellä, niin kyllä se olisi nimenomaan sen ”hyvän vhh:n” eduksi.
viljaton
26. Lok, 2011
Karppaus on monilla auttanut myös viljojen aiheuttamiin monenlaisiin allergioihin ja suolisto-oireisiin. Joten myös täysjyvä viljojen poisjättäminen on ihan ok, en ainakaan itse keliaakikkona voisi kuvitellakaan syöväni sen enempää täysjyvää kuin höttöäkään. niitä mineraaleja ja vitamiineja saa muualtakin kuin vain viljoista.
Anssi Manninen
26. Lok, 2011
Ohjelmassa voisi tuoda esiin sen FAKTAN, että Uusitupa ei ole julkaissut ainuttakaan artikkelia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa. Toinen mainitsemisen arvoinen asia on se, että jos Uusitupa myöntäisi ”karppaamisen” olevan ihan ok niin hänen lanseeraamansa sydänmerkki menettäisi merkityksensä.
Reijo Laatikainen
26. Lok, 2011
Anssi, ei ole tainnut kukaan muukaan suomalainen, paitsi Anssi Manninen
eikö niin?
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2359752/pdf/1743-7075-5-9.pdf
Anssi Manninen
26. Lok, 2011
Kummalista, että Uusitupa voi viitata kinttaalla kaikkien niiden tutkijoiden kovalle työlle, jotka ovat raportoineet ”vääränlaisia” tuloksia lukemattomissa tiedelehdissä? Näitä kovanluokan tutkijoita löytyy USA:sta, UK:sta, Tanskasta, Kanadasta, Ruotsista jne.
Jari
27. Lok, 2011
Joo, varsin huolestuttavaa tuo Uusituvan touhuilu.
Hän julistaa vaaralliseksi humpuukiksi ruokavalion, joka on ollut tutkimuksissa johdonmukaisesti terveellisempi kuin Uusituvan oma vähärasvainen malli. Hän vielä itse viittaa näihin tutkimuksiin Suomen Lääkärilehden kirjoituksessaan, joten hänen PITÄISI voida olettaa lukeneen ne.
Onko Uusituvalla ihan puhtaat jauhot pussissa, vai onko tällaiselle toiminnalle jokin muu syy, mitä en millään pysty oivaltamaan?
Anssi Manninen
26. Lok, 2011
Hyvä, että Reijo mukana ohjelmassa, jotta siellä on ainakin yksi, joka on perehtynyt kirjallisuuteen avoimin mielin..
Peter
26. Lok, 2011
”Kun hiilihydraattien saanti on vähäistä myös vaikutukset pahaan LDL –kolesteroliin jäävät yleensä yllättävän vähäisiksi, huolimatta lisääntyneestä tyydyttyneen rasvan saannista. LDL –kolesteroli on tutkimuksien mukaan noussut n. 5 %, kun taas triglyseridit ovat laskeneet n. 10 %.”
Tämä on kyllä erittäin harhaanjohtava kommentti koska a) LDL tuskin oikeasti nousee vaan ainoastaan näyttää nousevan koska se arvioidaan Friedewaldin yhtälollä (LDL=KK-HDL-TG/5) jossa triglyseridien lasku ”nostaa” LDL:aa ja b) koska alhaisella TG-tasolla (ja nousseella HDL tasolla) LDL tuskin on haitallisessa pienipartikkelisessa muodossa. Eiko tämä kannattaisi tuoda selkeämmin esille?
Vladimir Heiskanen
26. Lok, 2011
Tämä Peterin mainitsema juttu on tosiaan kiinnostava. Tein Google Reader -haun ja tuli mm. tämä Ned Kockin artikkeli vastaan, jossa todetaan että ”Iranilainen yhtälö” voisi olla alhaisilla triglyillä parempi kuin tämä Friedewald: http://healthcorrelator.blogspot.com/2010/04/friedewald-and-iranian-equations.html
Onko ruokavaliotutkimuksissa usein ilmoitettu että miten LDL-arvo on saatu?
LDL-kolesterolin seikkailua -kirjoituksessa viittaat Kraussin vuoden 2006 tutkimukseen.
http://www.pronutritionist.net/ldl-kolesterolin-seikkailua/
http://www.ajcn.org/content/83/5/1025.full
”HDL cholesterol was measured after dextran sulfate precipitation of plasma (17), and LDL cholesterol was calculated from the formula of Friedewald et al (18).”
Friedewald juu sielläkin. Tosin tässä pitää myös miettiä että miten se karppaus vaikuttaa triglyihin. Vasteita on kai aika monenlaisia. Joillain ei kai vaikuta, mutta luulen lukeneeni esim karppausfoorumilta että joillakin on triglyseridiarvot laskeneet huikeasti juuri karppauksen seurauksena.
Peter
28. Lok, 2011
Luulen aiemmin lukemani perusteella etta useimmilla karppaajilla TG:t laskevat reippaasti, riippuen tietysti lahtotasosta. Itsellani (TG=0.8 mmol/l) LDL ”laski” 11% iranilaisyhtalolla Friedewaldiin verrattuna. Tuossa artikkelissasihan oli linkki tahan laskuriin:
http://homepages.slingshot.co.nz/~geoff36/LDL_mg.htm
Ja taalla voi helposti muuntaa lipidiyksikot:
http://www.prolipid.com/tips-and-tools/cholesterol-unit-converter.html
Suorat LDL-mittaukset ovat kalliita ja kaikissa rutiinianalyyseissa LDL arvioidaan Friedewaldilla.
olliver
27. Lok, 2011
Olisko sokerisodan vuoro?
Tyttäreni osallistuu Itä-Suomen yliopistossa ravitsemus- ja liikuntatutkimukseen. Tutkimuspäivinä välipalaksi annettiin näitä tyypillisiä sokerijugurtteja. Jos olisin itse pyytänyt kahviini 10 palaa sokeria, joku olisi voinut huomauttaa. Saman nämä ’terveystietoiset’ ihmiset kuitenkin syöttävät lapselle ihan tuosta vaan. Sitten varoitellaan lasten karppaamisesta, kun ei edes tiedetä mitä karppaaminen on. Karppiperhe jättää sokerijogurtit kauppaan. Aina ei voi pieni ihminen kaikkea ymmärtää.
Eli Reijo, sokerin voisi nostaa pöydälle.
Jaakko Mursu
27. Lok, 2011
Voisiko joku sitten jossain vaiheessa koota käydyn keskustelun tärkeintä antia, kun sattuneesta syystä tuota ohjelmaa en näe.
Ja samaa mieltä Anssin kanssa, onneksi siellä on ainakin joku edustaja, joka seuraa kirjallisuutta. Sen ymmärrän, että äärimmilleen viedyn karppauksen terveellisyydestä voidaan kiistellä, mutta maltillisempien version eduista on niin paljon näyttöä, että ei niitä voi vain sivuuttaa. Ehkä vastarinta syntyy osittain tuon karppaus-termin käytöstä, kun ravitsemusammattilaiset liittävät karppauksen pekoni-voi painoitteisiin ketogeenisiin dieetteihin. Siinä ei sitten verenpaineen noustessa pystytä enää asiaa syvällisemmin miettimään.
Asiasta toiseen, onko joku ehtinyt perehtymään noihin metabolisiin tutkimuksiin, joissa olisi syötetty ylimäärin hiilihydraatteja? Ennen hiilihydraattien lihottavuutta torpattiin vedoten tutkimusnäyttöön, että vain pieni osa, muutama prosentti, hiilihydraateista varastoidaan rasvana ja ainoastaan silloin, jos glykogeenivarastot ovat täynnä. Itselläni on ollut tarkoitus, kun arkipäivän havainnot tuntuvat olevan vähän tuota väittämää vastaan.
Anssi Manninen
27. Lok, 2011
Viitaten viimeiseen:
Käsittääkseni tuo käsitys on edelleen hengissä, mutta epäsuora vaikutus on myös merkittävä eli hiilihydraattejen nauttiminen vähentää selvästi rasvahappojen käyttöä energiaksi.
Mie
27. Lok, 2011
Miksipä se käsitys ei olisi hengissä? Ei de novo lipogeneesi ole normaalitilanteessa marginaalista kummempi tekijä. Nimenomaan tuo epäsuora vaikutus on se homman avain.
Patrik Borg
27. Lok, 2011
Joo Anssin linjoilla myös Jaska. Marginaalista on tuo hiilareiden muuttaminen rasvaksi edelleen, mutta kyllä kroppa tasaa ne liiat muualla. Melkein kun Anssia hieman härnätäkseni sanon, että kalorit ratkaisee lopulta..
Pentti H
27. Lok, 2011
Reijo, sinulla on mielenkiintoinen mikseri vanhaa ja uutta ajattelua. Toisaalta olet VHH:n puolella mutta yhä kannat tätä vanhaa kova rasva ja kolesteroliteoriaa mukanasi. Kolesteroliteorialle ei löydy tieteellistä tukea. Olet varmaan tutustunut niihin mekanismeihin jotka safan syönnissä nostavat LDL-tasoa ja rasvattomalla dieetillä laskee LDL-tasoa. Sehän tapahtuu enimmäkseen LDL-partikkelien kokoja muuntamalla (karkeasti todeten safa nostaa isojen määrää ja rasvaton laskee).
Tässä mm. eräs uusimmista tutkimuksista jossa todetaan hiilihydraattien vaarallisuus sekä myös ihan kiinnostavia asioita pufista.
Saturated fat, carbohydrates and cardiovascular disease (2011)
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21978979
Ihmeellistä myöskin miksi lähes jokaisessa pufa/safa-korvaus hyötyjen tutkimisessa taustalla kummittelee nämä tutkimustaiteen kukkaset (Oslo ja Suomi mielisairaala)
Mie
27. Lok, 2011
”Kolesteroliteorialle ei löydy tieteellistä tukea.”
Tämä on silkkaa pötyä. Et ilmeisesti tiedä mitä termillä tarkoitetaan – tai sitten vain muuten vain floodaat jonninjoutavasti joka ketjuun. Se, että vaikkapa LDL/HDL-suhde ja LDL omaavat merkitystä sv-tautiriskin suhteen on osoitettu erittäin kattavasti. Päinvastaisen hokeminen ei tätä muuksi muuta.
”Olet varmaan tutustunut niihin mekanismeihin jotka safan syönnissä nostavat LDL-tasoa ja rasvattomalla dieetillä laskee LDL-tasoa. Sehän tapahtuu enimmäkseen LDL-partikkelien kokoja muuntamalla (karkeasti todeten safa nostaa isojen määrää ja rasvaton laskee).”
Sinun puolestaan kannattaisi hyväksyä se, että LDL-tason vahva nouseminen ei ylipäätään ole terveellistä, vaikka muutos tulisikin isompikokoisten partikkelien puolelta. Reijo viittasikin tähän paperiin aiemmin
http://jcem.endojournals.org/content/88/10/4525.long
Koko sdLDL:n hehkuttaminen yhtenä & ainoana keskeisenä seikkana on ”so early 2000s”. Toki on viitteitä siitä, että vhh-ruokavaliolla safa on vähemmän ongelmallista kuin enemmän hiilareita sisältävällä dieetillä, mutta tästä ei voida päätellä että safan runsas saanti olisi harmitonta tai hyödyllistä per se.
”Tässä mm. eräs uusimmista tutkimuksista jossa todetaan hiilihydraattien vaarallisuus sekä myös ihan kiinnostavia asioita pufista.”
Ei tuossa todeta mitään ”hiilihydraattien vaarallisuudesta”, vaan siitä että korkean GI:n omaavien hiilarien välttelyon hyödyllisempää kuin safan vähentäminen per se. Täysin yhteensopivat nykynäkemyksen suhteen. Jos olet eri mieltä, niin kerro toki omin sanoin paperiin viitaten että minkä kys. paperista tulkitset tukevan ylläolevaan poleemista kantaasi.
olli
27. Lok, 2011
Uusitupa näkee VHH:n ongelmana viljatuotteiden pois jättämisen.
Sen jälkeen kun kirurgi D.Burkitt sai aikaan kuituvillityksen 1970-luvun jälkeen, on julkaistu vain yksi satunnaistettu kontrolloitu koe, jossa tutkittiin viljakuitujen lisäyksen vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen niin, että muihin muuttujiin ei vaikutettu: Diet and Reinfarction Trial, The Lancet 1989.
DART:ssa viljakuidut osoittautuivat haitallisiksi 2v seurannassa, ja jatkoseurannassakaan viljakuiduista ei ollut hyötyä.
Viljakuitujen terveellisyyssuositukset perustuvat heikompiin kohorttitutkimuksiin, eikä DART saa yhtään painoarvoa, vaikka kyseessä on ainut RCT-tutkimus joka koskaan on arvioinut sitä tärkeintä kysymystä: onko viljakuiduilla vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen!
Olisi mielenkiintosita tietää, miksi näin on?
Sitäpaitsi, kasviksista saa enemmän kuituja per kalori kuin viljoista. Painoa kohti mitattuna asia olisi toisin päin, koska kasviksissa on enemmän vettä. Viljojen liukenematon kuitu ei lisäksi tee juurikaan mitään veriarvoille, toisin kuin kasvisten liukoinen kuitu.
- Olli
Reijo Laatikainen
27. Lok, 2011
Olli, täytyypä katsoa Dart vielä toinen kerta tarkemmin viljakuidun osalta. On olemassa ainakin yksi satunnaistettu viljakuitututkimus, jossa pyrittiin ehkäisemään paksusuolen syöpää. http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJM200004203421601
Ei vaikutusta.
vvpp
27. Lok, 2011
http://www.adressit.com/puolueeton_tutkimus
Mirka Mamäki
27. Lok, 2011
Minua kiinnostaa erityisesti resistentti tärkkelys tässä suhteessa, ja sehän on täysin yhdistettävissä ainakin maltilliseen karppaamiseen, myös ilman viljoja. VIljat kun eivät ole kärjessä parhaina lähteinä, vaikka suurin lähde varmaankin monille onkin.
Jan Verho
27. Lok, 2011
Pidin keskustelusta. Löysitte hyvin erilaisia näkökulmia asiaaan.
Suvianne Lasanen
27. Lok, 2011
Reijo Laatikainen, hatun nostot. Olen itse ketokarppaaja ihan koko perheen voimin. Eli lapsetkin ovat aika tiukoilla hiilihydraateilla. Ne tulevat lähes ainoastaan kasviksista.
Pidin asenteestasi ja siitä, että yritit haastaa THLlää asennoitumaan eritavoin.
Sinun lailla tulisi kaikkien viranomaisten suhtautua karppaukseen.
Juhani M
27. Lok, 2011
Komppaan täysillä. Kiitos Reijolle!
Skeptikko-C
27. Lok, 2011
Ansiokas esiintyminen, Reijo. Kehut, kiitokset ja onnittelut.
Kun puhutaan karppauksen pitkäaikaisvaikutuksista, kannattaa aina muistaa inuitit, masait, samburut ja epileptikot.
Kun puhutaan tyydyttyneiden rasvojen lisääntymisestä karpatessa, pitää pohtia ovatko tyydyttyneet rasvat hiilihydraatteja (edes ”hitaita”) parempi, ei onko terveellistä vaihtaa tyydyttyneet tyydyttymättömiin.
Mutta toki tällaisessa keskustelussa jää aina paljon pöydälle. Ja kiitoksia vielä kerran.
Pentti H
28. Lok, 2011
Valitettavasti täytyy sanoa, Reijo, että välillä tuntui keskustelussa, että voisit hyvin olla toisella puolella pöytää.
Matin iänikuisen 100 vuoden totuuden eli kovan rasvan vaarallisuuden tokaisit aika kepeästi (”ei se Matti ihan aukoton ole se tyydyttyneen rasvan juttu”). Tiedät varsin hyvin, että ei voida puhua mistään aukosta koska ei ole mitään pohjaa missä olisi aukkoa eli ylipäänsä tieteellisiä todisteita siitä, että safa aiheuttaisi sv-tautia.
Kuten myös tiedät, päinvastoin viime vuosina on tullut hyvin paljon tutkimuksia, joissa safa on todettu vähintäänkin neutraaliksi. Mielestäni tämä perusfakta olisi ollut syytä todeta.
Kasvava määrä on viime vuosina tullut todisteita myös maitorasvan hyödyistä. Se on kummallista, että ne jätetään vallan omaan arvoonsa.
Tässä esimerkki yhdestä tuoreimmista:
Biomarkers of milk fat and the risk of myocardial infarction in men and women: a prospective, matched case-control study.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20484449
Ja, kiitos Mie ajatuksesta, en tarvitse sinulta tähän vastausta
PH
Pasi
28. Lok, 2011
Mikä kyllä nostan Reijolle hattua! Uskalsit kritisoida Uusituvan ehdotonta ajattelua julkisesti vaikka katsot että nykyiset linjaukset maitorasvan osalta on ok. Nostit asian epäkohtia silti esille, kiitos!
Uusitupa toi vahvasti esille että maitorasva lisää sairautta riskiryhmässä oleville keski-ikäisille miehille. Entä muut? Entä lapset tai naiset? Tai ei keski-ikäiset miehet tai ei riskiryhmään kuuluvat keski-ikäiset miehet? Miksi ravitsemus(rasva)politiikkaa tehdään pienen vähemmistön ehdoilla kun vielä samaan aikaan muut krooniset tulehdussairaudet lisääntyvät? Tätä en pysty millään ymmärtämään.
Juhana Harju
28. Lok, 2011
Pentti H.,
Linkittämäsi tutkimus viittaa mielestäni ennemminkin hapanmaitotuotteiden ja juuston hyötyihin kuin maitorasvan hyötyihin. Hapanmaitotuotteiden ja juuston hyödyt tulevat esille joissakin muissakin tutkimuksissa. Olen itse kirjoittanut juuri maitotuotteiden välisistä terveyseroista ja keskeinen teesini on ollut se, että rasvan määrä ei ole niinkään tärkeää vaan maitotuotteiden tyyppi:
http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/8/29/valimeren-ruokavalio-jata-maito-valitse-jogurtti.html
Roope Mäkelä
28. Lok, 2011
Hieno keskustelu (ei HH-bin-ladeneita ja oppilaita paikalla) ja Reijo mielestäni vastasit eettisesti ja toit tutkimustiedon monipuolisesti ja ymmärrettävästi esiin. Ja todellakin sait Uusituvan kanssa jopa ajatusten vaihtoa aikaiseksi.
Kiitti!
Laihduttaminen
28. Lok, 2011
Eikö karppaamisen voisi periaatteessa unohtaa? Eikö vanha perustotuus: syö vähemmän, liiku enemmän enää toimi?
Empiirisen kokemuksen valossa ainakin minulla moinen fraasi toimi oikein hyvin. Syön mitä huvittaa, liikun hieman enemmän ja nautin elämästä.
Jake
28. Lok, 2011
Karppaajat näkevät pussillisen sokeria ja tiedeyhteisä kimpaleen läskiä.
Joopa joo…
Itseäni häiritsee se, ettei tätä lähestytä tieteellisesta, ainakaan kovin aktiivisesti. Moni vähähiilihydraattista ruokavaliota totauttanut, sanoo että joitain pitkäaikaisvaivoja on parantunut. Mikä on syy?
Ei ainakaan pelkkä yksipuolinen lihan voin ja kerman syönti.
Miksi teollisesti valmistettujen ruokien syöminen aiheuttaa tällaisia oireita?
Ihan hyvä on huomata myös, että vähähiilihydraattinen lautanen ei todellakaan ole sama kuin 60-luvulla ollut perinteinen lihaisa ruokavalia. Eli nykypäivään ruokaympyrä. Lähe mikä tahansa terveellinen ruokavalio kehoittaa syömään klobaaleja raakaaineksia, joita ei kasvateta vain ja ainostaan suomessa.
AngryCarrot
28. Lok, 2011
Hyvä ohjelma ja hyvä keskustelu.
Tuohon ”Laihduttaminen” nimimerkin kommenttiin ja koska tästä ei keskustelussa puututtu sanoisin seuraavaa. Että kyllä vasramsti vanhat totuudet pitävät paikkansa ja normaalit tervet ihmiset voivat syödä miten ja liikkua miten haluavat. Mutta jos on sokeriaineenvaihdunnan häiriö voi normaalitemput olla ylvoimaisia. Karppaamisessa missä jätetään sokerit kokonaan pois, on kokemukseni mukaan helpompaa kuin yrittää pysyä kohtuukäyttäjänä. Vähän sama kuin alkoholissa. Kohtuukäyttö on suositeltavaa ja onnistuu terveillä ihmisillä. Mutta kun mennään holismin puolelle on turha yrittää kohtuullisuutta. Pikku ryyppy ryöstäytyy ryyppyputkeksi. Samalla tavalla jos on sokeriholisti, pikku pala kakkua ryöstäytyy ja sitä mässäilee koko päivän. Siksi laihduttaminen karppaamalla voi olla helpompaa kuin hyvää tarkoittava ohje vain syödä vähemmän. Vähän armoa ihmisille, pyydän.
jorma
28. Lok, 2011
Minkä takia uusitupa ym. päättäjät eivät tajua sitä seikkaa mitä Reijo yritti heille tarjota ruokailutottumusten parantumisesta karppauksessa. Karppauksen hyödyt on siinä että kaikki pikaruoka-paska mitä tarjotaan ja mikä olisi helppo ottaa karppaajat kiertävät kaukaa kuten pizza, hampurilaiset, sipsit ym. Karppaus ohjaa niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet hiilihydraattiriippuvuuden ja jotka muutenkin ennen söivät epäterveellisesti, paremmalle polulle. Niin kauan kun lapset kasvavat en kyllä suosittelisi heille karppausta jos he ovat normaalipainoisia, se nyt on vastuutonta, koska tietoa karppaajalapsen kehityksestä on niin vähän. Hiilihydraatteja voi toki vähentää ja höttöhiilarit jättää pois. Tuntui siltä ettei ravintoneuvojan lapset syö edes karkkia, johtaako se sitten terveelliseen syömiseen. Veikkaan että päätyy Paten puheille.
Haluan myös kysyä mihin perustui uusituvan väite että ”ravintoneuvojan” miehelle tulisi muutaman vuoden päästä sepelvaltimotauti jos miehen paino oli tippunut 20kiloa ja sepelvaltimotautiin vaikuttavat kolesteroli sekä verenpainetautikin oli selätetty?
olliver
28. Lok, 2011
Eikös ruotsalaisten pieni Karlsham study anna vähän viitteitä siitä, miten hyvin suuren riskin potilaille (tuossa tapauksessa 2D potilaat) käy sydäntaudin suhteen, kun alkavat karppaamaan.
http://www.nutritionandmetabolism.com/content/5/1/14
(Paperissa on erikseen raportoitu Cardiovascular Disease, kun kelaa hieman puolivälin yli.)
Tuosta olisi hyvä jatkaa vähän laajempiin tutkimuksiin, mutta herroilla kun on tärkeämpääkin tutkittavaa…
Mie
29. Lok, 2011
”Karppauksen hyödyt on siinä että kaikki pikaruoka-paska mitä tarjotaan ja mikä olisi helppo ottaa karppaajat kiertävät kaukaa kuten pizza, hampurilaiset, sipsit ym.”
Tämä nyt ei ole mikään argumentti. Yhtä hyvin moinen pätee MIHIN tahansa terveelliseen ruokavalioon.
”Karppaus ohjaa niitä ihmisiä, jotka ovat saaneet hiilihydraattiriippuvuuden ja jotka muutenkin ennen söivät epäterveellisesti, paremmalle polulle.”
Jättäisin ”hh-riippuvuudesta” puhumisen ja muun tieteellisesti arveluttavan poies. Fokusoisin ennemminkin niihin karppauksen hyviin puoliin: runsaasti kasviksia ja vihanneksia, tarpeeksi prodea (siis kok.E:hen nähden enemmän kuin suosituksissa) ja kunnolla & tasaisesti rasvoja. Tämä on varsin hyvä pohja, johon voi sitten halutessaan lisätä tai olla lisäämättä hiilareita.
Timo Kuusela
28. Lok, 2011
Uskon Tv-keskustelun avartaneen näköaloja.
Prof. Uusituvan asenne (sokeri)hiilihydraatteja vähentävän ravitsemuksen tutkimiseen tuli kyllä kaikille selväksi. Sitä ei tärkeämmän tutkimisen vuoksi tehdä! Ei siitäkään huolimatta, että ns. metaboliasairaudet ovat kansakunnan suurin ja lisäätyvä terveystaakka.
Ehkä nuorten aikuisten terveysseurannan johtopäätökset aikavälillä 2001 – 2007 kertoo jotakin:
”Vuosien 2001 ja 2007 välillä lipiditasojen kehitys oli myönteistä, mutta vyötärönympärys, paastoglukoosi ja verenpaine nousivat”.
Sauraavaksi ilmestyvät erilaiset päätetapahtumat.
Yksilöllistä kehitysennustetta voitaisi varhentaa menetelmillä, joihin Uusituvalla on pääsy.
Järkisyillä pidättyvyyttä ei voi perustella. Tekijät ovat joko kohtuuton jääräpäisyys tai kalkkeutuneisuus.
Tytti Laiho
28. Lok, 2011
Lasten ylipainon hoidossa on saatu vhh:lla hyviä tuloksia ja rasva-arvot sen kuin kaunistuvat.
”Conclusions: A high protein, low carbohydrate, unlimited calorie diet was superior to a restricted calorie protocol for weight loss in obese school age children; moreover, compliance was better.”
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18370665
Miksi lasten pitäisi syödä leipää ? Leipätutkimuksissa on vertailtu täysjyvää vehnäleipään EI kasviksilla ja satunnaisilla hedelmillä pärjäämiseen. Vitamiineja ja kuituja saa varmasti runsaasti.
Valkuaisaineet sokeristuvat elimistössä tarvittaessa ja rasvasta saa energiaa. Marjoista ja kasviksista saa vitamiineja, kuten myös lihasta ja munista.
Miksi ihmeessä lapsi ei voisi syödä vähähillihydraattisesti ?
Unlimited Energy, Restricted Carbohydrate Diet Improves Lipid Parameters in Obese Children
http://www.liebertonline.com/doi/abs/10.1089/met.2007.0023?cookieSet=1&journalCode=met
Sopii myös erinomaisesti niille tyyppi-1-diabeetikoille, joilla on ongelmia verensokeritasapainon kanssa. Lapselle on palkitsevaa, kun verensokeri on hallinnassa ja monispistoshoito onkin ”harvapistoshoito”. Rasva tasaa ja valkuaisaineet sokeristuvat tarvittaessa. Hiilihydraatteja käytetään tarvittaessa hienosäätöön.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16454166
Mie
29. Lok, 2011
”Lasten ylipainon hoidossa on saatu vhh:lla hyviä tuloksia ja rasva-arvot sen kuin kaunistuvat.”
Listasit hyvin lyhytkestoisia, pienen otannan tutkimuksia. Noiden näyttövoima ei kovin pitkälle riitä.
Heitän vastakysymyksen: miksi lapsi ei saisi syödä leipää ja runsaammin (siis yli sen 20% kok.E:stä) hiilihydraatteja?
Mie
28. Lok, 2011
”Tiedät varsin hyvin, että ei voida puhua mistään aukosta koska ei ole mitään pohjaa missä olisi aukkoa eli ylipäänsä tieteellisiä todisteita siitä, että safa aiheuttaisi sv-tautia.”
Sotket nyt (ehkä tahallasi, ehkä et) käsitteet ”syy” ja ”riskitekijä”. Lisäksi tässä aiheessa ei enää todellakaan pitäisi joutua toistamaan nykykäsitystä siitä, että ongelma ei ole safa per se, vaan esim. suhteellisen liikasaanti.
”Kuten myös tiedät, päinvastoin viime vuosina on tullut hyvin paljon tutkimuksia, joissa safa on todettu vähintäänkin neutraaliksi”.
Mikä riippuu aika pitkälle kontekstista.
”Kasvava määrä on viime vuosina tullut todisteita myös maitorasvan hyödyistä. Se on kummallista, että ne jätetään vallan omaan arvoonsa.”
Ei niitä olla jätetty ”omaan arvoonsa”. Itse kommentoin esim. niitä erääseen aiempaan tämän blogin kommenttiosioon linkittämiäsi tutkimuksia. Kovin hajanaista on vielä se näyttö tästä aiheesta.
”Ja, kiitos Mie ajatuksesta, en tarvitse sinulta tähän vastausta”
Ähäkutti, sait kommentteja silti!