Kaakao ja tumma suklaa edelleen myötätuulessa

Kaakao ja tumma suklaa edelleen myötätuulessa

Kirjoitettu 30. Elo, 2011 kirjoittanut alueella Blogi

Tietoisuus kaakaon ja tumman suklaan terveysvaikutuksista on levinnyt laajalti. Jaakko Halmetoja ja kumppanit kirkasotsaisimpana sanansaattajina. Virallinen terveydenhuolto suhtautuu tummaan suklaaseen empien ja vähän nihkeästi. Yhteenkään suomalaiseen ravitsemussuositukseen tai Käypä Hoitoon suklaa ei ole tainnut vielä purjehtia sisään. Tuoko uusi tieto lisää myötätuulta suklaalle?

Hyvää sydämelle, sokeriaineenvaihdunnalle ja aivoille

Arvostettu brittäinen tiedelehdit British Medical Journal julkaisi eilen meta-analyysin suklaan eduista sydänterveydelle ( Buitrago-Lopez et al. 2011). Se perustuu seitsemään väestötutkimukseen, joissa oli mukana yhteensä n. 114 000 koehenkilöä. Tästä kaikille avoimesta artikkelista keskeiset tulokset: kardiovaskulaarisairauksien, diabeteksen ja aivohalvauksen ilmaantuminen väheni noin kolmanneksella. Ei huono, sanoisi turkulainen, vaikka satunnaistettujen tutkimuksien näyttö puuttuukin.

BMJ 2011; 343:d4488

Aiemmin satunnaistettuihin tutkimuksiin perustuvassa meta-analyysissä on osoitettu, että kaakao ja tumma suklaa laskevat verenpainetta terveillä ja lievästi kohonneesta verenpaineesta kärsivillä (Desch et al. 2010).

Sopii herkutteluun myös odottavalle äidille

Raskauden aikainen reilu verenpaine on myrkkyä sikiölle ja äidille, siksi nimi raskausmyrkytys. Poikkileikkaustutkimuksessa raskauden aikaiseen kaakaon tai suklaan käyttöön näytti liityvän pienempi verenpaineen kohoamisen ja raskausmyrkytyksen vaara (Saftlas et al. 2010). Myös toinen tutkimus päätyi samansuuntaiseen tulokseen (Triche et al. 2008), kun taas yhdessä tutkimuksessa hyötyä ei havaittu (Klebanoff et al. 2009).

Ottaen huomioon edellä mainitut ja tunnetut efekti, hyöty verenpaineen suhteen on looginen. Tumma suklaa näyttäisi siis olevan raskaana olevalle parempi herkku kuin lakritsi tai salmiakki, joilla on tismalleen päinvastainen vaikutus (Kts. aiempi kirjoitukseni). Suomessa raskaana oleville suositellaankin lakritsin ja salmiakin käytön rajoittamista (THL).

Hyvää mielelle?

Patrik Borgin blogissa on viime aikoina kirjoiteltu ja keskusteltu työhyvinvoinnista, ja kahvista sekä kofeiinista. Siellä kofeiini- keskusteluketjussa Mirka toi esiin sen, mitä ”superfoodistit” kovasti hehkuttavat: ”kaakaosta tulee hyvä olo”. Olen kyllä itsekin samaa mieltä, itseasiassa kaakao (ja vihreä tee)  on minun oma ”työhyvinvointijuttuni”. Mutua, totta kai.

Pieni pala tiedettä. Tiedättekö kroonisen väsymysoireyhtymän? Kyse on pitkäaikaisesta ja syvästä väsymyksestä.

Viime vuonna englantilaiset tutkijat kokeilivat, voisiko kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivät päästä helpomalla, jos ryhtyisivät käyttämään runsaasti polyfenoleja sisältävää tummaa suklaata. Kaakaon tiedetään nimittäin vaikuttavan serotoniinin, beta-fenyyli-etyyliamiinin ja anandamidin pitoisuuksiin keskushermostossa. Kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivillä on havaittu mm. serotoniiniaineenvaihdunnan häiriöitä. Lumeena tässä pienessä kahdeksan viikon vaihtovuorotutkimuksessa käytettiin tummaksi värjättyä valkosuklaata. Annokset oli 3*15 g/pv.  (Sathyapalan et al. 2010).

Tulokset: Paino pysyi ennallaan molemmissa ryhmissä. Useimmat mitatut suureet kohenivat tilastollisesti merkitsevästi tummaa suklaata syöneillä ja pysyivät ennallaan tai huonivat lumeella. Väsymys väheni n. 35 % ja toimintakyky parani tummaa suklaata sisältäneen koejakson aikana vaan ei lumeella. Hyvä tulos, mutta pieni koe.

Varovaisimmat kaivaisivat nyt esiin poikkileikkaustutkimuksen tuloksen, jonka mukaan suklaan (siis minkä tahansa laadun) syöntiin liittyy enemmän depressiota (Rose et al. 2010). Itse en usko tämän poikkileikkaushavainnon perusteella, että tumma suklaa tai kaakao aiheuttaisi masennusta, vaan toisinpäin. Suklaa liittyy masennukseen, kuten muidenkin lohturuokien syönti.

Tummaa suklaa vai kaakao?

Tähän ei taida olla yksiselitteistä vastausta. Jos uskoo polyfenolien voimaan, alla oleva taulukko puhuu omaa kieltään.

Lähde: PEN pohjautuen USDA:n dataan osoitteessa http://www.ars.usda.gov

Kaupoissa myytävien kaakaojauheiden polyfenolipitoisuus on siis alempi kuin kaakaopavun tai tumman suklaan. Tämä johtuu karvauden poistamismenenelmästä eli Dutching ’sta, jota käsittääkseni käytetään kyllä tavanomaisen tumman suklaan raaka-aineen käsittelyssä myös. Vaikka sokeroimattoman kaakaojauheen polyfenolipitoisuus on vähemmän kuin 10 % raakapavuista, on tämä kaupasta ostettava kaakaojauhe kuitenkin suomalaisella polyfenolilistalla kakkosena aronian jälkeen (Kts. kuva).

Jos kaakaojauhetta sekoittelee itse ja tekee siitä juoman, kannattaa sokeria vältellä. Sokerin on havaittu, ainakin suurina annoksina, vähentävän polyfenolien fysiologisia vasteita, kuten endoteelitoiminnan paranemista (Faridi et al. 2008). Toki sokeria on syytä vältellä muutenkin.

Joillekin pienetkin tumman suklaan annokset voi aiheuttaa syyllisyyden tunteita. Turhaan, sillä edellämainittujen terveyshyötyjen lisäksi pieni annos tummaa suklaata on jo purjehtinut esim. Harvardin ovista sisään.

Miten usein käytät kaakaota tai tummaa suklaata?

View Results

Loading ... Loading ...

_________________________________________________________________________

Aiempia kirjoituksiani kaakaosta:

 

Tags: , , , ,

7 vastausta to “Kaakao ja tumma suklaa edelleen myötätuulessa”

  1. Heini

    31. Elo, 2011

    Onko sinulla tietoa mitä näissä tutkimuksissa yleensä tarkoitetaan käsitteellä ”tumma suklaa”? Perus taloussuklaata (eli muistaakseni n. 40% kaakaota), hyvin tummaa suklaata (väh. 86% kaakaota) vai jotain siltä väliltä?

  2. Reijo Laatikainen

    31. Elo, 2011

    En löytänyt muutamasta katsomastani artikkelista selvää vastausta Heinin kysymykseen. Tutkimuksissa yleensä puhutaan ”polyfenoolirikkaasta” tummasta suklaasta. Tuntien tutkijoiden tarpeen saavuttaa mahdollisimman selviä ja yksiselitteisiä tutkimustuloksia (eroja ryhmien välillä), veikkaan yleensä käyteträvän mahdollisimman tummaa suklaata. Onko raja sitten tuo 86 % vai 70 % tai joku, sitä en osaa sanoa.

    Omakohtaisesti totean vain, että kyllä suklaan pitää olla nautittavaa ja siksi pidän enemmän 70 %:sta vaikka siinä olisikin vähemmän polyfenoleja.

  3. epäselvä

    31. Elo, 2011

    Mikä on pieni annos ja mikä reilu annos suklaata päivässä? Vai onko se omatunnon kysymys ; )

  4. Reijo Laatikainen

    01. Syy, 2011

    Useissa kliinisissä tutkimuksissa on käytetty isoja annoksia 50-100 g päivä. Väestötutkimuksissa vähäisempikn käyttö on liittynyt hyvään sydän- ja verisuoniterveyteen. Pieni annos olisi minusta 15-25 g/pv. Pidän tuota itselle pienenä, ja sallittuna annoksena :-)

  5. Reijo Laatikainen

    01. Syy, 2011

    Kyse oli muuten yleensä suklaasta , eikä vain tummasta tuossa BMJ:n meta-analyysissä.

  6. Heini

    02. Syy, 2011

    Reijo, kiitos vastauksestasi. 70 % suklaa on minustakin parasta. Taloussuklaa on liian makeaa (maitosuklaasta puhumattakaan), mutta 86 % alkaa olla jo liian vahvaa kamaa. Toisaalta hyvin tummassa suklaassa on se hyvä puoli, että vaikka suklaan himo tyydyttyy niin annoskoko pysyy helposti pienenä. 70 % suklaata syödessä on ”vaarana” että lipsuu sinne reilun annoksen puolelle. ;)

  7. Jim

    30. Syy, 2011

    Tässä vielä lisää joitakin aiheeseen liittyviä tutkimuksia, jos jotkut lukijat ovat kiinnostuneita niihin tutustumaan:

    http://worldcocoafoundation.org/scientific-research/research-library/documents/Spadafranca2009.pdf

    http://chemistrysemester56.wikispaces.com/file/view/Effect+of+Dark+Chocolate+on+Arterial+Function+in+Healthy+Individuals.pdf

    http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1743-7075-3-2.pdf

    http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0891584904004551

    http://www.pnas.org/content/103/4/1024.full.pdf

    Tietääkseni tuota Halmetojan hypettämää raakasuklaata eli kylmäprosessoidusta kaakaojauheesta tehtyä suklaata ei ole käytetty tutkimuksissa lainkaan, vaan suklaat ovat olleet tavallisia, kuumaprosessoidusta kaakaosta valmistettuja. Koska tavallisella tummalla suklaalla on havaittu paljon hyviä terveysvaikutuksia, mielestäni raakasuklaan tutkiminen olisi myös yksi mielenkiintoinen tulevaisuuden tutkimusaihe :).